Yleistä kullasta 

Kulta on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Au. Tämä tulee sen latinankielisestä nimestä Aurum ja tarkoittaa ‘hohtava sarastus’. Kulta on jalometalli, joka on yksi vähiten kemiallisesti reagoivia alkuaineita ja yksi arvokkaimpia luonnossa esiintyviä metalleja. Kullalla on monia erityisiä ominaisuuksia; pehmeytensä takia sitä on helppo muotoilla ja sulattaa. Gramma kultaa voidaan vetää satoja metriä pitkäksi langaksi. Kulta johtaa sähköä ja lämpöä hyvin. Kulta ei syövytä, värjäydy tai ruostu joutuessaan kosketuksiin ilman tai veden kanssa. Väkevät hapot ja emäkset eivät myöskään vaikuta kultaan. Siksi kultaiset esineet säilyttävät kiiltonsa hyvin pitkän aikaa, kun taas muut metallit, esimerkiksi rauta, kupari ja hopea saavat ajan kuluessa pinnalleen tumman oksidi- ja sulfidikerroksen. Kulta on raskas metalli, sen tiheys on 19,32 kg/dm3. Kulta sulaa lämpötilassa 1 064 ° C, ja sen kiehumispiste on 2 856 ° C. (lähde: Sotkamo Silver AB)

Käyttökohteet

Suurin kultateollisuuden haara on korunvalmistus. Viime vuosina tämän toimialan kulutus on ylittänyt kaivostuotannon. Puhdas kulta määritellään olevan 24 karaattia. Kulta on pehmeä metalli, jota kovetetaan yleensä seostamalla sitä muiden metallien, kuten hopean ja kuparin, kanssa. Tyypillinen kultapitoisuus koruissa on 18 karaattia silloin kun seos sisältää 75% kultaa ja 25% muita metalleja, kuten hopeaa ja kuparia. (lähde: Sotkamo Silver AB)

Kullan monien erityisominaisuuksien takia sitä käytetään myös teollisuudessa. Hyvän sähkönjohtavuuden ja korroosiokestävyyden kultaa käytetään kontaktipintojen päällystämiseen elektroniikassa ja telealan korkean teknologian tuotteissa kuten puolijohteissa, piirilevyissä ja mikrosiruissa. Sitä käytetään myös ikkunalaseissa ja optiikassa säätelemään lämmön ja valon läpäisyä. Hammaslääketiede on myös huomattava kullan käyttäjä. Myös muun lääketieteen alalla käytetään kasvavia määriä kultaa. (lähde: Sotkamo Silver AB)

Esiintymät ja tuotanto

Kultaa esiintyy maapallolla niin ytimessä kuin vaipassa ja kuoressakin.  Hyödynnettävissä oleva kulta esiintyy maankuoressa, irrallisina kultahippuina maaperässä, sekä meressä. Kulta esiintyy luonnossa yleensä metallisena, sekä lähes puhtaana kultana että metalliseoksina. Yleisimmin kulta esiintyy seoksena hopean kanssa, mutta vähäisissä määrin myös kuparin, raudan ja palladiumin kanssa. Maanpinnan kulta on muodostunut syvällä maankuoressa, josta se on noussut veden mukana ylös ja kiteytynyt, yleensä kvartsin sisään. Kun eroosio ja kemiallinen rapautuminen kuluttavat kalliota, kultasuonet paljastuvat ja kulta irtoaa ajan myötä. Näin syntyneet kultahiput asettuvat maaperään ja joenuomiin. (Wikipedia).

Alle kaksi prosenttia kullasta esiintyy kultahippuina. Kultahiput ovat 20–23 karaatin kultaa. Suurin koskaan löydetty kultahippu oli Australian Victoriasta vuonna 1869 löydetty ”Welcome Stranger”, jonka nettopaino oli 72,02 kilogrammaa. Suurin yhä olemassa oleva kultahippu on 27,21 kilogramman painoinen ”Hand of Faith”, joka löydettiin Victoriasta vuonna 1980. Suurin Suomesta löytynyt hippu on vuonna 1935 löytynyt 393-grammainen ”Evert”.  Maailman valtamerissä on yli kymmenen miljoonaa tonnia kultaa, mutta sen pitoisuus on hyvin alhainen, eikä sen erottelu ole ollut kannattavaa. (Wikipedia)

Kullan talteenotto kierrätysmateriaaleista

Kultaa päätyy runsaasti kierrätykseen erityisesti elektroniikkaromun mukana. Tonnissa matkapuhelimia on sata kertaa enemmän kultaa kuin tonnissa kultamalmia.

E-scrap also represents 70% of the world’s hazardous waste that ends up in landfill. The value of these materials is US$ 62.5 billion (EUR 55 billion), more than three times the annual output of the world’s silver mines and more than the GDP of most countries. ‘There is 100 times more gold in a tonne of mobile phones than in a tonne of gold ore,’ delegates were told. https://recyclinginternational.com/e-scrap/davos-forum-told-its-now-or-never-for-e-scrap/

 

 

Kuva 1. Malminetsintäyhtiö Mawson etsii kultaa Rajapalot – Rompas alueella.

Kullan maailmanmarkkinat

Kultamarkkinat ovat mielenkiintoiset. Myös markkinoiden manipulointia tapahtuu. Tammikuussa nähtiin tilanne, jossa jokin toimija myi 325 tonnia kultaa “paperilla” ja piti kullan hinnan alle 1.300 dollarin rajan. Maailman kullantuotanto on 2.500 tonnia vuodessa. Tästä 30% tulee Kiinasta ja Venäjältä.

 

Kuva 2. Manipulointia kultamarkkinoilla tammikuussa.

 

Kultaan liittyviä uutisia

Lisätietoa kullasta

 

LATAA KRIITTISET METALLIT JA HUOLTOVARMUUS -RAPORTTI TÄÄLTÄ!