
Kulta: alkuaine, ominaisuudet ja esiintyminen
Kullan kemiallinen merkki on Au ja järjestysluku 79. Katso tiheys, sulamispiste, esiintyminen, kaivostuotanto, 585-kullan merkitys ja kullan käyttö.

Pähkinänkuoressa
- Merkki
- Au
- Järjestysluku
- 79
- Tiheys
- 19,3 g/cm³
- Sulamispiste
- 1064 °C
- Käyttö
- Korut, elektroniikka, sijoituskulta
- Suurin tuottaja
- Kiina
Kullan kemiallinen merkki on Au, ja sen järjestysluku jaksollisessa järjestelmässä on 79. Kulta on tiheä, pehmeä ja ilmassa tummumaton jalometalli, jonka tiheys on noin 19,3 grammaa kuutiosenttimetrissä ja sulamispiste noin 1 064 celsiusastetta. Merkki tulee latinan sanasta aurum.
Kulta pähkinänkuoressa
Kulta on siirtymämetalli, joka esiintyy luonnossa puhtaana metallina ja pysyy kemiallisesti vakaana. Taulukko kokoaa tärkeimmät perustiedot yhteen paikkaan.
| Ominaisuus | Arvo |
|---|---|
| Kemiallinen merkki | Au (latinan aurum) |
| Järjestysluku | 79 |
| Tiheys | noin 19,3 g/cm³ |
| Sulamispiste | noin 1 064 °C |
| Muokattavuus | muokattavin kaikista metalleista |
| Kemiallinen käyttäytyminen | ei tummu ilmassa |
| Käyttö | korut, harkot ja kolikot, elektroniikka, hammaslääketiede |
Näistä ominaisuuksista johtuu kullan käyttö. Pehmeys ja muokattavuus tekevät siitä korumetallin, ja vakaus pitää sähköliittimen pinnan puhtaana. Pehmeyden vuoksi korukulta seostetaan hopealla, kuparilla, platinalla tai palladiumilla, jolloin siitä tulee kestävämpää.
Miksi kulta on niin muokattavaa?
Kulta on muokattavin ja venyvin tunnetuista metalleista. Yksi unssi kultaa voidaan takoa noin viiden metrin sivuiseksi levyksi, ja ohuimmillaan kultalehti on vain 0,000127 millimetriä paksu. Siksi kultaa on perinteisesti käytetty kullatuissa pinnoissa, joissa ohut kerros riittää peittämään suuren alan.
Mikä on kullan tiheys?
Kullan tiheys on noin 19,3 g/cm³, joten litran kokoinen kultakappale painaisi noin 19,3 kiloa. Vertailun vuoksi kuparin tiheys on noin 8,9 g/cm³ ja nikkelin noin 8,9 g/cm³, kun taas litiumin tiheys on vain noin 0,5 g/cm³.
Kullan lähin tiheysvertailukohta on volframi, jonka tiheys on niin ikään noin 19,3 g/cm³. Tästä seuraa käytännön rajoitus: pelkkä tiheysmittaus ei erota kultaa volframista, joten aitouden varmistamiseen tarvitaan leimaus tai muu analyysi. Sulamispisteessä ero on suuri, sillä volframin sulamispiste on noin 3 422 °C eli yli kolminkertainen kultaan verrattuna.
| Metalli | Tiheys (g/cm³) | Sulamispiste (°C) |
|---|---|---|
| Kulta | noin 19,3 | noin 1 064 |
| Volframi | noin 19,3 | noin 3 422 |
| Kupari | noin 8,9 | noin 1 085 |
Mistä kulta tulee ja missä sitä esiintyy?
Kulta esiintyy luonnossa osin puhtaana metallina. Sitä löytyy kvartsisuonista ja jokien kerrostumista, ja siihen liittyy usein hopeaa, kalsiittia, lyijyä, telluuria, sinkkiä tai kuparia. Malmista kulta erotetaan louhimalla ja rikastamalla, ja jalostuksessa käytetään muun muassa syanidiliuotusta, amalgamointia ja sulatusta.
Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen USGS:n arvion mukaan maailman kaivostuotanto oli noin 3 300 tonnia. Suurimmat tuottajamaat ovat:
| Maa | Kaivostuotanto (t) |
|---|---|
| Kiina | 380 |
| Venäjä | 310 |
| Australia | 280 |
| Kanada | 200 |
| Yhdysvallat | 160 |
Nämä viisi maata tuottavat yhteensä noin 41 prosenttia maailman kullasta.
Kulta jalometallina
Kulta kuuluu jalometalleihin, koska se ei reagoi ilman kanssa ja säilyy puhtaana vuosisatoja. Suomen jalometallilainsäädäntö määrittelee jalometalleiksi puhtaan kullan, hopean ja platinan, ja vuoden 2008 muutoksesta lähtien myös palladiumin. Palladium ja platina kuuluvat samaan platinaryhmän metallien joukkoon.
Kulta Suomessa
Suomen tunnetuin kultakaivos on Lapissa. Agnico Eaglen mukaan Kittilän kaivos on Euroopan suurin ensisijainen kultakaivos. Se sijaitsee noin 900 kilometriä Helsingistä pohjoiseen. Kaivos aloitti kaupallisen tuotannon toukokuussa 2009, avolouhinta päättyi vuonna 2012, ja nykyään kulta louhitaan maan alta. Yhtiön tuoreimman vuosiluvun mukaan kaivos tuotti noin 6,8 tonnia kultaa. Geologian tutkimuskeskus GTK:n kaivoskartan mukaan kultaa on myös Sodankylän Kevitsan monimetallikaivoksen tuotteiden joukossa. Koillis-Suomen Kuusamon alueella tunnetut koboltti-kultaesiintymät sisältävät vähintään 19 tonnia kultaa, ja GTK arvioi löytämättömien vastaavien esiintymien sisältävän todennäköisyydellä 50 prosenttia vähintään 85 tonnia.
Mikä on 585-kulta?
585-kulta tarkoittaa seosta, jossa on 585 tuhannesosaa eli 58,5 prosenttia puhdasta kultaa. Suomen jalometallituotteita koskeva asetus ilmaisee jalometallipitoisuuden tuhannesosina, ja korujen pitoisuusmerkinnät, kuten 585, 750 ja 999, ovat näitä tuhannesosalukuja.
Karaatti on vanhempi tapa kertoa sama asia: yksi karaatti on yksi kahdeskymmenesneljäsosa. Kahdeksantoista karaatin koru sisältää siis 18 osaa kultaa ja 6 osaa muuta metallia.
| Merkintä | Kultaa | Karaatteina |
|---|---|---|
| 585 | 58,5 % | noin 14 karaattia |
| 750 | 75 % | 18 karaattia |
| 999 | 99,9 % | noin 24 karaattia |
Mihin kultaa käytetään korujen lisäksi?
Kultaa käytetään korujen lisäksi sijoituksiin, keskuspankkien varantoihin ja elektroniikkaan. USGS arvioi maailman kullankulutuksen jakautuneen seuraavasti, kun sijoitusrahastot jätetään pois:
| Käyttötarkoitus | Osuus |
|---|---|
| Korut | 40 % |
| Fyysiset harkot | 24 % |
| Keskuspankit ja muut instituutiot | 21 % |
| Kolikot ja mitalit | 7 % |
| Sähkö ja elektroniikka | 7 % |
| Muu | 1 % |
Elektroniikassa kulta on arvokas, koska se johtaa sähköä ja lämpöä hyvin eikä hapetu. Siksi sitä käytetään liittimissä ja piirilevyissä, joiden täytyy toimia luotettavasti vuosia. Kulta heijastaa myös infrapunasäteilyä, minkä vuoksi sillä pinnoitetaan avaruusalusten suojia ja valmistetaan infrapunapeilejä. Lisäksi sitä käytetään hammaslääketieteessä ja kolikoissa.
Kulta ei ole vain uutta kaivettua metallia: Yhdysvalloissa kierrätetty kulta vastasi USGS:n mukaan noin 60 prosenttia raportoidusta kulutuksesta. Lisää kierrätyksestä on sivulla metallien kierrätys.
Usein kysyttyä
Ruostuuko tai tummuuko kulta?
Ei tummu ilmassa. Kulta on kemiallisesti hyvin vakaa, ja siksi kultaiset sähköliittimet pysyvät johtavina vuosikymmeniä. Korun kulta voi silti naarmuuntua, koska puhdas kulta on pehmeää.
Kuinka ohueksi kulta voidaan takoa?
Kulta on metalleista muokattavin. Kultalehti voi olla noin 0,000127 millimetriä paksu, eli noin 400 kertaa ohuempi kuin ihmisen hius.
Onko kulta jalometalli?
On. Suomen jalometallilainsäädäntö katsoo jalometalleiksi kullan, hopean, platinan ja palladiumin.


