Miksi Kiina hallitsee metallien jalostusta

Miksi Kiina hallitsee jalostusta?

Jalostus on eri vaihe kuin louhinta, ja juuri jalostuksessa keskittyminen on voimakkainta. IEA:n mukaan Kiina louhi vuonna 2024 noin 60 prosenttia magneettikäyttöön tarvittavista harvinaisista maametalleista, mutta jalosti niistä 91 prosenttia. Lähteistä näkyy kolme mekanismia, jotka pitävät keskittymisen yllä.

Ensimmäinen on jalostuksen irtautuminen kaivoksista. Kiina jalostaa myös muualla louhittua raaka-ainetta: USGS:n mukaan suurin osa Kiinan koboltin jalostuksesta perustuu Kongosta ja Indonesiasta tuotuun osittain jalostettuun koboltin raaka-aineeseen. Louhintamaiden valikoima ei siis ratkaise, kuka tuotteen jalostaa.

Toinen on kotimainen kysyntä. Kiina on maailman suurin koboltin kuluttaja, ja suurin osa kulutuksesta menee litiumioniakkuteollisuuteen. Kun jalostus ja akkuvalmistus ovat samassa maassa, ketju lyhenee ja jalostajalla on valmis ostaja.

Kolmas on kasvun keskittyminen. IEA:n mukaan lähes kaikki tarjonnan kasvu on tullut yhdestä maasta: nikkelissä Indonesiasta ja muissa tarkastelluissa mineraaleissa Kiinasta. Kolmen suurimman jalostajamaan keskimääräinen osuus nousi noin 82 prosentista vuonna 2020 noin 86 prosenttiin vuonna 2024. Keskittyminen siis syvenee, vaikka uusia hankkeita on kaikkialla.

Mitä metalleja Kiina jalostaa eniten?

Kiina jalostaa suurimman osan harvinaisista maametalleista, galliumista, germaniumista, magnesiumista ja volframista sekä yli puolet litiumista. Eurooppa-komission vuoden 2023 selvitys kertoo, mikä on suurin maailmanlaajuinen toimittaja kussakin aineessa ja millä vaiheella.

Luvut ovat komission arvioita jaksolta, jota selvitys tarkasteli, ja ne muuttuvat uusien laitosten myötä. Kuvio on silti pysyvä: mitä pidemmälle metalli on jalostettu, sitä harvemmin sitä tekee kukaan muu. Kiina on suurin toimittaja 21:ssä kriittisessä raaka-aineessa. Grafiitista USGS arvioi Kiinan osuudeksi 78 prosenttia vuoden 2024 maailmantuotannosta. Magneeteissa keskittyminen on vielä jyrkempää: IEA:n mukaan Kiinan osuus sintratuista kestomagneeteista oli noin 50 prosenttia vuonna 2005 ja 94 prosenttia vuonna 2024. Harvinaisten maametallien perusteet ovat sivulla harvinaiset maametallit, ja kobolttia ja litiumia käsitellään sivuilla koboltti ja litium.

Vientirajoitusten aikajana

Kiina on ottanut käyttöön vientilupia metalleille, joissa sillä on vahva asema. USGS:n yhteenvedon mukaan eteneminen on ollut seuraava:

1. Elokuu 2023: Kiina otti käyttöön galliumin ja germaniumin vientilupajärjestelmän. Galliumin vienti toipui vuonna 2024 lupien myöntämisen myötä, mutta germaniumin vienti tammi-elokuussa 2024 oli 55 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Sen vei lähinnä Belgiaan (33 %), Saksaan (32 %), Venäjälle (25 %) ja Japaniin (6 %).
2. Joulukuu 2023: Grafiitin vientirajoitukset astuivat voimaan, ja lupien viivästykset pienensivät vuoden 2024 alun vientiä.
3. Elokuu 2024: Antimonin, sen oksidien ja yhdisteiden sekä niihin liittyvän teknologian vienti edellytti jatkossa vientilupaa.
4. Joulukuu 2024: Kiina kielsi galliumin, germaniumin ja antimonin viennin Yhdysvaltoihin.

Lupajärjestelmä näkyy vientimäärissä: grafiitin vienti hidastui lupien viivästysten takia, ja galliumin vienti toipui vasta kun lupia alettiin myöntää. Antimonin metallin hinta nousi USGS:n mukaan lähes kaksinkertaiseksi rajoituksen julkistamisen jälkeen.

Voiko Eurooppa vähentää riippuvuutta?

Eurooppa voi vähentää riippuvuutta, mutta ei nopeasti. EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus tavoittelee vuosikymmenen loppuun mennessä sitä, että 40 prosenttia vuotuisesta kulutuksesta jalostetaan EU:ssa ja 25 prosenttia katetaan kierrätyksellä, ja että mikään yksittäinen EU:n ulkopuolinen maa ei toimittaisi yli 65 prosenttia strategisen raaka-aineen kulutuksesta. IEA arvioi silti, että Kiinan osuus jalostetusta litiumista ja koboltista pysyy ennustejakson lopussa yli 60 prosentissa ja akkugrafiitin ja harvinaisten maametallien osuus noin 80 prosentissa.

Käytännön vaihtoehdot ovat kolme:

• Jalostuskapasiteetti Euroopassa: Suomessa on kobolttijalostamo Kokkolassa, ja Ylen mukaan Suomi oli vuonna 2018 maailman toiseksi suurin koboltin jalostaja Kiinan jälkeen, 15 prosentin osuudella maailman kobolttikemikaaleista. Lisäksi Fortum käsittelee mustaa massaa Harjavallassa. Akkujen kierrätyksestä kerrotaan sivulla akkujen kierrätys.
• Toimittajien hajautus: jos jalostus on yhdessä maassa, louhintamaiden lisääminen ei yksin auta.
• Korvaaminen: kobolttia vähentävät akkukemiat ja rautaa ja fosforia käyttävät kennot vähentävät tarvetta, kuten sivulla LFP-akku kuvataan.