
Akkujen kierrätys alkaa murskauksesta ja päättyy kemialliseen erotteluun: musta massa antaa takaisin nikkelin, koboltin, litiumin ja mangaanin.
Metallien kierrätys toimii hyvin raudalle ja alumiinille, mutta litium ja harvinaiset maametallit jäävät lähes talteenoton ulkopuolelle. Taulukko metalleittain.
Metallien kierrätys toimii hyvin raudalle ja alumiinille, kohtalaisesti kuparille ja volframille ja lähes olemattomasti litiumille ja harvinaisille maametalleille. Kierrätys ei silti riitä kattamaan kysyntää edes siellä, missä talteenottoaste on korkea. Taulukko kokoaa talteenoton tason metalleittain, ja alla selitetään, miksi kaksi eri lukua kertoo kierrätyksestä kaksi eri asiaa.
| Metalli | Talteenotto sanoin | Mitä lähde sanoo |
|---|---|---|
| Rauta ja teräs | Hyvä | JRC:n laskelmassa EU:n käytöstä poistuneiden tuotteiden talteenottoaste 62–75 % laskentatavasta riippuen |
| Alumiini | Hyvä | JRC: 51–69 %. Kierrätys säästää alan järjestön mukaan 95 % primäärituotannon energiasta |
| Kupari | Kohtalainen | JRC: 28–61 % laskentatavasta riippuen |
| Volframi | Kohtalainen | JRC: noin 63 % |
| Koboltti | Merkittävä osa | USGS: romun kobolttisisältö vastasi Yhdysvaltojen kulutuksesta 25 % |
| Litium | Lähes olematon | UNEP: käytännössä ei kierrätetä (raportti 2011) |
| Harvinaiset maametallit | Hyvin vähäinen | USGS: talteenotto magneeteista ja akuista rajallista |
| Indium | Alle prosentti | JRC: alle 1 % |
Taulukon luvut ovat Euroopan komission tutkimuskeskus JRC:n, YK:n ympäristöohjelma UNEP:n, Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen USGS:n ja alumiinialan järjestön lähteistä. Eri lähteet käyttävät eri laskentatapoja, joten rivejä ei kannata verrata keskenään tarkkoina lukuina.
Alumiini on metalli, jonka alan oma järjestö International Aluminium Institute sanoo olevan lähes loputtomasti kierrätettävissä ilman, että materiaalin ominaisuudet heikkenevät. Kierrätetyn alumiinin tuotanto vaatii noin 8,3 gigajoulea tonnia kohti, kun uuden alumiinin valmistus vaatii 186 gigajoulea. Se on 95 prosentin energiansäästö. Väite on alan järjestön oma, mutta energialuvut ovat sen julkaisemia laskelmia.
Vaikeinta on kierrättää metalleja, joita on tuotteissa pieninä määrinä tai seoksina. UNEP:n raportin mukaan noin 60 tutkitusta metallista vain 18:lla käytöstä poistuneiden tuotteiden talteenottoaste ylitti 50 prosenttia, ja 34 alkuaineella se oli alle prosentin. Raportti nosti esiin hybridiautojen akkujen ja tuulivoimaloiden magneettien metallit: neodyymin, dysprosiumin ja lantaanin. Litiumia ei kierrätetty käytännössä lainkaan.
Raportti on vuodelta 2011, ja tilanne on sen jälkeen muuttunut etenkin akkujen osalta. EU:n akkuasetus vaatii litiumille 50 prosentin talteenoton ensimmäiseen määräaikaan mennessä ja 80 prosentin myöhempään määräaikaan mennessä, ja koboltille, nikkelille ja kuparille 90 prosenttia ensimmäiseen ja 95 prosenttia myöhempään määräaikaan mennessä. Lisäksi uusiin akkuihin on tultava kierrätettyä materiaalia myöhemmästä määräajasta alkaen: kobolttia vähintään 16 prosenttia sekä litiumia ja nikkeliä kumpaakin vähintään 6 prosenttia. Prosessi on kuvattu sivulla akkujen kierrätys. Tuulivoimaloiden magneettien ja lapojen kohtalo on sivulla tuulivoimaloiden kierrätys.
Kierrätys kattaa kysynnästä yleensä paljon vähemmän kuin talteenottoaste antaa ymmärtää. JRC erottaa kaksi lukua: talteenottoasteen (kuinka suuri osa käytöstä poistuneen tuotteen metallista otetaan talteen) ja kierrätyksen osuuden kokonaiskysynnästä. Vaikka monen aineen talteenottoaste ylittää 40–50 prosenttia, kierrätyksen osuus kysynnästä on JRC:n mukaan yleensä alhainen. Ero on erityisen suuri raudalla, alumiinilla ja nikkelillä sekä platinaryhmän metalleilla.
Monet raaka-aineet ovat pitkäikäisissä rakenteissa, joten niitä ei vapaudu vielä kierrätykseen. Jos metallin talteenottoaste on korkea mutta kierrätyksen osuus kysynnästä matala, ongelma ei ole lajittelu vaan se, että vanhoista tuotteista ei vielä vapaudu tarpeeksi materiaalia. Siksi EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus asettaa vuosikymmenen lopun tavoitteeksi, että strategisten raaka-aineiden vuosikulutuksesta 25 prosenttia katetaan kierrätyksellä. Tavoite on suuntaa antava, ei sitova. Lisää kriittisistä raaka-aineista kerrotaan sivulla kriittiset raaka-aineet.
Talteenottoaste kertoo, kuinka suuri osa käytöstä poistuneiden tuotteiden metallista erotetaan ja lajitellaan uudelleenkäytettäväksi. JRC:n määritelmän mukaan se on kierrätetyn käytöstä poistuneen metallin määrä jaettuna käytöstä poistuneiden tuotteiden metallisisällöllä. Kierrätyksen osuus kysynnästä taas kertoo, kuinka suuri osa uuden tuotannon raaka-aineesta tulee kierrätyksestä.
JRC painottaa lisäksi, että laskentatapa ratkaisee: kuparin talteenottoaste on sen laskelmassa 28 prosenttia tai 61 prosenttia sen mukaan, lasketaanko mukaan romun ja käytöstä poistuneiden tuotteiden vienti EU:n ulkopuolelle. Siksi eri lähteiden prosentit eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Akkujen kierrätys alkaa murskauksesta ja päättyy kemialliseen erotteluun: musta massa antaa takaisin nikkelin, koboltin, litiumin ja mangaanin.

Tuulivoimalan lapojen kierrätys onnistuu Suomessa käytännössä sementtiuunin kautta; kemiallinen kierrätys on vielä kokeiluvaiheessa. Reitit yhdessä taulukossa.