Kiina suunnittelee harvinaisten maametallien vientirajoituksia heittääkseen kapuloita Yhdysvaltojen puolusteollisuuden rattaisiin, otsikoi räväkästi Financial Times uutisensa. Lehden mukaan Kiina selvittää, voisiko se aiheuttaa vahinkoa Yhdysvaltojen puolusteollisuuden alihankkijoille rajoittamalla harvinaisten maametallien vientiä. Financial Times on aiemminkin spekuloinut Kiinan mahdollisilla harvinaisten maametallien vientikielloilla. Alan asiantuntijat muistuttavat kuitenkin, että Kiinan oman edun mukaista on pitää harvinaisten maametallien arvoketju – ja varsinkin niiden jalostus – omissa käsissään ja länsimainen tuotanto heikkona. Viennin rajoittaminen vain kasvattaisi länsimaiden panostusta omaan tuotantoon.

Kiinan teollisuus- ja IT-ministeriö (Ministry of Industry and Information Technology, MIIT) esitteli tammikuussa 2021 ehdotustaan Kiinan uudeksi harvinaisten maametallien regulaatioksi. Financial Timesin mukaan ministeriö hahmotteli rajoituksia harvinaisten maametallien tuotantoon ja vientiin. Kiina hallitsee noin 80 prosenttia harvinaisten maametallien globaalista tuotannosta.

 

Kuva 1. Harvinaisten maametallien keskeiset tärkeimmät tuottajamaat – Kiina dominoi erityisesti jalostusta (lähde: http://www.iai.it/en/pubblicazioni/europes-dependence-critical-raw-materials)

Teollisuuden edustajilta kysytty rajoitusten vaikutuksia

Financial Timesin haastattelemien teollisuuden edustajien mukaan valtiovallan edustajat ovat tiedustelleet heiltä, kuinka suuria ongelmia yrityksille Yhdysvalloissa ja Euroopassa tulisi, jos Kiina rajoittaisi harvinaisten maametallien vientiä jonkin poliittisen selkkauksen takia.

Financial Timesin haastatteleman, nimettömänä esiintyvän Kiinan valtion neuvonantajan mukaan Kiina haluaa tietää, aiheuttaisiko Kiinan vientikielto ongelmia F-35-hävittäjien tuotannolle Yhdysvalloissa. Teollisuusjohtajien mukaan Peking halusi ymmärtää paremmin, kuinka nopeasti Yhdysvallat pystyy löytämään vaihtoehtoisia lähteitä harvinaisille maametalleille ja kasvattamaan omaa tuotantokapasiteettiaan, uutisoi Financial Times.

Hävittäjälentokoneet, kuten Lockheed Martinin valmistama F-35, käyttävät paljon harvinaisia maametalleja kriittisissä komponenteissaan, kuten sähköisissä voimajärjestelmissä ja magneeteissa. Yhdysvaltain kongressin raportin mukaan yhdessä F-35-hävittäjässä on 417 kg harvinaisia maametalleja.

Kuva 2. Kestomagneetit ja katalyytit ovat harvinaisten maametallien kysynnän vetureita. (Kuva: Adamas Intelligence)

Jatkoa huonontuville Kiina-USA-suhteille

Kiina toimenpiteet ovat jatkoa heikentyneille Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteille. Taustalla on myös kiihtyvä teknologiasota maiden välillä, analysoi Financial Times artikkelissaan.

Trumpin hallinto pyrki vaikeuttamaan kehittyneen amerikkaisteknologian kuten kehittyneiden puolijohteiden vientiä Kiinaan. Bidenin hallinto on viestittänyt, että sekin tulee rajoittamaan tiettyjen tuotteiden vientiä Kiinaan, mutta tiiviimmässä yhteistyössä kumppanimaiden kanssa.

Vientirajoitukset iskisivät Kiinan omaan nilkkaan

Financial Timesin mukaan Kiinan valta-asemasta harvinaisten maametallien tuotannossa uhkaa tulla uusi kiistanaihe Pekingin ja Washingtonin välillä. Asiantuntijat varoittavat kuitenkin, että aggressiiviset toimet Kiinan puolelta vahingoittaisivat Kiinaa itseään, kun muut maat lähtisivät kehittämään omaa harvinaisten maametallien tuotantoaan.

Financial Timesin artikkelin mukaan marraskuussa 2020 Kiinan valtiota lähellä oleva analyytikkofirma Antaike kertoi, että Yhdysvaltojen asejärjestelmien valmistajat olisivat ensimmäisenä listalla, jos Kiina esittelisi rajoitteita harvinaisten maametallien viennille.

Kiinan ulkoministeriö viestitteli viime vuonna rankaisevansa Lockheed Martinia, Boeingia ja Raytheonia aseiden myymisestä Taiwanille. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Kuva 3. Financial Times spekuloi heinäkuussa 2020 pistääkö Kiinan Lockheed Martinin vientikieltolistalle. (Lähde: kriittisetmateriaalit.fi heinäkuu 2020)

Kiinan esittelemä uusi harvinaisten maametallien sääntely edellyttäisi toteutuessaan, että harvinaisten maametallien tuottajat noudattavat vientisäädöksiä, jotka voivat rajoittaa näiden kriittisten materiaalien vientiä ”kansallisen turvallisuuden” nimissä. Kiinan hallitus ja sotilashallinto sanovat Financial Timesin mukaan viimeisen sanan siitä, ovatko harvinaiset maametallit listalla vai eivät.

Harvinaiset maametallit ovat kriittisiä myös useiden muiden tuotteiden, kuten älypuhelimien, sähköautojen ja tuulivoimaloiden tuotannossa.

Vientikielto lisäisi länsimaista kilpailua

Osa Financial Timesin haastattelemista yritysjohtajista kuitenkin kyseenalaistaa, miten järkevä harvinaisten maametallien vientikielto olisi Kiinan omien intressien kannalta. Heidän mukaansa kielto vain vauhdittaisi länsimaiden oman harvinaisten maametallien tuotannon kasvua ja nakertaisi Kiinan valta-asemaa harvinaisten maametallien toimitusketjussa.

Pentagonin huoli USA:n riippuvuudesta Kiinan harvinaisista maametalleista on kasvanut viime aikoina, kuten kriittisetmateriaalit.fi-sivustolla on uutisoitu. Viime vuoden lokakuussa eräs asiantuntija suositteli kongressin kuulemisessa, että Yhdysvaltojen tulisi luoda varmuusvarastoja harvinaisille maametalleille ja käynnistää uudelleen harvinaisten maametallien jalostustoiminta Yhdysvalloissa. Asiantuntijan mukaan Yhdysvallat ovat todella haavoittuvia, koska heti kun jokin maa alkaa panostaa harvinaisten maametallien tuotantoon, Kiina täyttää markkinat tarjonnalla ja uusilta investoinneilta putoaa pohja, uutisoi Financial Times artikkelissaan. Reuters uutisoi joulukuussa 2019, että Pentagon ryhtyy varastoimaan ohjuksissa käytettäviä kestomagneetteja.

Viime kuukausina Pentagon on tehnyt sopimuksia amerikkalaisten ja australialaisten kaivosyhtiöiden kanssa, jotta nämä investoisivat harvinaisten maametallien jalostuskapasiteettiin ja pienentäisivät sitä kautta riippuvuutta Kiinasta.

Toim. huom. Kriittisetmateriaalit.fi-sivusto on seurannut tiiviisti harvinaisten maametallien markkinatilanteen kehitystä vuoden 2018 alusta. Harvinaiset maametallit olivat vahvasti esillä myös vuonna 2017 julkistetussa Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -esiselvityksessä. Harvinaisten maametallien markkinat ovat monimutkainen kokonaisuus: vaikka Kiina dominoi jalostettujen harvinaisten maametallien markkinoita, on maa myös maailman suurin harvinaisten maametallien raaka-aineiden tuoja. Raaka-ainetta tuodaan mm. Australiasta, parhaillaan otsikoissa olevasta Myanmarista ja myös Yhdysvalloista. Tammikuussa esitellyssä harvinaisten maametallien sääntelyehdotuksessa Kiinan valtio haluaa lisätä harvinaisten maametallien raaka-aineiden tuontia ja vastaavasti vähentää maan omaa harvinaisten maametallien kaivostoimintaa, joka on ympäristön kannalta varsin ikävää puuhaa. Pitkään harvinaisten maametallien markkinoilla operoineet suomalaiset asiantuntijat kertoivat esiselvityksen haastetteluissa, miten taitavasti Kiina on manipuloinut harvinaisten maametallien markkinoita: aina kun joku länsimainen toimija on saamassa liiketoimintansa käyntiin, Kiina dumppaa tavaraa markkinoille siihen malliin, että hintataso laskee ja uusilta investoinneilta putoaa pohja pois. Hassuinta tilanteessa on, että Yhdysvallat oli aikanaan johtava harvinaisten maametallien tuottaja, mutta länsimaat antoivat Kiinan ottaa markkinat haltuunsa. Nyt virhettä yritetään kovalla kiireellä korjata. Kiinalla on niin merkittävä etumatka osaamisessa ja suuri volyymietu, että on vaikea nähdä, että länsimaiset tuottajat voivat menestyä ilman vahvaa julkista tukea tai sääntelyä, joka parantaa länsimaissa tuotettujen harvinaisten maametallien kilpailukykyä. Ässänä tässä pelissä voisi olla harvinaisten maametallien kierrätys, joka toistaiseksi ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa, vaikka teknologiaa kierrätykseen on kehitetty Suomessakin. Tästäkin Kiina pitää huolen hinnoittelemalla neitseelliset harvinaiset maametallit niin, että on aina edullisempaa hankkii tavaraa Kiinasta. Sääntelyllä voisi vaikuttaa tilanteeseen esimerkiksi vaatimalla uusiin tuotteisiin, kuten kestomagneetit, tietty minimäärä kierrätysmateriaalia, samaan tapaan kuin Euroopan unionin uudessa akkuasetusehdotuksessa. Financial Timesin jutun otsikointi kyllä menee ainakin allekirjoittaneen mielestä lievästi överiksi, jos on alaa seurannut tai lukee FT:n jutun kokonaisuudessaan. Valitettavasti juttu näytti leviävän pelkkänä otsikkona villisti sosiaalisessa mediassa ja sitä referoitiin aktiivisesti myös suomalaisessa mediassa. Tähän voisi ehkä todeta, että asiat eivät ole ihan niin yksinkertaisia, miltä ne näyttävät.

(Julkaistu 17.2.2021)

Lähteet:

  • China targets rare earth export curbs to hobble US defence industry. Financial Times, 16 Feb 2021.
  • Industry needs a rare earths supply chain outside ChinaThe Financial Times, 28 July 2020.
  • Rare Earth Elements: Small Market, Big Necessity (Free Report). Adamas Intelligence, June 2019.
  • U.S. Leaves Rare Earths, Critical Minerals Off China Tariff List. The New York Times, 14.5.2019.

 

Lisää aiheesta: