Uusiutuvan energian odotetaan korvaavan fossiiliset polttoaineet tulevien vuosikymmenten aikana. Tällä laajamittaisella siirtymällä tulee olemaan vaikutusta raaka-aineiden kysyntään: vihreän energian kasvu tarkoittaa lisää tuulivoimaloita, aurinkokennoja ja akkuja – ja lisää niiden valmistukseen käytettäviä energiametalleja. Visual Capitalist on jälleen kerran tehnyt hienon visualisoinnin, tällä kertaa kansainvälisen energiajärjestön IEA:n datan pohjalta. Siinä havainnollistetaan, missä nämä vihreän vallankumouksen kannalta kriittiset metallit tuotetaan ja jalostetaan: analyysi kertoo, että vaikka Kiinan on maailman suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja, on se myös useimpien kriittisten energiametallien suurin tuottaja.
Kiina tuottaa 60 prosenttia harvinaisista maametalleista, joita käytetään useissa korkean teknologian tuotteissa, kuten älypuhelimissa ja tietokoneissa.
Kiinalla on 13 prosentin osuus maailman litiumin tuotannosta, jota hallitsevat Australia (52 %) ja Chile (22 %). Litiumin on keskeinen raaka-aine valmistettaessa ladattavia akkuja matkapuhelimiin, kannettaviin tietokoneisiin ja sähköautoihin, listaa Visual Capitalist artikkelissaan.
Kuva 1. Kiinan osuus energiametallien kaivostuotannosta ja jalostuksesta. (Lähde: Visual Capitalist, Jan 2022)
Kiina jyrää jalostuksessa
Vieläkin enemmän kuin energiametallien kaivostuotannossa, dominoi Kiina niiden jalostusta. Idän jättiläisen osuus energiametallien jalostuksesta on nikkelin osalta noin 35 prosenttia, litiumin osalta noin 50 prosenttia, 65 prosenttia koboltista ja harvinaisten maametallien jalostuksesta 87 prosenttia.
Kuva 2. Kiina dominoi erityisesti uusiutuvan energian teknologioissa käytettävien metallien jalostusta – kuvasta löytyy myös Suomen lippu. (Lähde: Visual Capitalist, Jan 2022)
Vaikka Yhdysvallat ovat maailman suurin talous, maa ei ole minkään energiametallin merkittävä tuottaja. Korjatakseen tilannetta, presidentti Bidenin hallinto antoi viime vuonna toimeksiannon arvioida Yhdysvaltojen kriittisten ja strategisten materiaalin strategian.
Visual Capitalist huomauttaa artikkelissaan, että myöskään Venäjä ei ole puhtaan energian metallien merkittävä tuottaja, vaikka se onkin yksi maailman johtavista kuparin, raudan ja palladiumin tuottajista.
Kuva 3. Energiametallien tarpeen kasvu vuoteen 2030 mennessä. (Lähde: Woodmac 2021)
Kuva 4. Esimerkkejä mineraalien kulutuksesta eräissä puhtaan energian teknologioissa. (Lähde: IEA 2021)
Kuva 5. Sähköautojen akkujen tuotanto tulee kasvattamaan merkittävästi akkumineraalien kysyntää. (Lähde: BloombergNEF)
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoja: jarkko.vesa(at)notinnovatedhere.fi
(Julkaistu 26.1.2022)
Lähteet:
- Visualizing China’s Dominance in Clean Energy Metals. Visual Capitalist, 20 Jan 2022.
- Champagne supercycle: Taking the fizz out of the commodities price boom. Wood Mackenzie, July 2021.
- The Role of Critical Minerals in Clean Energy Transitions. World Energy Outlook Special Report. IEA 2021.
Lisää aiheesta:
Energiajärjestö IEA kehottaa valtioita keräämään akkumetallien varmuusvarastoja
Osaako kaivos- ja metalliala pelata alkavan supersyklin oikein?
Valkoinen talo : Amerikan kriittisten toimitusketjujen turvaaminen