Jos Yhdysvallat ei nopeasti ryhdy konkreettisiin toimenpiteisiin vähentääkseen riippuvuutta Kiinan mineraaleista ja metalleista, tulee maan talous kärsimään vakavaa vahinkoa, jyrähtää taloustieteen professori Washington Timesin mielipidekirjoituksessaan. Tulilinjalla on uusien kaivoshankkeiden käynnistämiseen tai olemassa olevien kaivosten laajentamiseen liittyvät haasteet Yhdysvalloissa. Tuttu tilanne myös Suomessa ja Ruotsissa.
Salsburyn yliopiston Dan Ervinillä näyttää hihat palaneen Yhdysvaltojen kaivos- ja mineraalipolitiikan suhteen. Maan oman kaivoteollisuuden laiminlyönti ja metallien ja mineraalien tuotannon ulkoistaminen muille maille voi aiheuttaa USA:n valmistavalle teollisuudelle hirvittävää vahinkoja, täräyttää Ervin.
Mineraalit ovat välttämömiä modernille yhteiskunnalle
Metallien ja mineraalien saatavuuden turvaaminen on välttämättömyys kaikelle tuotannolle älypuhelimista sähköautoihin ja kehittyneisiin asejärjestelmiin, jotka ovat Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden perusta, listaa professori.
Silti, huolimatta siitä, että Yhdysvaltojen maankuoressa on on suunnattomat määrät näitä kriittisiä raaka-aineita, uuden kaivoksen avaaminen tai olemassa olevan kaivoksen laajentaminen on tehty Yhdysvalloissa erittäin hankalaksi. Olipa kaivoshanke kuinka kannattava tahansa, tai riippumatta siitä kuinka paljon uusia työpaikkoja se loisi, kun kaivosalan vastustajat pääsevät vauhtiin, voivat jopa lupaavimmat ja kriittisimmät kaivoshankkeet joutua sivuraiteelle, tuskailee professori Ervin kirjoituksessaan.
Homma alkoi mennä pieleen 1990-luvulla
Professorin mukaan vallitseva suhtautuminen metallien ja mineraalien hankintaan juontaa juurensa 1990-luvulta, jolloin Yhdysvaltojen marginaalinen mineraalien maahantuonti kasvoi massiiviseksi mineraalien tuonniksi. Oman kaivostuotannon laiminlyönti sekä mineraalien ja metallien hankkiminen ulkomailta jätti maan omasta tuotannosta vain kuoret jäljelle. Lopputulos on professorin mukaan kauhistuttava: Yhdysvaltojen riippuvuus mineraalien tuonnista on tuplaantunut viimeisten 20 vuoden aikana.
Tarve vähentää tuontiriippuvuutta ja elvyttää kotimaista tuotantoa on saanut uuden merkityksen, koska uudet energiateknologiat ja infrastruktuurit ovat erityisen mineraali-intensiivisiä. Tuhansien kilometrien uusien korkeajännitelinjojen rakentaminen kuljettamaan uusiutuvaa energiaa, sähköautojen ja latauspisteiden tuotannon kasvattaminen ja kehittyneiden akkujen tuotanto vaativat kaikki paljon metalleja ja mineraaleja läpi koko jaksollisen järjestelmän, muistuttaa professori.
Sähköautojen tuotanto suurin haaste
Kriittisimmäksi alueeksi professori Ervin nostaa sähköautojen tuotannon. Sähköautojen globaalien markkinoiden odotetaan kasvavan lähes 27 miljoonaan ajoneuvoon (henkilöautot ja kuorma-autot) vuoteen 2030 mennessä. Vertailun vuoksi, vuonna 2019 niitä oli yhteensä 3,2 miljoonaa. Varsinkin sähköautojen akkujen tuotannosta odotetaan kasvumoottoria ja uusien työpaikkojen synnyttäjää.
Tällä hetkellä sähköauton akkupaketti edustaa noin neljännestä auton kokonaishinnasta. Auton eri komponenteista akku vaikuttaa eniten auton myyntihintaan. Samaan aikaan koko järjestelmä on tullut entistä haavoittuvammaksi: riippuvuus Kiinasta on kasvanut entisestään, koska akkumetallit – nikkeli, litium, grafiitti ja koboltti – tuodaan Yhdysvaltoihin Kiinasta. Sama koskee myös harvinaisia maametalleja.
Riippuvuus Kiinan raaka-aineista on strateginen kysymys
Vaikka akkumetalleista ja harvinaisista maametalleista ei olekaan Kiinassa pulaa, ei pulaa ole myöskään asioista, jotka voivat mennä pahasti pieleen, muistuttaa professori Ervin kirjoituksessaan. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee Kiinan vientikiellon, joka estäisi kiinalaisten raaka-aineiden viennin Yhdysvaltoihin ja nostaisi hinnat pilviin, mikä vaarantaisi amerikkalaisen autoteollisuuden tuotannon.
Kiinan valta-asema akkumineraalien tuotannossa on Yhdysvalloille iso strateginen kysymys, korostaa professori. Ensinnäkin Kiina, joka on ylivoimaisesti maailman suurin akkujen tuottaja, tarjoaa omille akkuvalmistajilleen etuoikeuden akkumateriaaleihin. Kiina käyttää valtaansa myös metallien globaaleisssa toimitusketjuissa ohjatakseen maailman autoteollisuutta.
Tämä asetelma ei pelkästään uhkaa Yhdysvaltojen autoteollisuuden tulevaisuutta, vaan voi johtaa myös turvallisuusongelmiin, joita USA koki 1970-luvun öljykriisin aikaan ollessaan hyvin riippuvainen Lähi-idän öljystä.
Kuva 1. Öljykriisin aikaan 1970-luvulla USA oli riippuvainen Lähi-idän öljystä, 50 vuotta myöhemmin Kiinan akkumetalleista.
Yhdysvaltojen on rakennettava kaivosteollisuutensa uudelleen
Professori Dan Ervin korostaa, että tunnistettuun haavoittuvuuteen kriittisten raaka-aineiden osalta on puututtava nyt. Esimerkkinä hän mainitsee litiumin, joka on litiumioniakkujen kriittinen ainesosa: vaikka ennusteet näyttävät, että kysyntä tulee nousemaan pilviin, Yhdysvalloissa on vain yksi toiminnassa oleva litiumkaivos eikä yhtään kotimaista jalostuslaitosta.
Toisaalta Kiina on vallannut tämän nurkan markkinoista, samaan tapaan kuin OPEC kontrolloi aikanaan öljymarkkinoita. Professori pitää tilannetta hyvin huolestuttavana.
Koska riskit ovat niin akuutteja ja vaikeasti ennustettavia, Yhdysvaltojen on tehtävä kovemmin töitä, jotta sen viholliset eivät pysty käyttämään mineraaleja aseina Yhdysvaltoja vastaan. Yhdysvaltojen tulee myös ryhtyä toimenpiteisiin, jos näin käy, vaatii professori. Tämä tarkoittaa kotimaisen mineraalituotannon rakentamista puhtaan energian tarpeisiin.
Amerikan teollisen perustan kotiuttamisen pitää alkaa siitä, että mineraalien kaivostoiminta ja jalostus tuodaan takaisin Yhdysvaltojen maaperälle. Yhdysvaltojen oman kaivostoiminnan skandaalimaisen laiminlyönnin on loputtava. On aika investoida ja rakentaa uudelleen kestävä, turvallinen ja täysin välttämätön kaivosteollisuus maan tarpeisiin, kiteyttää professori Ervin.
Toim.huom. Vaikka kyseessä oli vain talousproffan hätähuuto, on kirjoituksessa vinha perä. On helppo yhtyä professori Ervinin huoleen siitä, miten pahassa tilanteessa Yhdysvaltojen teollisuus on sitten, kun (ei siis jos) sukset Kiinan kanssa menevät kunnolla ristiin ja Kiina lyö embargon päälle. Yksi potentiaalinen tulitikku tällaisen räjähdyksen taustalla voisi olla Taiwanin tilanne, jota olemme seuranneet tiiviisti tällä sivustolla. Ja jos Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä tilanne tulehtuu, rapa roiskuu kyllä Suomeen asti.
(Julkaistu 21.4.2021)
Lähteet:
- America’s reliance on China is a disaster waiting to happen. The Washington Times, 6 April 2021.
Lisää aiheesta:
