The Economist –lehti on kiinnittänyt huomiota siihen, miten erittäin kriittisestä akkumetallista tuli vuodessa helposti saatava raaka-aine. Koboltin kysyntä on laskenut, samaan aikaan kun sen tuotanto on kasvanut – uutena tulokkaan Indonesia. Lehti ei usko, että koboltista tulisi pullonkaula vihreälle siirtymälle, kuten joskus on esitetty.
Vielä vuosi sitten näytti siltä, että pula koboltista uhkaa koko energiamurrosta. Koboltti ei ollut vain akkumetalli, jota kaivettiin aivan liian vähän vastaamaan rajusti kasvavaan kysyntään. Osa koboltin haastetta oli se, että leijonan osan koboltista tuottaa Kongo, joka maana kamppailee epävakauden, korruption ja lapsityövoiman kanssa, kirjoittaa The Economist.
Kun tullaan pikakelauksella tähän päivään huomataan, että koboltin hinta, joka tuplaantui kesän 2021 ja kevään 2022 välillä 82.000 dollariin tonnilta, on nyt romahtanut 35.000 dollariin tonnilta – lähelle historiallisia pohjalukemia, hämmästelee lehti.
Kuva 1. Koboltin hinta on laskenut rajusti kevään 2022 huippulukemista. (Lähde: Bloomberg, Feb 2023)
Koboltin kysyntä vähentynyt
Muuttuneen tilanteen taustalla on osittain koboltin kysynnän pienentyminen. Valtaosa koboltista menee akkuihin, joita käytetään älypuhelimissa, tableteissa ja läppäreissä. Näiden laitteiden kysyntä kasvoi voimakkaasti koronaepidemian aikaan, mutta sen jälkeen kysyntä on hiipunut – ja sen mukana myös koboltin kysyntä, kertoo The Economist artikkelissaan.
Edes sähköautojen kysynnän kova kasvu ei ole riittänyt kuittaamaan kulutuselektroniikan kobolttikysynnän notkahdusta. Autonvalmistajat ovat tehneet parhaansa vähentääkseen koboltin määrää akuissaan, koska koboltti on ollut erittäin kallista.
Koboltin tuotanto kasvaa
Samaan aikaan kun kysyntä on vähentynyt, on koboltin tuotanto kasvanut. Lehden haastattelema analyytikko ennustaa, että koboltin tuotanto Kongossa kasvaa tänä vuonna 30 % noin 180.000 tonniin.
Kovinta kasvua on nähty Indonesian koboltin viennissä, jonka arvioidaan nousevan 18.000 tonniin tänä vuonna. Vielä vuosi sitten Indonesialla ei ollut koboltin vientiä juuri lainkaan. Kohta maailma kylpee koboltissa, maalailee The Economist.
Monien muiden mineraalien kohdalla kaivoksia olisi jo suljettu näin rajun hinnanlaskun takia, mutta tämä ei koske näköjään kobolttia.
Lehden mukaan koboltin hinta on pudonnut jo alle monen kaivosyhtiön kannattavuusrajan. Silti Glencore, yksi alan jättiläisistä, kertoi helmikuun puolivälissä pitävänsä tämän vuoden tuotannon hyvin lähellä viime vuoden tasoa.
Glencoren kilpailija China Moly aikoo avata uuden kaivoksen, joka tuottaisi arviolta 30.000 tonnia vuodessa. Tuo määrä vastaisi 16 prosenttai vuoden 2022 koko globaalista tuotannosta.
Isot yhtiöt voivat tuottaa kobolttia vaikka tappiolla
Suurimmat kaivosyhtiöt kestävät koboltin matalan hintatason, koska kobolttia saadaan kuparin ja nikkelin tuotannon sivutuotteena. Niiden molempien hinnat ovat pysyneet korkealla tasolla, kertoo The Economist.
Maailman sähköautovalmistajat liehittelevät Indonesiaa nikkelin takia ja käynnistävät hankkeita, joista saadaan myös kobolttia. Esimerkiksi China Molyn jättimäinen kaivos Kongossa tuottaa kolme kertaa enemmän kuparia kuin kobolttia.
Koboltin hinta voi nousta jonkin verran tänä vuonna, kun spekulatiiviset sijoittajat näkevät mahdollisuuksia markkinoilla. Esimerkiksi Kiinan valtion varmuusvarastointia hoitava yhtiö on perinteisesti hyödyntänyt tällaiset tilanteet.
Miten akkujen kierrätys muuttaa kobolttimarkkinoita ja milloin?
Vuoden 2025 jälkeen koboltintuottajille tulee uusi haastaja, kun sähköautojen ensimmäisen aallon autojen akut tulevat kahdeksan vuoden ikään, joka on lehden mukaan niiden käyttöiän loppu (artikkelissa ei kerrota, mihin tämä arvio perustuu). Nämä akut päätyvät kierrätykseen, jolloin kierrätyskoboltti vähentää neitseellisen koboltin kysyntää. Monet akkukierrätyksen ammattilaiset taitavat olla tästä päätelmästä vähän eri mieltä.
The Economist kiteyttää näkemyksensä toteamalla, että riippumatta siitä, kuinka paljon energiamurros kiihtyy, koboltti tuskin tulee sitä kehitystä jarruttamaan.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 26.2.2023)
Lähteet:
- Cobalt, a crucial battery material, is suddenly superabundant. The Economist, 16 Feb 2023.
Lisää aiheesta:
Australiassa kaivosjätteestä löytynyt korkeita pitoisuuksia kobolttia