Hollantilaistutkijoiden Securing Critical Materials for Critical Sectors – raportissa pohditaan varmuusvarastoinnin roolia  kriittisten materiaalien saatavuuden turvaamisessa Euroopassa. Valtioiden ja yritysten varmuusvarastoilla voidaan pyrkiä vaimentamaan lyhytaikaisten markkinahäiriöiden vaikutuksia raaka-aineiden toimitusketjuihin. Historia on kuitenkin opettanut, että valtioiden markkinaoperaatioilla voi olla dramaattisia seurauksia: Yhdysvaltojen huonosti ajoitetut kobolttiostot nostivat koboltin hintaa 380% vuosina 1977 – 1979. Tutkijoiden toimenpidesuositukset ovat tuttuja: malminetsitää ja kaivostoimintaa tulisi EU:ssa lisätä omavaraisuuden parantamiseksi, mutta tuo on helpommin sanottu kuin tehty.

Keräämällä jonkin tietyn materiaalin strategisia varastoja valtiot ja yritykset voivat pienentää haavoittuvuuttaan lyhytaikaisten markkinahäiriöiden sattuessa. Varmuusvarastojen ansiosta yllättävät muutokset kriittisten materiaalien saatavuudessa tai hinnassa eivät vaikuta merkittävästi tietyn teollisuudenalan toimitusketjuihin. Näin siis teoriassa. Pitkäkestoiset, globaalit markkinahäiriöt ovat oma lukunsa, kuten keväällä 2020 koronan osalta nähtiin.

Kriittisten raaka-aineiden strategisesta luonteesta johtuen valtiot, kuten Yhdysvallat, Japani tai Kiina, eivät yleensä kerro varmuusvarastojensa kokoa, mikä tutkijoiden mukaan lisää epävarmuutta markkinoilla. Varmuusvarastointi voidaan nähdään kansallismielisenä raaka-ainestrategiana, jonka tavoitteena on parantaa kotimaisen teollisuuden asemaa muiden maiden kustannuksella. Strategisten varmuusvarastojen hyödyntäminen on yleinen käytäntö valtioiden tasolla, mutta myös yritykset käyttävät usein tätä keinoa varmistaakseen materiaalien saannin.

Kuva 1. Eri teknologiat ja sektorit kilpailevat samoista kriittisistä materiaaleista. (Kuva: EU Science Hub. Raw Materials Information System (RMIS). 

Markkinahäiriöitä varmuusvarastoinnista

Varmuusvarastoinnilla ei ole aina pelkästään positiviisia vaikutuksia. Tutkijat muistuttavat, että varmuusvarastointi voi aiheuttaa myös häiriöitä markkinoilla. Kun tietyt maat kasvattavat varmuusvarastojaan, kysyntä markkinoilla kasvaa voimakkaasti ja hinnat nousevat. Varmuusvarastoinnilla voi siten olla ei-toivottuja vaikutuksia hintavaihteluiden voimistuessa. Esimerkkinä tästä tutkijat mainitsevat 1970-luvun kobolttikriisin.

Pienen mittakaavan konflikti Kongon demokraattisessa tasavallassa johti kobolttituotannon keskeytymiseen ja globaaleihin saatavuusongelmiin. Samaan aikaan Yhdysvallat päätti kasvattaa koboltin varmuusvarastojaan, mikä entisestään heikensi koboltin saatavuutta markkinoilla. Tämän seurauksena koboltin maailmanmarkkinahinta nousi vuosina 1977 – 1979 hurjat 380 prosenttia.

Kuva 2. Yhdysvaltojen huonosti ajoitettu päätös ostaa kobolttia varastoon kiritti koboltin hinnan 380% nousuun vuosina 1977 – 1979.  (Lähde: BGR, 2017)

Tutkijoiden suosituksia

HCSS:n tutkimus on tehty Alankomaiden näkökulmasta, mutta tutkijoiden toimenpidesuositukset ovat koko EU:n laajuisia toimenpiteitä:

  • luodaan EU:lle rahasto, joka sijoittaa vastuulliseen malminetsintään ja kaivostoimintaan tavoitteena pienentää yritysten liiketoimintariskiä
  • investoidaan malminetsintään ja kaivostoimintaan EU-maissa, jotta saavutetaan kriittisten raaka-aineiden omavaraisuus ja vältetään tilanne, jossa EU:n ulkopuoliset valtiot kontrolloivat EU:lle kriittisiä raaka-aineita
  • luodaan kansallisia tai EU-tason joukkovelkokirjoja, joiden avulla houkutellaan kotimaisia sijoituksia EU-maiden kaivoshankkeisiin.

Toim. huom. Kriittisten materiaalien varmuusvarastointi on ollut teemana esillä myös Kriittisten materiaalien seurantaryhmän keskusteluissa. Yritysten näkemyksiä asiaan kartoitettiin pari vuotta sitten Kriittiset materiaalit ja huoltovarmuus –esiselvityksessä. Ajatusta pidettiin periaatteessa hyvänä, mutta käytännön toteutus tulisi suunnitella huolella. Hollantilaistutkijoiden suositukset malminetsinnän ja kaivostoiminnan tukemisesta ja lisäämisestä ovat ihan perusteltuja. Ongelmana on, että oikein kukaan ei tunnu EU:ssa haluavan uusia kaivoksia omaan maahansa, tai ainakaan lähelle kotinurkkiaan tai kesämökkiään (“Not in My Backyard” -ilmiö). Tässä riittääkin haastetta syksyllä 2020 perustetulle Euroopan raaka-aineallianssille, joka pyrkii nostamaan EU:n omavaraisuutta kriittisten raaka-aineiden osalta. Koronan siivittämänä keskustelu kriittisten materiaalien varmuusvarastoinnista jatkuu varmasti vilkkaana ensi vuonnakin. Raaka-aineet ovat kuitenkin vain pieni osa haasteesta, varsinkin Suomen kaltaiselle maalle, jolla on paljon kokoonpanoteollisuutta, jonka käyttämät komponentit ja osat valmistetaan muualla – usein pitkien toimitusketjujen päässä Aasiassa.

 

Securing Critical Materials for Critical Sectors. Patrahau, I. et al. The Hague Centre for Strategic Studies, 2020.

(Julkaistu 20.12.2020)

Lähteet: 

  • Securing Critical Materials for Critical Sectors. Patrahau, I. et al. The Hague Centre for Strategic Studies, 2020.
  • BGR – Bundesanstalt für Geowissenschaften und Rohstoffe (2017): Fachinformationssystem Rohstoffe. – unveröff.; Hannover. Julkaistu artikkelissa Al Baraze et al. (2017). Cobalt from the DR Congo – Potential, Risks and Significance for the Global Cobalt Market 1. Commodity Top News #53.

Lisää aiheesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

About the author