Euroopan komissio julkaisi 16.3.2023 ehdotuksensa EU:n raaka-ainealoitteeksi (Critical Raw Materials Act, CRMA). Valtioneuvosto on nyt toimittanut eduskunnalle ns. u-kirjelmän, jossa käydään läpi aloitteen keskeiset kohdat ja linjataan Suomen alustavat kannat komission aloitteeseen. Raaka-ainealoitteen valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Raaka-ainealoitteen taustalla on huoli Euroopan raaka-aineriippuvuudesta. Vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä määriä kriittisiä raaka-aineita. Komissio katsoo tarpeelliseksi lisätä eurooppalaista kriittisten materiaalien tuotantoa ja jalostusta sekä turvata toimitukset kolmansista maista, todetaan muistiossa.
Kriittisten raaka-aineiden asetusehdotus
Komission ehdotus sisältää kriittisiä ja strategisia raaka-aineita koskevia toimia:
- EU:n raaka-ainearvoketjujen vahvistaminen
- riskien monitorointi ja pienentäminen
- kestävyys ja vastuullisuus
- strategiset kumppanuudet sekä hallinto- ja seurantamallien luominen
Ehdotuksessa komissiolla on merkittävä rooli tiedon kerääjänä sekä vauhditettavien hankkeiden valinnassa ja toimenpiteiden seurannassa.
Muistiossa todetaan, että jäsenvaltioille ja yrityksille kohdistetaan runsaasti raportointivelvoitteita. Ehdotus korostaa julkisen sektorin roolia hankkeiden valinnassa edistämisessä.
Konkreettiset tavoitteet omalle tuotannolle
Komission ehdotuksessa asetetaan konkreettiset tavoitteet strategisten raaka-aineiden EU:n oman tuotannon vahvistamiselle. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikkien strategisten raaka-aineiden osalta EU:n oma kapasiteetti on parantanut siten että:
- 10% käytetyistä strategisista raaka-aineista tuotetaan EU:ssa
- 40% käytetyistä strategisista raaka-aineista jalostetaan EU:ssa
- 15% käytetyistä strategisista raaka-aineista on kierrätyslähteistä
Lisäksi tavoitteena on, että 2030 mennessä minkään strategisen raaka-aineen osalta Euroopan riippuvuus yksittäisen kolmannen maan tuotannosta ja jatkojalostuksesta ei ylittäisi 65 prosenttia, kertoo muistio.
Tavoitteena on myös varmistaa kriittisten raaka-aineiden ja niitä sisältävien tuotteiden liikkuvuus . Samalla varmistetaan ympäristönsuojelun korkea taso lisäämällä kierrätystä ja kestävyyttä.
Valtioneuvoston kanta
Muistion mukaan Suomi pitää toimia kriittisten raaka-aineiden tuotantoketjujen monipuolistamiseksi ja kriittisten riippuvuuksien vähentämiseksi välttämättöminä. Raaka-aineiden saanti on kriittistä niin vihreälle kuin digitaalisellekin siirtymälle. Kriittisten raaka-aineiden saatavuus haastaa myös turvallisuus- ja puolustussektoreita.
Valtioneuvoston mukaan keskinäisriippuvuuksien maailmassa EU:n eriyttäminen globaaleista tuotantoketjuista ei ole realistista tai tavoiteltavaa. Strategisen autonomian vahvistaminen edellyttää kuitenkin riippuvuuksien kriittistä tarkastelua. Toimitusketjujen ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi tulisi haitallisia riippuvuuksia vähentää erityisesti kriittisimmillä sektoreilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää kehittää EU:n olemassa olevia kumppanuuksia sekä pyrkiä luomaan uusia. Samalla on tärkeää, että globaalia keskinäisriippuvuutta tarkastellaan EU:ssa kokonaisvaltaisesti myös vastuullisuuden näkökulmasta
Osana EU:n kehityspoliittisia pyrkimyksiä EU voi omien raaka-ainehuoltoon liittyvien intressiensä ohella tukea raaka-aineiden prosessointia kehittyvillä markkinoilla. Kumppanuuksien kautta EU voi pyrkiä edistämään myös toiminnan vastuullisuutta sekä hyvää hallintoa ja edistyksellisiä teknologioita.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU toimii aktiivisesti myös erilaisilla yhteistyöfoorumeilla vaikuttaakseen kriittisten raaka-aineiden tuotantoketjujen monipuolistumiseen. Kumppanuuksia voidaan vahvistaa ja tuotantoketjuja monipuolistaa parhaassa tapauksessa myös uudentyyppisillä yhteistyöaloitteilla.
Suomi korostaa kiertotalouden ratkaisujen merkitystä uusien liiketoimintamahdollisuuksien edistämisessä sekä kilpailukyvyn että luonnonvarojen kestävän käytön vahvistamisessa. Kiertotalous voi myös edistää omavaraisuutta ja vähentää riippuvuutta kriittisistä materiaaleista.
Selkeät, laadukkaat ja kestoltaan kohtuulliset hallinnolliset menettelyt ovat olennainen tekijä vihreän siirtymän edistämisessä. Valtioneuvosto korostaa tarvetta huomioida kansalliset erityispiirteet asianmukaisella tavalla jättämällä jäsenvaltioille riittävästi liikkumavaraa lupamenettelyjen kehittämiseen ja nopeuttamiseen.
Valtioneuvosto näkee varmuusvarastoinnin lähtökohtaisesti kannatettavana, mutta tunnistaa käytännön toteutukseen liittyvät suuret haasteet. Valtioneuvosto korostaa, ettei unionin tason yhteinen varautuminen kriiseihin korvaa tai rajoita jokaisen jäsenvaltion vastuuta omasta kansallisesta varautumisestaan.
Valtioneuvosto pitää hyvänä unionin aktiivisia toimia nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin vastaavan osaamisen varmistamiseksi sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että toimissa otetaan huomioon eri väestöryhmät ja toimialat laajasti.
Valtioneuvoston aiempien kantojen täydentäminen
Muistiossa listataan komission esityksen kohtia, joihin liittyviä aiempia kantojaan valtioneuvosto on täydentänyt. Tällaisia kohtia ovat esimerkiksi:
- luvitukselle asetettavat määräajat
- lupahakemuksen automaattinen hyväksyntämenettely
- vaikutukset kansalliseen alueidenkäytön suunnitteluun
- vaikutukset kuntien harkintavaltaan kaavoitusta koskevissa asioissa
- erilaisten tietokantojen avoimuus ja tiedon luottamuksellisuus
- jäsenvaltioille ja toimijoille esitetyt moninaiset velvollisuudet
- varmuusvarastoinnin yhteensopivuus Suomen huoltovarmuusjärjestelmän ja EU:n sisämarkkinoiden hätäapuvälineen (SMEI-paketti) kanssa
- velvoitteiden rikkomusten sanktiointi
- komissiolle annettavien toimivaltuuksien täsmällisyys ja perustelut
- kaavoituksen osalta valtioneuvosto arvioi ehdotuksen oikeusperustan asianmukaisuutta neuvottelujen edetessä.
Lopuksi valtioneuvosto linjaa raaka-aineasetuksen valmistelun jatkon kannalta tärkeitä kohtia:
”Valtioneuvosto katsoo, että jatkoneuvotteluissa tarvitaan myös lisäselvitystä ehdotuksen suhteesta muuhun unionin sääntelyyn ja kansainväliseen oikeuteen. Lisäksi valtioneuvosto pitää tarpeellisena huolehtia, ettei epäselvyyttä sovellettavuudesta suhteessa muuhun EU-sääntelyyn synny.
Jatkokäsittelyssä on tärkeää varmistaa, että asetusehdotus jättää riittävän siirtymäajan kansalliselle täytäntöönpanolle muun muassa sääntelyn ennakoitavuuden ja kansallisten lainsäädännön muutostarpeiden vuoksi.
Valtioneuvosto tarkentaa kantojaan neuvottelujen edetessä ja toimittaa eduskunnalle tarvittavat jatkoselvitykset.” (Valtioneuvosto 17.5.2023)
**
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 21.5.2023)
Lähteet:
- Valtioneuvoston kirjelmä TEM/2023/80. Valtioneuvosto 17.5.2023. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8082a702
Lisää aiheesta: