Kulta on hieno metalli, jolle  on monenlaista viihde- ja teollisuuskäyttöä. On tietysti hienoa, että kultaa etsitään ja tuotetaan, mutta näitä kaivosjuttuja lukiessa ei voi kun ihmetellä, miksi teollisuus ei ole kiinnostuneempi siitä, kuinka tehokkaasti elektroniikkaromussa oleva kulta otetaan talteen kierrätysvaiheessa, ja kuinka paljon kultaa jää hyödyntämättä, kun elektroniikkaromun keräys ei toimi.

Talouselämä kertoi joulukuun artikkelissaan kullanetsinnän ja –tuotannon kuulumisia. Yksi uutinen oli, että Hong Kongin pörssissä listatun Dragon Miningin Valkeakosken Kaapelinkulman louhokselta saatiin parissa kuukaudessa yhdeksän kiloa kultaa. Seuraavaksi yhtiö jatkaa malminetsintää Orivedellä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt Dragon Miningin hakemuksen jatkaa malminetsintää Sarvisuon alueella. Alueella sijaitsee yhtiön kultakaivos, jonka toiminta päättyi kesäkuussa.

Kaupunki ei puoltanut malminetsintälupaa

Talouselämän artikkelin mukaan Oriveden kaupunki ei puoltanut malminetsintäluvan myöntämistä. Kaupungin kielteisen päätöksen perusteena oli, että Dragon Miningin kaivoksen ympäristölupa on hylätty. Tukes totesi päätöksessään, että kaivoksen ympäristölupaan liittyvät asiat eivät kuulu malminetsintälupa-asiaan.

Dragon Miningin julkisuuskuva oli vuosi sitten aikamoisissa vaikeuksissa. Yhtiön maajohtaja korosti Talouselämän artikkelissa, että yhtiöllä oli lupa-asiat kunnossa. Taustalla oli Iltalehden uutinen, jossa kerrottiin Dragon Mining –yhtiön rehvastelleen Hong Kongin pörssissä, että yhtiö tyhjentää Valkeakosken kaivoksen, ennen kuin viranomaiset ehtivät käsitellä valitukset.

Orivedelle ehkä uusi kultakaivos

Talouselämän haastatteleman Pirkanmaan ely-keskuksen edustajan mukaan on mahdollista, että alueelle haetaan aikanaan lupaa uudelle kaivokselle. Tällöin Dragon Miningin pitäisi esittää uusia ratkaisuja vesienkäsittelymenetelmiin, joissa olevat puutteet on nykyisen luvan saannin esteenä.  Myös luvattomaan kaatopaikkaan liittyviä asioita selvitellään.

Kilokaupalla kultaa

Oriveden vanhasta kaivoksesta louhittiin Talouselämän tietojen mukaan tammi-kesäkuussa noin 29 000 tonnia malmia, josta kultaa saatiin 4 097 unssia eli lähes 130 kiloa. Tuoreen EU-tutkimuksen käyttämän kullan hinnan (35 980, 75 €/kg, lähde Bloomberg) pohjalta laskettuna Oriveden 130 kultakilon arvo on noin 4,7 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi, Agnico Eaglen omistama Kittilän kultakaivos tuotti viime vuonna lähes 200 000 unssia kultaa.

Vastaavasti Dragon Miningin Valkeakosken Kaapelinkulman louhoksella toiminta alkoi huhtikuussa ja kesäkuun loppuun mennessä malmia oli louhittu Talouselämän tietojen mukaan 6 686 tonnia. Kultaa saatiin parissa kuukaudessa siis 288 unssia eli 9 kiloa. Avolouhoksen syvyys on nyt noin 15-20 metriä. Yhtiön tämän hetkisten suunnitelmien mukaan louhos on louhittu loppuun vuoden 2020 aikana.

Dragon Miningin tammi–kesäkuun katsauksen mukaan Valkeakosken Kaapelinkulman malmin kultapitoisuus oli keskimäärin 3,6 grammaa malmitonnissa. Orivedellä pitoisuus oli 5,6 grammaa.

Oriveden kaivos täytetään vedellä

Talouselämä on käynyt läpi Dragon Mining joulukuun alussa Oriveden kaivosta koskevan sulkemissuunnitelman Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaiselle. Suunnitelman ydin on antaa kaivoksen täyttyä vedellä. Sulkemisvaiheeseen kuuluu mm. rakennusten purkaminen, pilaantuneen maaperän puhdistaminen, koneiden ja laitteiden poistaminen sekä liuskesivukivikasojen muotoilun.

Sulkemisvaiheen kestoksi on arvioitu 2,5 vuotta. Kaivoksen pitäisi suunnitelman mukaan täyttyä vedellä vuonna 2031.  Maanalaisen kaivoksen tilavuudeksi on laskettu noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Aktiivinen vesienkäsittely alkaa vuonna 2031, jolloin vettä aletaan siirtämään käsiteltäväksi maanpinnalle. Kemikaalikäsittelyn jälkeen vesi johdetaan selkeytysaltaaseen ja lopulta purkuojassa Ala-Jalkajärveen.

Hidasta ja kallista on kaivoksen sulkeminen. Toivottavasti virkamiehet ovat paremmin hereillä kuin Talvivaarassa tai Kajaanissa. Ja toivottavasti Dragon Miningin hoitaa velvoitteensa loppuun asti.

Vertailun vuoksi: elektroniikkaromun sisältämän kullan kierrätys

Elektroniikassa käytetyt piirilevyt ovat arvokas metallikonsentraatti, jonka arvokkain metalli on kulta (ks. kuva 1). Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professorin Ari Väisäsen esityksessä Ympäristöministeriön ”Kestävä, kehittyvä kemia” –seminaarissa 3.12.2019 kerrottiin, että tonnissa piirilevymursketta on noin puoli kiloa kultaa. Aikamoinen ero edellä mainittuihin 3,6 – 5,6 grammaa tonnilta -pitoisuuksiin kultakaivoksissa.

Kuva 1. Esimerkki piirilevymurskeen metallipitoisuuksista (lähde: prof. Ari Väisänen, Jyväskylän yliopisto)

Talouselämän artikkeli on hyvä esimerkki siitä, millaisessa vastatuulessa kaivostoiminta on myös globaalisti.  Kuten aiemmin tällä sivustolla on kerrottu, kaivosala tiedostaa jo tilanteen. Ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että regulaatio ja valvonta tulevat kiristymään, myönsi erään maailman suurimman kaivosyhtiön pääjohtaja Lontoon Metal Exchange Week –tapahtumassa marraskuussa, raportoi Reuters. Suuren yleisön suhtautuminen kaivos- ja metallinjalostusalaan on tärkeässä roolissa myös innovaatiokriittisten materiaalien huoltovarmuuden kannalta.

Globaalin kaivosalan ja metallinjalostuksen ongelmat heijastuvat Reutersin mukaan koko toimitusketjuun. Kaivostoiminta ja metallinjalostus on likaista bisnestä, joka synnyttää ketjun joka vaiheessa runsaasti jätettä, joka on usein myös myrkyllistä. YK:n ympäristöohjelman UNEP:n mukaan kaivosala ja metallinjalostus ovat syypäitä noin 10 prosenttiin ilmaston lämpenemisestä. Juuri tätä ilmiötä vastaan aktivistit viime aikoina osoittaneet mieltään.

Kullan osalta sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys olisi järkevää, mutta jopa Euroopassa esimerkiksi käytettyjen matkapuhelinten keräysasteet ovat liian matalat. Tuoreessa tutkimuksessa (Rizos et al. 2019) laskettiin auki kierrätykseen päätyneiden – ja mikä olennaisempaa, kierrättämättä jääneiden – matkapuhelinten materiaalisisältöjä ja niiden arvoja. Upper bound-tasoksi tutkimuksessa valittiin 65 prosentin keräysaste, jonka pitäisi olla täysin saavutettavissa oleva taso.

Kuva 2. Tuoreessa EU-tutkimuksessa arvioitiin vuonna 2017 myytyjen matkapuhelinten materiaalisisältöjen arvoja, jos suurempi osa pöytälaatikossa lojuvista vanhoista kapuloista saataisiin kerättyä kierrätykseen. (Lähde. Rizos et al. 2019)

Miksi sitten esimerkiksi käytetyt kännykät eivät päädy kierrätykseen?  Brittitutkimuksen mukaan 51 prosentissa kotitalouksista pyörii nurkissa ainakin yksi käytöstä poistettu sähkö- ja elektroniikkalaite, 45 prosentilla käytettyjä vimpaimia löytyy 2 – 5 kappaletta.  Tutkimustulos tarkoittaa sitä, että brittikodeissa lojuu jopa 40 miljoonaa käytöstä poistettua elektroniikkalaitetta. Haastatelluista yli kahdestatuhannesta henkilöstä 82 prosentilla ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa kierrättää tai myydä laitteita sen jälkeen, kun ne ovat poistuneet käytöstä, kertoi Envirotec Magazine artikkelissaan.

EU-tutkimusryhmä (Rizos et al. 2019) päätyi raportissaan seuraavanlaisiin johtopäätöksiin:

Collection rates of old unused mobile phone devices are low, which means there is largely unexploited potential in the EU for recovering valuable materials from these devices. Policy action at the EU, member state and local level is therefore needed to address this issue. This could take the form of targeted campaigns to inform consumers about the location of collection points, the need to recycle old devices and the resulting benefits for both the economy and the environment. Projects seeking ways to improve collection and implement innovative approaches can contribute to this end. Allaying consumers’ concerns about the data stored in their mobile phones is also important as this appears to be a key reason for low collection rates.

Tutkimusryhmän näkemykseen on helppo yhtyä: jos ei elektroniikkaromua saada kerättyä, ei ole mitään kierrätettävääkään.

Toim.huom. Jos huomioidaan kaivostoiminnan kuluttamat resurssit (vesi, energia jne.) ja aiheuttamat ympäristöhaitat (maisema, CO2-päästöt, syntynyt jäte, haitat vesistölle jne.), voisi kuvitella, että kiinnostus esimerkiksi kullan talteenottoon elektroniikka- ja muusta kierrätykseen päätyvästä romusta saisi enemmän huomiota. Jos Suomi haluaa olla oikeasti edelläkävijä ympäristöasioissa, pitäisi meidän panostaa myös arvokkaita materiaaleja sisältävien, elinkaarensa loppuvaiheeseen tulleiden tuotteiden tehokkaaseen keräämiseen ja kierrätykseen. Esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromun keräysaste on meillä noin 50 prosenttia. Elektroniikkaromun loppukäsittelyssä ja metallien talteenotossa olemme vahvasti ulkomaisten toimijoiden varassa. Samalla arvokkaat metallit lähtevät pois maasta. Myös huoltovarmuuden kannalta olisi järkevää kierrättää sähkö- ja elektroniikkaromut tehokkaammin, jolloin niiden sisältämät arvokkaat metallit olisivat tarvittaesssa suomalaisen teollisuuden hyödynnettävissä suoraan tai välillisesti kauppatavarana. Jälkimmäinen syy oli peruste, miksi kulta päätyi aikanaan Huoltovarmuuskeskuksen kriittisten materiaalien seurantaryhmän Top 10 -listalle. Arvaamattomina aikoina kulta on arvokas kauppatavara. Tällä viikolla Goldman Sachs kertoi, että keskuspankit rohmuavat jopa 20% maailman kullantuotannosta.  

Lähteet:

  • Valkeakoskelta löytyi parissa kuukaudessa yhdeksän kiloa kultaa – malminetsintä jatkuu, vaikka kaupunki vastusti: ”Ympäristölupa hylätty”. Talouselämä, 15.12.2019.
  • Kriitttisten raaka-aineiden tarpeet kestävälle kemialle. Professori Ari Väisänen, Jyväskylän yliopisto. Esitys Ympäristöministeriön Kestävä, kehittyvä kemia -seminaarissa 3.12.2019 Helsingissä.
  • Identifying the impact of the circular economy on the Fast-Moving Consumer Goods Industry. Rizos, V. et al. 2019. Study for European Economic and Social Committee (EESC).
  • Column: Green technology revolution needs a green metals revolution. Reuters, Nov 2019.
  • Goldmans says centarl banks gobble up 20% of global gold supply. Bloomberg, 9 Dec 2019.
  • Gold mine to shut down after court denies appeal. YLE, 7.6.2019.

Lisää aiheesta:

 

Kulta

 

Elektroniikkaromuhamsterit

 

Vihreän teknologian vallankumous vaatii vihreiden metallien vallankumouksen

 

Kriittisten raaka-aineiden talteenotto kaivosjätteestä, teollisuuden jätevirroista ja kaatopaikoilta