Muovikomposiitti yleistyy tuotteissa ja sen kierrätys on koko yhteiskunnan haaste. Muoviteollisuus ry on koonnut laajan joukon toimijoita ”KiMuRa”-hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda kustannustehokas muovikomposiittijätteen kierrätyslogistiikka varmistamaan, että jäte saadaan tehokkaasti hyödyntämispisteeseen. Kierrätysalan konkari Kuusakoski Oy suunnittelee ja toteuttaa kertyneen jätteen murskauksen ja seulonnan.
Muovikomposiittijätteen kierrätystä testaava KiMuRa-hanke käynnistyi tammikuussa 2021, kertoo Kuusakoski artikkelissaan. KiMuRa-projekti selvittää teollisuuden komposiittijätteen reitin KIerrätetyksi ja MUrskatuksi RAaka-aineeksi sementin valmistuksessa. Projekti on osa kansallisen muovitiekartan toimeenpanoa. Ensimmäiset erät on jo saatu läpi hyödyntämisprosessissa.
Komposiittituotteet ovat keveitä, lujia ja pitkäikäisiä, minkä vuoksi niille löytyy jatkuvasti uusia käyttökohteita. Komposiittimateriaaleja käytetään esimerkiksi sähköautojen rungossa ja muissa osissa, vety- ja biokaasusäiliöissä, tuulivoimaloiden lavoissa ja aurinkopaneelien tukirakenteissa, listaa Kuusakoski.
Kuva 1. Komposiittimateriaalien kaupallisia käyttökohteita. (Lähde: Bisawal & Swain 2020)
Suomessa muoviteollisuuden yritykset valmistavat erilaisia komposiittituotteita. Ala haluaa taata näille tuotteille elinkaaren jälkeisen hyötykäytön. Siksi Muoviteollisuus ry, ympäristöministeriö sekä joukko muovialan yrityksiä ja hyödyntäjiä kehittävät komposiittijätteelle keräyslogistiikkaa ja hyödyntämistä sementin tuotannossa KiMuRa-projektissa.
Myös muita materiaalikierrätysmenetelmiä voidaan jatkossa liittää keräysjärjestelmään niiden kehitettyä kaupalliselle tasolle, visioi Kuusakoski artikkelissaan.
Kuusakoski varastoi, murskaa ja seuloo
KiMuRa-projektin alkuvaiheessa yritykset jatkavat omien jätteiden lajittelutapojensa kehittämistä. Komposiittijätteet pitää kerätä muista erilleen niin, ettei mukana ole asiaankuulumattomia jakeita, jotka vaikeuttaisivat jätteen hyötykäyttöä, ohjeistaa Kuusakoski.
Yrityksiltä jäte kuljetetaan Kuusakosken keräyspisteisiin ja varastoidaan siten, että jätteen laatu ei kärsi esimerkiksi likaantumisen tai kastumisen vuoksi. Kuusakoski suunnittelee ja toteuttaa kertyneen jätteen murskauksen ja seulonnan.
Yksi esimerkki komposiittijätteestä on tuulimyllyjen siivet, joita Kuusakoski on kierrättänyt menestyksekkäästi.
”Olemme tehneet useita tuulimyllyn siipien käsittely- ja murskauskokeita, jotka ovat sujuneet mallikkaasti ja materiaalit on saatu hyötykäyttöön”, kertoo Kuusakosken materiaalipäällikkö Anu Söderena artikkelissa.
Kuva 2. Tuulimyllyjen kierrätystä. (Kuva: Kuusakoski Oy)
Finnsementti Oy hyödyntää kierrätysmateriaalin
Murskatun jätteen hyötykäyttää Finnsementti Oy sementin valmistuksessa. Komposiitti hyödynnetään rinnakkaisprosessoinnissa, jossa komposiitin kuidut hyödynnetään sementin raaka-aineina ja sen muovi, kuten polyesteri tai epoksi, energiana.
Kuva 3. Mursketta tuulimyllyjen lavoista. (Kuva: Kuusakoski Oy)
Sementin valmistus on energiaintensiivinen prosessi, jossa komposiittien rakenneosana käytettävät muovit korvaavat fossiilista polttoainetta. Näin prosessin CO2-päästöt pienenevät merkittävästi.
Ensimmäiset sata tonnia komposiittijätettä on jo onnistuneesti ajettu höydyntämisketjun läpi, kertoo Kuusakoski artikkelissaan.
Lisää yrityksiä kaivataan mukaan
KiMuRa-projektin kokemukset ovat olleet tähän mennessä hyviä ja hanke jatkuu. Nyt mukaan halutaan etenkin lujitemuovialan yrityksiä, joilta jäte yhä ohjautuu pääasiassa sekajätteenä polttoon tai kaatopaikoille.
Tällä teollisuuden sivuvirralla luotaisiin pohjaa laajentaa myös lujitemuovituotteisiin ja saada niistäkin lujiteaineiden ja täyteaineiden osuudet kiertoon.
Toim.huom. Tuulivoimalat ovat näyttäviä rakennelmia, jotka herättävät kunnioitusta ja varmaan vähän pelkoakin. Myös tällaisten massiivisten rakenteiden kierrätys kiinnostaa kansalaisia. Ehkä hieman yllättäenkin yksi kriittisetmateriaalit.fi-sivuston kautta aikojen luetuimmista artikkeleista käsittelee tuulivoimaloiden kierrätystä niiden elinkaaren lopussa. Hienoa, että Suomessa on saatu yritysten yhteinen hanke käyntiin tällekin sektorille.
(Julkaistu 30.11.2021)
Lähteet:
- Kuusakoski merkittävä toimija muovikomposiittijätteen kierrätyksessä. Kuusakoski Oy 23.11.2021.
- Bisawal, A. & Swain, S.K. (2020). Polymer Nanocomposity-Based Smart Materials. From Synthesis to Application. Woodhead Publishing Series in Composites Science and Engineering 2020, pages. 197 – 210.
- Wind turbine blades can’t be recycled, so they’re piling up in landfills. Bloomberg Green, 5 Feb 2020.
- Kuka kierrättää vanhat tuulivoimalat? Saksan ympäristövirasto huolestui pian käsiin räjähtävästä ongelmasta. Tekniikka&Talous, 4.11.2019.
- Lapojen uusi elämä. Tuulivoima 2/2019.
- Kierrätysongelma tuulivoimasta. Energia Uutiset, 13.3.2018.
Lisää aiheesta:
Tuulivoimalabisnes vastatuulessa heikkojen tuulien ja toimitusketjujen häiriöiden puristuksessa
Sähköautot ohittavat tuulivoimalat NdFeB-magneettien suurimpana käyttökohteena