Atlantic Counciling Global Energy Centerin asiantuntija Joseph Webster on laatinut arvion, kuinka riippuvainen Euroopan tuulivoimateollisuus on Kiinasta. Kukaan ei varmasti halua, että geopolitiikka ja kiristyvät suhteen Pekingin kanssa häiritsisivät kiireellistä siirtymää kohti uusiutuvaa energiaa.
Analyysin lopputulemat on kuulemma pääosin hyviä: riippuvuus Kiinasta on pientä, koska tuulivoimaloiden turbiinien kauppaa vaikuttaa vahvasti kuljetuskustannukset ja paikallisen sisällön osuus. Itse asiassa EU oli tuulivoimaloiden nettoviejä vuonna 2021, kertoo Webster energypost.eu-sivuston artikkelissa.
Harvinaiset maametallit heikoin lenkki
Euroopan Akilleen kantapää ovat harvinaiset maametallit, joita tarvitaan tuuliturbiinin komponentteihin. Kiina dominoi harvinaisten maametallien markkinoita arvoketjun kaikissa vaiheissa.
Websterin mukaan Euroopan on vahvistettava omaa tuotantoaan tai tuoda kriittisiä raaka-aineita kumppanimaistaan, kuten Australiasta. Harvinaisten maametallien kysyntää tulisi myös vähentää innovaatioiden kautta.
Päästäkseen REPowerEU-ohjelman tavoitteisiinsa, Euroopan unionin pitäisi asentaa 510 GW lisää tuulivoimaa vuoteen 2030 mennessä.
Sääntelyn ennakoitavuus ja kunnianhimoiset tavoitteet auttavat hyödyntämään tilaisuuden laskemalla kustannuksia ja hintoja samalla, kun tuotantokapasiteettia kasvatetaan.
Websterin mukaan länsimaisilla tuulivoimaloiden valmistajilla on kuitenkin vaikeuksia kannattavuutensa kanssa ja yhtiöt ovat sulkemassa osan tuotantolaitoksistaan. Tähän tarvitaan Websterin mukaan korjaus. Yhteistyön Kiinan kanssa on jatkuttava, mutta kipupisteitä – erityisesti kriittisten raaka-aineiden saatavuutta – on seurattava tarkasti.
Päästäkseen REPowerEU-ohjelman tavoitteisiinsa, Euroopan unionin pitäisi asentaa 510 GW lisää tuulivoimaa vuoteen 2030 mennessä.
Sääntelyn ennakoitavuus ja kunnianhimoiset tavoitteet auttavat hyödyntämään tilaisuuden laskemalla kustannuksia ja hintoja samalla, kun tuotantokapasiteettia kasvatetaan.
Websterin mukaan länsimaisilla tuulivoimaloiden valmistajilla on kuitenkin vaikeuksia kannattavuutensa kanssa ja yhtiöt ovat sulkemassa osan tuotantolaitoksistaan. Tähän tarvitaan Websterin mukaan korjaus. Yhteistyön Kiinan kanssa on jatkuttava, mutta kipupisteitä – erityisesti kriittisten raaka-aineiden saatavuutta – on seurattava tarkasti.
Kiina dominoi
Kuten varmaan jo kaikki tietävät, Kiina vastaa 63 prosentista harvinaisten maametallien kaivostuotannosta, 85 prosentista harvinaisten maametallien prosessoinnista ja 92 prosentista harvinaisiin maametalleihin pohjautuvien kestomagneettien tuotannosta.
Maat voivat vähentää riippuvuuttaan Kiinan REE-tuonnista vahvistamalla omaa tuotantoaan tai vähentämällä kysyntää.
Australia tekee hartiavoimin töitä vauhdittaakseen omaa kaivos- ja jalostusteollisuuttaan. Maa on tehnyt yhteistyösopimuksia Japanin, Saksan, Ison-Britannia ja Intian kanssa.
Australia on myös julkaissut päivitetyn mineraalistrategian. Maa julkisti viime vuonna kahden miljardin Australian dollarin Critical Minerals Facility –hankkeen. Käytännön tasolla australialainen harvinaisten maametallien toimittaja Arafura ja eurooppalainen tuulivoimaloiden valmistaja Siemens Gamesa ovat allekirjoittaneet tärkeän offtake-sopimuksen uuden neodyymi-praseodyymi-laitoksen tuotannosta.
Kysynnän hillitseminen
Eri mailla on Websterin mukaan keinovalikoimissaan myös mahdollisuus vähentää harvinaisten maametallien kysyntää.
Esimerkkinä hän mainitsee Cambridgessä tehdyn tutkimuksen alustavat tulokset, joiden mukaan REE-magneetteja voidaan korvata valmistamalla tetrataeniitti-pohjaisia magneetteja, jotka ovat eräänlaisia ”kosmisia magneetteja”, joita tyypillisesti syntyy miljoonien vuosien aikana. Aika näyttää, pystytäänkö teknologiasta kehittämään kaupallisessa mittakaavassa toimiva ratkaisu.
Toisena esimerkkinä Webster mainitsee USA:n energiaministeriön tutkimuksen, jossa havaittiin, että 3D-printtauksella voidaan valmistaa kestomagneetteja ja sitä kautta vähentää harvinaisten maametallien kysyntää.
Kiina, sinkki ja kupari
Kiinalla on merkittävä rooli myös monissa muissa tuulivoimalle kriittisissä mineraaleissa. Ei yhtä ylivoimainen kuin harvinaisissa maametalleissa, mutta joka tapauksessa seuraamisen väärti.
Sinkin ja kuparin osuus meri- ja maatuulivoimaloihin on yli 80 prosenttia. Kiinan on suurin jalostaja molemmille, mutta maa ei perinteisesti ole vienyt näitä metalleja ulkomaille.
Kiina tuotti vuonna 2021 noin puolet maailman jalostetusta sinkistä, mutta maa nousi sinkin nettoviejäksi vasta vuonna 2022. Perinteisesti maa on käyttänyt itse kaiken tuottamansa sinkin.
Kiina tuotti vuonna 2021 noin 43 prosenttia kaikesta jalostetusta kuparista.
Euroopan asema suhteellisen hyvä
Kun otetaan huomioon tekniset, taloudelliset ja poliittiset tekijät, on varsin epätodennäköistä, että kiinalaiset tuulivoimaloiden valmistajat ohittaisivat eurooppalaiset valmistajat kotimarkkinoillaan.
On myös hyvin epätodennäköistä, että kiinalaiset tuulivoimaloiden valmistajat investoisivat merkittävästi tuotantoon Euroopassa, kun otetaan huomioon Brysselin kasvava epäluulo Kiinan suuntaan, arvioi Webster.
**
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 8.5.2023)
Lähteet:
- Wind Turbines: how dependent is the EU on China? Energypost, 25 April 2023.
Lisää aiheesta:
About the author