Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehottaa vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten sekä kattilalaitosten johtoa ja turvallisuudesta vastaavia henkilöitä varautumaan koronaviruksen laajempaan leviämiseen.

Jos koronavirus aiheuttaa Suomessa kansallisen tai paikallisen epidemian, on mahdollista, ettei laitoksissa ole enää riittävästi henkilökuntaa laitoksen turvalliseen käynnissä pitämiseen normaalissa tilanteessa tai häiriötilanteissa. Laitoksilla tulee varautua myös siihen, että turvallisuuden kannalta kriittisten komponenttien ja varaosien saatavuus vaikeutuu ja toimitusajoissa voi olla pitkiäkin viiveitä, muistuttaa Tukes.

Tukes painottaa, että laitoksilla tulee olla suunnitelmat ja toimintaohjeet myös epidemian kaltaisiin poikkeustilanteisiin. Laitosten turvallinen käyttö ja kunnossapito edellyttävät riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä sekä käytöstä ja turvallisuudesta vastaavia henkilöitä.

Tukes muistuttaa, että  äkilliset ja suunnittelemattomat alas- ja ylösajot lisäävät onnettomuusriskiä huomattavasti. Siksi yritysten on tässä tilanteessa tärkeää huolellisesti suunnitella ja varautua mahdolliseen laitoksen turvalliseen alasajoon ja toiminnan tilapäiseen keskeytykseen.

Lainsäädäntö asettaa vaarallisten kemikaalien teolliselle käsittelylle ja varastoinnille sekä laitosten ja laitteistojen turvalliselle käytölle vaatimuksia, jotka on otettava huomioon myös virusepidemian aikana. Laitosten ja laitteistojen turvallisen käytön lisäksi vaatimukset kohdistuvat vastuuhenkilöihin, käytönvalvojiin sekä henkilöstön pätevyyteen ja riittävyyteen.

Tekoälystä apua jatkuvuudenhallintaan

Entä jos ammattitaitoista henkilöstöä ei ole riittävästi? Helmikuun puolivälissä pohdimme tällä sivustolla, kuka huoltaa hissit, jos virus kaataa huoltomiehet? Kesällä 2019 julkaistun ”Tekoäly ja teknologiateollisuus: jatkuvuudenhallintaa ja huoltovarmuutta tekoälyn avulla” –selvityksen haastatteluissa kartoitettiin teknologiayritysten näkemyksiä siitä, miten tekoäly ja digitalisaatio voisivat auttaa, kun ”tilanne on päällä” (ks. kuva 1 alla).

 

Kuva 1. Tekoäly ja huoltovarmuus -selvityksessä analysoitiin tekoälyn roolia häiriötilanteiden eri vaiheissa. (Lähde: HVK 2019)

Koronaviruksen kaltaista tilannetta ei kukaan viime vuoden kevään haastatteluissa osannut ennakoida ainakaan haastatteluissa. Vuosituhannen alun SARS-epidemian jälkeen tällainenkin vaihtoehto on varmasti ollut riskianalyyseissä mukana.

Virtuaalitodellisuus apuun huoltotoiminnoissa

Yksi haastatteluissa esiin nousseista skenaarioista oli yhteiskunnan vakava häiriötilanne, jossa  yritysten normaalit resurssit (esim. alla 30-vuotiaat miehet) eivät olisi käytössä. Koronaviruksen tapauksessa skenaario on vielä rajumpi, koska virus ei valikoi kohdettaan, vaan iskee kaikkiin ihmisryhmiin. Tällaisessa tilanteessa erilaisten koneiden ja laitteiden huoltotoimintaa voidaan joutua tekemään tavanomaista heikommilla resursseilla.

Yritysten mukaan virtuaalisen ja laajennetun todellisuuden ratkaisuilla laitteet pystytään pitämään toimintakunnossa, vaikka huoltohenkilöstön kokemus tai osaaminen ei ole normaalilla tasolla. Virtuaalitodellisuuden avulla voidaan huoltomiehelle näyttää esim. eri väreillä koneen kohdat, jotka ovat vikaantumassa/vikaantuneet.

Toinen yritysten esille nostama esimerkki oli kapasiteetin ja huoltotoimenpiteiden allokointi ja priorisointi analytiikan avulla poikkeustilanteessa.

“Tekoäly ja teknologiateollisuus: jatkuvuudenhallintaa ja huoltovarmuutta tekoälyn avulla” -raportti ladattavissa täältä.

 

Lähteet:

  • Tukes kehottaa suuronnettomuusvaarallaisia laitoksia varautumaan koronaviruksen leviämiseen. Tukes 11.3.2020.
  • Kuka hoitaa koneet ja laitteet jos epidemia kaataa huoltomiehet?. Kriittisetmateriaalit.fi.

 

Lisää aiheesta:

 

Kuka hoitaa koneet ja laitteet, jos epidemia kaataa huoltomiehet?

 

Koronavirus iskee Kiinan kemianteollisuuteen rajummin kuin SARS aikanaan

Tekoäly ja teknologiateollisuus: jatkuvuudenhallintaa ja huoltovarmuutta tekoälyn avulla.

Lataa raportti täältä.