Maailman puolijohdeteollisuuden tärkeä keskittymä Taiwan on joutunut kevään aikana maailmanpolitiikan keskipisteeseen, kun Kiina ja Yhdysvallat käyvät henkistä taistelua johtajuudesta Kaakkois-Aasiassa. Kiina on pitänyt sotaharjoituksia Taiwanin lähivesillä ja kiinalaiset sotilaskoneet ovat luokanneet Taiwanin ilmatilaa. Konflikti Taiwanilla tarkoittaisi elektroniikkateollisuuden, ja sitä kautta lukemattomien muiden teollisuudenalojen, globaaleille arvoketjuille niin suuria häiriöitä, että nykyinen auto- ja elektroniikkateollisuuden sirupula näyttäisi sen rinnalla pikku murheelta.
Nikkei Asia puhuu artikkelissaan jo Taiwanin kriisistä ja vertaa tilannetta vuoteen 1976, jolloin Neuvostoliitto aiheutti suurimman välikohtauksen Japanin sodanjälkeisessä historiassa. Syyskuun 6. päivä 1976 tunnistamaton lentokone laskeutui Hakodaten lentokentälle Japanin pohjoisimmalla saarella Hokkaidolla. Myöhemmin osoittautui, että kyseessä oli Neuvostoliiton MiG-25 hävittäjä. Tapahtuma paljasti vakavia haavoittuvuuksia Japanin puolustuskyvyssä.
1970-luvulla Neuvostoliitto, nyt Kiina
Vielä 1970-luvulla uhkana Aasian alueella oli Neuvostoliitto. Tänä päivänä Kiina on Aasian nouseva voima, joka on aiheuttanut jännitteitä Taiwaninsalmella (tunnetaan myös nimellä Formosansalmi) ja Senkaku-saarilla Etelä-Kiinan merellä.
Vuoden 1976 tapahtumat eivät saa toistua: Japani ei saa mokata uudelleen samalla tavalla Kiinan kanssa, kuin mitä tapahtui Neuvostoliiton kohdalla vuoden 1976 ”MiG25-tapahtumassa”, painottaa Nikkei Asia.
Kuva 1. Taiwaninsalmi erottaa Taiwanin saaren manner-Kiinasta. (Kuva: Wikipedia)
Japanin ilmapuolustus oli aivan pihalla
Japanin itsepuolustusjoukot (Japanese Self-Defense Forces, JSDF) yllätettiin housut kintuissa, kun neuvostoliittolainen hävittäjäkone lensi ilman estelyitä läpi Japanin ilmapuolustuksen tutkien ja laskeutui lentokentälle, kertoo Nikkei Asian artikkelissaan.
MiG-konetta lensi Neuvostoliiton ilmavoimien luutnantti, joka loikkasi Japaniin. Japanin puolustusvoimien tukikohdat Hokkaidon ja Tohokun alueella Pohjois-Japanissa olisivat olleet tuhon omia, jos Neuvostoliitto olisi halunnut iskeä sinne, maalailee Nikkei Asia.
Tuon tapahtuman jälkeen viimeisten 45 vuoden aikana Japani on päivittänyt kansallisen puolustuksen lakejaan tällaisten hätätilanteiden varalta. Sen puolustuskyvykkyys on myös parantunut, mutta edelleen on Nikkei Asian mukaan epäselvää, pystyykö Japani hoitamaan vastaavia odottamattomia sotilaallisia tapahtumia.
Puolustus nojaa Yhdysvaltojen apuun
Puolustuksen suunnittelijat Tokiossa olettavat, että jos Japani pystyy pitämään hyökkääjän loitolla kaksi viikkoa, niin Yhdysvaltojen sotavoimat rientävät apuun. Kylmän sodan aikana Japanin itsepuolustusvoimien pohjoista armeijaa vahvistettiin, jotta se pystyisi puolustautumaan Neuvostoliiton mahdollista hyökkäystä vastaan.
Valmistautuakseen Taiwanin ympärillä kiristyvään jännitykseen Japanin tulisi ensin kiinnittää huomiotaan omaan puolustukseensa, korostaa Nikkei Asia artikkelissaan. Senaatin kuulemisessa maaliskuussa 2021 Yhdysvaltojen laivaston amiraali Philip Davidson, Yhdysvaltojen Indo-Pacific-alueen sotilasvoimien komentaja, arvioi, että Yhdysvalloilta menisi lähes kolme viikkoa ehtiä puolustumaan ensimmäisen saariketjun maita. Ensimmäinen saariketju viittaa Taiwaniin, Okinawaan ja Philippiineihin.
Täysimittainen sota alkaisi tämän päivän maailmassa todennäköisesti kyberiskuilla komento- ja ohjausjärjestelmiin, jonka jälkeen vuorossa olisi isku miehittämättömillä ilma-aluksilla. Maihinnousu olisi vuorossa vasta iskun loppuvaiheessa, kuvailee Nissan Asia artikkelissaan.
Jos Kiina hyökkää Taiwaniin, se ei tapahdu Kiina puoleiselta rannikolta, vaan koukkaamalla selustaan, arvioi japanilainen virkamies.
Taiwanista on matkaa vain 110 km Japanin Okinawan prefektuurin Yonagunin saarelle. Siksi ”Taiwanin hätätila olisi Japanin hätätila”, totesi Japanissa valtaa pitävän liberaalidemokraattisen puolueen edustaja Nikkei Asia-lehdelle.
Hong Kong antaa esimakua
Sen perusteella, miten Kiina on rajoittanut Hong Kongin itsemääräämisoikeutta, ei olisi mikään yllätys, jos Peking päättäisi ryhtyä toimenpiteisiin Taiwanin tilanteen muuttamiseksi, arvioi Nikkei Asia. Riskinä on, että tätä riskiä ei oteta vakavasti, vaan luotetaan optimisesti siihen, että asiat sujuvat parhain päin.
MiG-25-episodin suurin opetus oli, että Japanin puolustusjärjestelmät eivät toimineet. Samaan aikaan, kun diplomaattiset ponnistelut jännitteiden vähentämiseksi jatkuvat, Japani tarvitsee myös uskottavan pelotteen, jotta aseellinen konflikti ei tunnu Kiinasta mielekkäältä, ohjeistaa Nikkei Asia.
Bidenin vaikea lisätä puolustusmenoja
Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin olisi vaikea perustella sotilasmenojen kasvattamista demokraattipuolueen vasemmistosiivelle. Tämä ryhmä Bidenin on pakko ottaa huomioon, arvioi Nikkei Asia. Tässä tilanteessa Yhdysvallat tulee todennäköisesti nojaamaan vahvasti Japaniin ja muihin liittolaisiinsa.
Poliittisesti ja taloudellisesti Taiwan ja Kiinan kansantasavalta ovat kuitenkin kulkeneet jo vuosikymmeniä eri suuntiin. Yhdysvallat tasapainoilee kahden valtion välillä. Se pyrkii toisaalta parantamaan suhteitaan Kiinaan, mutta silti sillä on lainsäädännössään Taiwanin puolustamiseen liittyvä laki, ns. Taiwan Relations Act, joka takaa Yhdysvaltojen tuen Taiwanille mahdollisen hyökkäyksen sattuessa. (Lähde: Wikipedia)
The Quad, eli Yhdysvaltojen, Japanin, Australian ja Intian yhteenliittymä, pyrkii jakamaan tätä kuormaa. Yhdysvallat toivoo kovasti, että Japani osallistuisi Taiwaninsalmen tilanteen vakiinnuttamiseen.
Japanin puolustusmenot ovat pitkään olleen 1 % luokkaa maan bruttokansatuotteesta. Mikäli Japani aikoo pitää The Quad –tapaamisessa antamansa lupaukset, tarkoittaa se merkittävää lisäystä maan puolustusmenoissa.
Kiina pitää matalaa profiilia olympialaisiin asti
Yleisesti on arvioitu, että Kiina pidättäytyy laajemmista sotilasoperaatioista, kunnes helmikuussa 2022 alkavat Pekingin olympialaiset on pidetty. Tästä huolimatta Nikkei Asia pitää tärkeänä, että Japani varautuu mahdolliseen kriisiin.
Varautuakseen mahdolliseen Taiwaninsalmen kriisiin Tokion on viipymättä arvioitava uudelleen Japanin ja Yhdysvaltojen väliset puolustusyhteistyön päälinjat. Japanin pitää arvioida myös kansallisen turvallisuuden strategiansa, puolustusohjelmansa ja keskipitkän aikavälin puolustuskyvykkyyksien rakentamisen suunnitelmat, listaa Nikkei Asia artikkelissaan.
Helmikuussa Nikkei Asia uutisoi, että japanilaiset poliitikot haluaisivat keskustella omasta “Japan Relations Act” -sopimuksesta Yhdysvaltojen kanssa.
Johtaako Yhdysvallat maailmaa harhaan Taiwan-arvioillaan?
Varoitukset sodan riskistä Taiwaninsalmessa ovat karanneet täysin käsistä, arvioi Financial Times artikkelissaan. Amiraali Davidsonin puhetta on referoitu laajasti, jopa siinä määrin, että The Economist –lehti nimesi huhtikuun lopussa Taiwanin ”maailman vaarallisimmaksi paikaksi”.
Kuva 2. The Economist -lehti otsikoi Taiwan-juttunsa toukokuun alussa varsin räväkästi. (Lähde: The Economist)
Nyt on aika ottaa askel taaksepäin ja miettiä sitä, että valtaosa nyt vellovasta jännitteestä on lähtöisin Kiinan kommunistisen puolueen yhden asiakirjan virheellisestä tulkinnasta, sanoo The Financial Timesin Kathrin Hille.
Yhdysvaltain puolustusviranomaisten mukaan keskeinen syy amiraali Davidsonin ennustuksille Kiinan Taiwan-suunnitelmista on Kiinan kommunistisen puolueen puhe, joka käsitteli puolueen välitavoitetta vuodelle 2027 ja liittyi Kiinan kansanarmeijaan. Yhdysvaltojen puolustusviranomaiset kutsuvat tätä Kiinan kansanarmeijan modernisoinnin ”puoliväliriihen” tavoitteeksi, että kyseessä on kahdeksen vuoden kiihdytysvaihe vuodesta 2035 alkaen.
Useita väärinkäsityksiä pitää oikaista
Näissä tulkinnoissa on The Financial Timesin artikkelin mukaan useita väärinkäsityksiä. Ensinnäkin on väärin sanoa, että Kiina on muuttanut keskipitkän tai pitkä tähtäimen tavoitteitaan armeijansa kehittämiselle
Korkean tason kokouksessa vuoden 2020 lokakuussa Kiina kommunistinen puolue linjasi, että sen tavoitteena on varmistaa, että ”100-vuotiselle armeijalle” asetetut tavoitteet saavutetaan vuoteen 2027 mennessä.
South China Morning Post veti tästä tiedonannosta sen johtopäätöksen, että Kiinan kommunistinen puolue vaati täysin modernin armeijan rakentamisesta vuoteen 2027 mennessä.
Armeijan täysimittainen modernisointi asetettiin tavoitteeksi kuitenkin vuodelle 2035. Tavoitteena on, että Kiinan kansanarmeista tulee ”maailmanluokan armeija” vuoteen 2049 mennessä, muistuttaa The Financial Times artikkelissaan.
Sota Yhdysvaltoja vastaan olisi pakkotilanne
Jos Kiina aloittaisi sodan Yhdysvaltoja tai sen liittolaisia vastaan tarkoittaisi sitä, että Kiinan presidentti Xi Jinpingin pitäisi olla ahdistettuna nurkkkaan tai tietää varmasti, että ei ole minkäänlaista riskiä hävitä sota, kertoo Finacian Timesin haastattelema analyytikko.
Tämä ei tarkoita Kiinan kasvavan sotilaallisen mahdin tai sen Taiwania kohtaan esittämän paineen vähättelemistä. Kiinan sotilaskoneet lentävät lähes päivittäin Taiwanin ilmavalvonnan alueelle. Nämä lennot toistuvat entistä useammin ja ulottuvat entistä syvemmälle Taiwanin ilmatilaan, kertoo The Financial Times artikkelissaan.
Mutta sen sijaan, että nämä ilmatilanloukkauset olisivat askel kohti sotaa, ne ovat todennäköisemmin osa kampanjaa, jolla Kiina yrittää pelotella Taiwania ns. harmaan alueen taktiikallaan. Jatkuva keskustelu Taiwanin sodan vaarasta sataa ainostaan Kiinan laariin strategian näkökulmasta, täräyttää The Financial Times.
Eräät turvallisuusasiantuntijat katsovat, että Yhdysvaltojen Indo-Pacific-alueen komentajan varoitukset kasvaneesta sodan riskistä ovat vain yritys varmistaa kunnon budjetit Yhdysvaltojen pysymiselle alueelle sekä pyrkimys vaikuttaa Bidelin hallinnon Kiina-linjauksiin, sanoo The Financial Times artikkelissaan.
Financial Timesin haastatteleman kokeneen Kiina-ekspertin mukaan Yhdysvaltojen armeija-vetoinen arvio perustuu enemmän sotilashallinnon tarpeisiin kuin Kiinan kansanarmeijan huolelliseen analyysiin. Hänen mukaansa sotilashallinnon edustajat ovat tehneet melkoisen karhupalveluksen Yhdysvaltojen kansallisille intresseille.
Toim.huom. Spekulaatiot Kiinan suunnitelmista Taiwanin haltuunottamiseksi ovat jo sen verran suuren luokan peliä, että voi vain toivoa, että kaikilla osapuolilla on realistinen ja faktoihin perustuva kuva tilanteesta. Mutta kuten Nikkei Asian artikkeli osoittaa, huoli Taiwanin tilanteesta heijastuu vahvasti jo Japaninkin politiikkaan. Viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että mikään ei ole mahdotonta. Kiinan toimet Hong Kongissa, Venäjän toimet Krimillä ja terroristi-iskut New Yorkiin ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, että jopa villeimmät skenaariot ovat mahdollisia. Kriittisten materiaalien ja erityisesti puolijohteiden osalta tämäkin skenaario on syytä ottaa huomioon. Taiwanin puolijohdetuotannon keskeytyminen olisi melkeinen isku maailmantaloudelle, puhumattakaan heijastusvaikutuksista lähialueille eli Japaniin ja Etelä-Koreaan. Kriisi Taiwanissa vaikuttaisi väistämättä myös Kiinan vientiin ja myös kotimarkkinoihin. Pieni Taiwanin saari on huomattavasti kokoaan isompi ruutitynnyri koko maailmantaloudelle. Onneksi taiwanilaiset itse tuntuvat suhtautuvan tilanteeseen rauhallisesti eivätkä pidä Kiinan interventiota todennäköisenä.
(Julkaistu 10.5.2021, päivitetty 11.5.2021)
Lähteet:
- To plan for Taiwan crisis, Japan must revisit 1976 Soviet shock. Nikkei Asia, 6 May 2021.
- US is misleading in its assessment of China’s Taiwan threat. The Financial Times, 5 May 2021.
- The most dangerous place on Earth. The Economist, 1 May 2021.
- Japan lawmakers want ’Taiwan Relations Act’ of their own. Nikkei Asia, 6 Feb 2021.
Lisää aiheesta:
