Tinan hinta nousi helmikuussa 2021 korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen, kertoo Roskill. Tina on yksi parhaiten pärjänneistä metalleista viimeisen 12 kuukauden aikana.
Korona kuritti tinaa kovalla kädellä vuosi sitten. Tinan hinta putosi maaliskuussa 2020 alimmilleen neljään vuoteen, kun koronarajoitukset astuivat voimaan eri puolilla maailmaa, uutisoi Roskill. Mustan maaliskuun jälkeen tinan hinta on noussut tasaiseen tahtiin. Hinnannousun taustalla ovat kysynnän elpyminen erityisesti kulutuselektroniikan puolella. Samaan aikaan tinan saatavuus on ollut heikkoa, mikä on tuonut markkinoille niukkuutta.
Kuva 1. Tinaa käytetään piirikorttien juotoksissa. (Kuva: Jarkko Vesa)
Markkinatilanne kiristyi helmikuussa 2021, kun LME:n varastot putosivat 775 tonniin ja tinan hinta LME:ssä ampaisi 29 560 dollariin tonnilta, analysoi Roskill. Helmikuun huipputason jälkeen hinta on hieman laskenut, kun varastotasot ovat nousseet. Roskill arvioi kuitenkin, että markkinatilanne tulee helpottumaan vuoden 2021 aikana, vaikka kysyntä jatkaa kasvuaan.
Useimmat tinantuottajat pääsivät takaisin täyteen tuotantoon viime vuonna ja toimitusketjujen häiriöt näyttävät helpottavan, kun koronarokotukset pääsevät kunnolla vauhtiin, arvioi Roskill.
Kuva 2. Moniin perusmetalleihin (alumiini, kupari, sinkki, lyijy, nikkeli) verrattuna tina on “pieni” metalli, mutta sillä on tärkeä rooli elektroniikkateollisuudessa. (Lähde: Visual Capitalist)
Kysyntä piristyy tulevaisuudessa
Tinan globaali kysyntä oli pitkään tasaista, kunnes vuonna 2019 tinan kulutus putosi globaalisti ensimmäisen kerran sitten vuoden 2015. Roskill uskoo kysynnän pysyvän vaisuna lyhyellä tähtäimellä. Taustalla vaikuttavat kulutuselektroniikan tuotannon pienentyminen koronaviruksesta johtuvan globaalin taantuman takia.
Pitkällä aikavälillä tinan kysyntä näyttää Roskillin mukaan vahvalta. Kysyntää vauhdittavat 5G-verkkojen rakentaminen, kotien älylaitteet sekä litiumioniakkujen kehittyminen.
Tina(kin) tulee Kiinasta
Yli 70 % jalostetusta tinasta tulee Kiinasta, Indonesiasta ja Malesiasta, noin 14 % tuotetaan Perussa, Boliviassa ja Brasiliassa. Tinan tuotannon ja jalostuksen keskittyminen maantieteellisesti rajatulle alueelle on tehnyt tinan toimitusketjusta suhteellisen haavoittuvan eri maiden koronatoimenpiteille.
Useat merkittävimmistä tinajalosteiden tuottajista leikkasivat tuotantoaan tai pitivät taukoa tuotannossaan koronaepidemian takia. Roskillin arvion mukaan jalostetun tinan tuotanto laskee edellä mainituista syistä noin 5 % vuodesta 2019 vuoteen 2020.
Kuva 3. Tuttu kuvio raaka-ainemarkkinoilla: Kiina on ykkönen tinassakin. (Lähde: International Mining, 25.1.2018)
Tina on yksi konfliktimineraaleista
Oman vivahteensa tinamarkkinoille tuo se, että tina on yksi konfliktimineraaleista.
“Konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskevat OECD:n due diligence -ohjeet, jäljempänä ’ohjeet’, ovat ensimmäinen esimerkki yhteistyöhön perustuvasta ja hallituksien tukemasta useiden sidosryhmien välisestä aloitteesta, joka koskee konfliktialueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullista hallinnointia. Sen tavoitteena on auttaa yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja välttämään konfliktien edistämistä hankintakäytännöillään. Ohjeilla on myös tarkoitus saada aikaan avoimia mineraalien toimitusketjuja ja yritysten kestävää osallistumista kaivosteollisuudessa, jotta maat voivat hyötyä mineraalivaroistaan ja estetään mineraalien louhinnan ja kaupan muodostuminen konfliktien, ihmisoikeusloukkausten ja turvattomuuden lähteeksi. Tinaa, tantaalia ja volframia sekä kultaa koskevien täydennysosien avulla OECD:n ohjeilla annetaan yrityksille kattava paketti, jonka avulla ne voivat hankkia mineraaleja ja käydä niillä kauppaa vastuullisesti edistäen konfliktien sijaan rauhaa ja kehitystä.” (Lähde: Konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskevat OECD:n due diligence -ohjeet, OECD 2013).
Kuva 4. OECD ja Euroopan komissio ovat julkaisseet ohjeita ja työkaluja tinaan liittyvien riskien hallintaan hankintaketjuissa. (Lähde: OECD 2013)
Kuva 5. Euroopan komission julkaisemissa opetusmateriaaleissa havainnollistetaan myös, millaisia toimijoita mineraalien toimitusketjusta tyypillisesti löytyy. (Lähde: Euroopan komissio, 2019)
(Julkaistu 5.3.2021)
Lähteet:
- Tin – Outlook to 2030, 12th Edition. Roskill, 2021. https://roskill.com/market-report/tin/
- Tin-iron redox flow battery looks promising. International Tin Association, 25 Feb 2021.
- Tin use in batteries may rise to 60 000 t by 2030 – industry group. Mining Weekly, 15.2.2019.
- Due Diligence Ready! -sivusto. Euroopan komissio, 2019.
- Top 10 refined tin producers of 2017. International Mining, 25.1.2018.
- International Tin Association (ITA)
Lisää aiheesta: