Aasialla on vankka etumatka sähköautojen akkujen valmistuksessa, mutta EU pyrkii päättäväisesti kuromaan etumatkaa umpeen, arvioi Bloomberg artikkelissaan.

Saksalaisen Arnstadtin kaupungin ulkopuolella työntekijät paiskivat urakalla hommia kiinalaisen Contemporary Amperex Technologyn (CATL) työmaalla rakentaessaan Euroopan suurinta sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkujen tehdasta. Tehtaan maa-alueella, joka vastaa pinta-alaltaan noin sataa jalkapallokenttää, sijaitsi aiemmin yksi Euroopan suurimmista aurinkokennotehtaista.

Aasialaisten akkutehdashankkeet huolestuttavat EU-päättäjiä

CATL:n kahden miljardin hanke on yksi noin puolesta tusinasta akkutehdashankkeesta, joita pelkästään Saksassa on tällä hetkellä käynnissä. Kiinalaisen CATL:n hanke huolestuttaa eurooppalaisia poliittisia päättäjiä, jotka haluavat varmistaa, että eurooppalainen autoteollisuus ei hukkaa kilpailukykyään siirryttäessä sähköiseen liikenteeseen.

Sähköautojen myynnin on ennustettu pomppaavan 7,7 miljoonaan ajoneuvoon vuoteen 2030 mennessä. Viime vuonna sähkö- ja hybridiautoja myytiin Euroopassa alle puoli miljoonaa kappaletta. Jos Eurooppa ei pidä puoliaan ja rakenna omaa akkujen toimitusketjua, tulevat Euroopassa myytävien sähköautojen akut aasialaisilta akkuvalmistajilta, varoittaa Bloomberg artikkelissaan.

Kuva 1. Aasia dominoi litiumioniakkujen kennojen valmistusta globaalisti. (kuva. Avicenne Energy)

Sähköautot EU:n Green Deal -ohjelman ytimessä

Sähköautot ja päästötön liikenne ovat Euroopan unionin Green Deal –ohjelman ytimessä. Ohjelma pyrkii korvaamaan suuria voimalaitoksia pienemmillä ja paikallisemmilla uusiutuvan energian lähteillä sekä eliminoimaan polttomoottorit linja-autoista, henkilöautoista ja kuorma-autoista.

Hirttäydyttyään liian pitkään saastuttaviin dieselautoihin, vannovat eurooppalaiset poliitikot sekä Volkswagenin, Daimlerin ja BMW:n johto vihreämmän tuotantoketjun nimeen, maalailee Bloomberg.

Aasialaiset pyörittävät Euroopan suurimpia akkutehtaita

Euroopassa on tällä hetkellä Bloombergin arvion mukaan vain sekalainen joukko pieniä akkutoimijoita. Valtaosa Euroopassa valmistettujen sähköautojen arvosta valuu Aasiaan. Kiinan, Korean ja Japanin osuus sähköautojen akkujen globaalista tuotannosta on yli 80%.

Aasialaiset akkuvalmistajat, kuten CATL, LG Chem ja Samsung SDI, hallitsevat Euroopan suurimpia akkutehtaita.

Kuva 2. Tammikuuhun 2020 mennessä julkistettujen eurooppalaisten akkukennotehtaiden yhteenlaskettu vuosikapasiteetti on yli 400 GWh, joka riittää noin 6 -7 miljoonaan sähköautoon. (Kuva: Roland Zenn, 10.1.2020)

Miljardipanostukset akkutehtaisiin

EU-komission julkisti joulukuussa ohjelman, joka mahdollistaa 3,2 miljardin euron kansallisen tuen akkuhankkeille seitsemässä EU-maassa, jotka ovat Belgia, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Puola ja Ruotsi. Nämä maat osallistuivat hakuun aiemmin vuonna 2019. Suomi jakaa 30 miljoonaa euroa akkutuotannon kehitykseen.

EU:n Important Project of Common European Interest (IPCEI) –ohjelman puitteissa kyseiset seitsemän maata esittelivät hankkeita, joiden taustalla on 17 yritystä, esimerkiksi BMW, Terrafame, BASF, Fortum ja Umicore.

Kuva 3. Suomesta mukana on Terrafame, BASF ja Fortum. (kuva: Tekniikkatalous 10.12.2019)

Bloombergin mukaan EU-maat ovat luvanneet huomattavia summia akkuhankkeiden tukemiseen. Suurimmat tuet on luvannut Saksa, joka julkisti helmikuun alussa Saksan ja Ranskan yhteisen, viiden miljardin euron akkuhankkeen. Saksan valtiovarainministeri Peter Altmaierin mukaan tavoitteena on tuottaa parhaat ja ympäristöystävällisimmät akut Saksassa ja Euroopassa. Altmaierin mukaan vaihtoehtoja ei ole, mikäli saksalaiset ja eurooppalaiset autovalmistajat haluavat  menestyä.

Lue myös: EU voisi kieltää likaisten litiumakkujen maahantuonnin.

Keliber mainittu

Bloomberg nostaa esiin myös akkumateriaalien tuotannon Euroopassa. Artikkelissa kerrotaan Umicoren ja BASF:n valmistavat akkukemikaaleja, mutta akkumetallien ja –mineraalien kaivostoimintaa Euroopassa on vähän, kuten myös kapasiteettia muuttaa raaka-aineet laadukkaiksi sähköautojen akuiksi. Toive tuoda litium ja muut materiaalit lähemmäs autojen tuotantolinjoja on Bloombergin mukaan keskeinen ajuri Euroopan akkutehdashankkeille.

Bloombergin haastattelema asiantuntija muistuttaa, että akuissa käytetty litiumhydroksidi ei pidä pitkistä kuljetusmatkoista, eikä sitä voi makuuttaa kuutta viikkoa laivan ruumassa ilman että materiaalin laatu kärsii.

Kaivosten tiukat ympäristövaatimukset ja kansalaisten vastustus voivat hidastaa Euroopan suunnitelmia, arvioi Bloomberg. Maanomistajat ja ympäristöaktivistit pelkäävät kaivosten päästöjä.  Bloomberg mainitsee erimerkkinä suomalaisen Keliber Oy:n, joka ilmoitti marraskuussa 2019 lykkäävänsä listautumista ja tuotannon käynnistämistä. YLE:n artikkelin mukaan syynä hankkeen viivästymiseen on lupaprosessien venyminen ja rahoittajien innon laantuminen. Rahoittajien kiinnostusta vähensi myös litiumin hinnan voimakas lasku vuonna 2019.

Lähteet:

  • Europe Floors It in the Race to Dominate Car Batteries. Bloomberg, 19 Feb 2020.
  • Kaivosyhtiö Keliberin suuri litium-hanke viivästyy vuosia aiemmin arvioidusta – Tuotanto pyritään käynnistämään vuonna 2024. YLE, 31.1.2020.
  • Batteries: European regulators accelerate the EV transition with a US$3.5Bn investment in a domestic battery supply chain. Roskill, 23 December 2019.
  • EU could ban dirty battery imports, says Commission VP. EURACTIV.com, 9 Dec 2019.
  • Tähän piti saada EU:lta lupa – Suomi jakaa 30 miljoonaa akkutuotannon kehitykseen. Tekniikkatalous, 10.12.2019.
  • State aid: Commission approves €3.2 billion public support by seven Member States for a pan-European research and innovation project in all segments of the battery value chain. European Commission, 9 December 2019.

Lisää aiheesta:

  • Suomi mukana synnyttämässä EU:n innovatiivista akkuarvoketjua. TEM, 9.12.2019.

 

Keliberin litium-hanke viivästyy – tuotanto pyritään käynnistämään vuonna 2024

 

EU voisi kieltää likaisten litiumioniakkujen maahantuonnin