Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) käynnistää valtioneuvoston selonteon valmistelun huoltovarmuudesta. Toivottavasti myös kriittiset raaka-aineet ja materiaalit ovat vahvasti työssä mukana.
Koronapandemia on nostanut huoltovarmuuden ja varautumistyön yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön, ja synnyttänyt tarpeen huoltovarmuuden kehittämisestä yli hallituskausien, toteaa ministeriö tiedotteessaan.
Selonteon tavoitteena on kirkastaa huoltovarmuuden kehittämisen päälinjat pidemmällä aikavälillä myös parlamentaarisen valmistelun ja keskustelun kautta, sekä turvata entistä parempi kokonaisvaltainen varautuminen uusiin uhkiin. Lisäksi tarkoituksena on määritellä, mitkä ovat tavoitteiden kannalta keskeiset työkalut ja niiden kehittämistarpeet. Tavoitteena on myös modernisoida huoltovarmuutta vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön haasteisiin.
Huoltovarmuusjärjestelmän perustukset kunnossa
Suomen huoltovarmuusjärjestelmä on perustaltaan toimiva. Hyviä lähtökohtia tähän ovat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön perustuva verkostomalli sekä huoltovarmuusorganisaation edellytykset toimia ketterästi myös kriisitilanteessa, arvio ministeriö. Muuttuneessa tilanteessa tarvitaan kuitenkin kehittämistä koskevan yhteisen tahtotilan täsmentämistä.
Selonteon valmistelussa keskeiset aihealueita ovat huoltovarmuuden jatkuvuuden hallinta sekä modernisoinnin tarve, huoltovarmuussääntelyn kokonaiskehittäminen sekä toimeenpanon edellytysten varmistaminen, huoltovarmuusorganisaatioon liittyvät kehittämiskysymykset, Huoltovarmuusrahaston toiminnan turvaamiseen liittyvät kysymykset sekä eduskunnan osallistuminen aktiivisena vaikuttajana.
Ministeriön tiedotteen mukaan selonteko keskittyy pääosin huoltovarmuuden kansallisten tavoitteiden, ohjaavien periaatteiden ja ohjauksen yhteiskunnallisen tason tarkasteluun. Siinä ei ole tarkoitus käsitellä yksityiskohtaisesti operatiivisia kysymyksiä. Selonteossa arvioidaan, onko kansallinen huoltovarmuus toivotulla tasolla ja miten sitä tulisi kehittää.
Ilmasto- ja energia-asiat huomioidaan selvityksessä
Valmistelussa otetaan huomioon myös yhteydet ilmastonmuutokseen, energia- ja ilmastostrategiaan sekä huoltovarmuuden kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen päälinjoihin niin pohjoismaisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
Myös keskeiset EU-hankkeet kuten kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamista koskevan CER-direktiiviehdotuksen valmistelu ja sen toimeenpanoon liittyvät keskeiset vaikutukset sisältyvät tarkasteluun, listaa ministeriö.
Poikkihallinnollinen johtoryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä
Selonteon valmistelua ohjaa suppea poikkihallinnollinen johtoryhmä, jonka puheenjohtaja toimii kansliapäällikkö Raimo Luoma työ- ja elinkeinoministeriöstä. Johtoryhmällä on kiinteä yhteys syyskuun lopussa asetettuun valtioneuvoston poikkihallinnolliseen huoltovarmuuden yhteistyöryhmään.
Selonteon valmistelun seurantaa varten asetetaan myös parlamentaarinen seurantaryhmä.
Selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskuussa 2022. Sitä ennen selonteon luonnoksesta järjestetään laaja lausuntokierros keväällä 2022. Valmistelun aikana järjestetään sidosryhmille myös työpajoja, joiden pohjalta täsmennetään selonteossa käsiteltäviä painopisteitä ja haetaan eri toimijoilta evästystä selonteon valmisteluun.
Toim.huom. Ministeriön käynnistämä huoltovarmuusselonteon valmistelu kuulostaa hyvältä idealta. Korona-aika paljasti varmasti paljon kehittämiskohteita erityisesti eri ministeriöiden ja sektoreiden välisessä yhteistyössä. Huoltovarmuuden perusta on julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö – ilman yrityksiä ei ole huoltovarmuutta, vaikka kansalaiset ehkä niin joskus ajattelevatkin. Toivottavasti myös kriittiset materiaalit, kuten innovaatio- ja energiametallit sekä puolijohteet ovat mukana selvityksessä. Välillä tuntuu, että Euroopan unionin, NATO:n ja vaikkapa Yhdysvaltojen valtionhallinnon huoli kriittisten materiaalin saatavuuden varmistamisesta, tai esimerkiksi IEA:n suositus sähköistymisen ja uusiutuvan energian teknologioiden vaatimien kriittisten metallien ja mineraalien varmuusvarastoinnista, jäävät täällä koti-Suomessa aika vähälle huomioille.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoja: jarkko.vesa(at)notinnovatedhere.fi
(Julkaistu 3.11.2021)
Lähteet:
- Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää huoltovarmuusselonteon valmistelun. TEM 2.11.2021.
- IEA Says Governments Should Consider Stockpiling Battery Metals. Bloomberg Green, 5 May 2021.
- Securing Critical Materials for Critical Sectors. Patrahau, I. et al. The Hague Centre for Strategic Studies, 2020.
Lisää aiheesta:
Kriittiset metallit ja huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskus (2017)
Etelä-Korea kasvattaa kriittisten metallien varmuusvarastojaan
Energiajärjestö IEA kehottaa valtioita keräämään akkumetallien varmuusvarastoja
Varmuusvarastoinnin rooli kriittisten materiaalien saatavuuden varmistamisessa
Pentagon alkaa varastoimaan ohjuksiin ja hävittäjiin tarvittavia kestomagneetteja
Metals for a Climate Neutral Europe. A 2020 Blueprint. Eurometaux, 2019.
Recovery of critical and other raw materials from mining waste and landfills – State of play on existing practices. Blengini et al. (Editors), JRC Science for Policy Report, 2019.
