EURACTIV nosti kesäkuun lopulla Suomen vahvasti esille Euroopan akkuteollisuuden kehitystä ja näkymiä käsittelevässä juttusarjassaan. Suomi saa jutussa melkoista suitsutusta, mutta kansainvälinen kilpailu akkuhankkeista on kovaa.
Artikkelin mukaan Euroopan pyrkimyksiä napata siivu miljardien eurojen globaaleista akkumarkkinoista kuvastaa parhaiten Suomi, jolla on lehden mukaan kaikki sähköautojen akkuihin tarvittavat raaka-aineet sekä mahdollisuus tuottaa niitä vastuullisesti.
250 miljardin euron markkinat vuositasolla
Liikenteen sähköistymisen ja uusiutuvan energian varastointitarpeen kasvun myötä akkujen markkinapotentiaali Euroopassa voi eräiden arvioiden mukaan nousta jopa 250 miljardiin euroon vuositasolla vuoteen 2025 mennessä.
Tämä on saanut Euroopan unionin käynnistämään akkuteollisuudelle oman ”mini-teollisuuspolitiikan”, joka kulkee nimellä Battery Alliance. EU on myös viilannut lainsäädäntöä niin, että yritysten on helpompi päästä akkumarkkinoille ja kasvattaa tuotantovolyymejään.
Kuva 1. European Battery Alliance -hanke pyrkii vahvistamaan eurooppalaista akkuarvoketjua. (Lähde: Euroopan komissio)
Valtiontukien väljemmät säännöt koskevat ns. Important Projects of Common European Interest (IPCEI) –hankkeita, jolle on myönnetty miljardien rahoitus monikansallisiin projekteihin, joissa rakennetaan mm. akkutehtaita ja kehitetään käytettyjen akkujen kierrätystä.
Yksi Euroopan akkuteollisuuden suurimmista haasteita on se, mistä hankkia akkujen raaka-aineita, kuten kobolttia, litiumia ja nikkeliä.
Sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävät akut
EURACTIV muistuttaa artikkelissaan, että monilla Euroopan ulkopuolisilla mailla on usein haasteita ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen vaatimusten kanssa, jotka ovat keskeisiä kulmakiviä Euroopan pyrkimyksissä valmistaa ”markkinoiden vihreimmät akut”.
Amnesty Internationalin raportti vuodelta 2016 arvioi, että viidennes Kongon demokraattisessa tasavallassa tuotetusta koboltista kaivetaan käsin, usein työssä käytetään myös lapsityövoimaa. Myös materiaalin alkuperän määrittäminen on usein vaikeaa, koska välikäsiä on useita.
Euroopan komissio on parhaillaan määrittelemässä tiukkoja kriteerejä akkujen valmistajille. Tätä työtä tehdään mm. käynnissä olevan akkudirektiivin päivityksen yhteydessä.
EURACTIV muistuttaa kuitenkin, että mikäli uudet vaatimukset eivät saa Kiinaa ja Kongoa muuttamaan käytäntöjään, tulee EU-maille haasteita akkumateriaalien hankinnassa. Komission akkuasioiden keulakuva Maros Sefcovic on todennut, että EU voisi kieltää ns. likaisten akkujen tuonnin alueelleen.
Suomalaiset pioneerit
Tässä kohtaa EURACTIV-julkaisu nostaa artikkelissaan esiin Suomen esimerkkinä eurooppalaisesta ratkaisusta edellä kuvattuun haasteeseen. Suomelta löytyy raaka-ainevarantoja, kuten nikkeliä, kuparia, kobolttia, litiumia ja grafiittia, aktiivista kaivos- ja metallurgista teollisuutta sekä vahvaa valmistavaa teollisuutta.
EURACTIV viittaa Gtk:n tutkijoiden kirjoittamaan artikkeliin, jossa kerrotaan Suomesta löytyvän kymmenen toiminnassa olevaa kaivosta ja lukuisia, eri vaiheissa olevia malminetsintäprojekteja. Kaivoksista kolme tuottaa nikkeli-, kupari- ja kobolttikonsentraatteja, jotka pääosin jalostetaan paikallisesti toimitettavaksi EU-markkinoille.
Koska Suomi on EU-jäsenvaltio, toimitaan täällä EU:n lainsäädännön ja ympäristövaatimusten puitteissa sekä noudatetaan työmarkkina- ja kilpailulainsäädäntöä. Mutta Suomessa myös poliittista ja taloudellista voimaa edistää kestävien teollisten prosessien kehittämistä, analysoi EURACTIV artikkelissaan.
Esimerkkinä EURACTIV mainitsee suomalaisen kaivoksen, jonka ainutlaatuinen ja energiatehokas prosessi saa metallit talteen 40% pienemmillä kasvihuonekaasupäästöillä ja 20% pienemmällä energiakulutuksella verrattuna keskimääräiseen nikkelin tuotantoon.
Artikkelissa kehutaan myös, että Suomella on hyvät valmiudet kasvattaa puhtaan energian tuotantoa. EURACTIV kertoo Suomen sitoutuneen hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Lehti kertoo Suomen naapurimaiden Ruotsin ja Norjan olevan myös pitkällä fossiililsten polttoaineiden käytön leikkaamisessa.
Akkujen rooli sähköauton elinkaarivaikutuksissa
EURACTIV nostaa esiin jutussaan sähköautojen akkujen valmistuksen ympäristövaikutukset, jotka ovat keskeinen kysymys, kun arvioidaan sähköautojen koko elinkaarta: jos arvoketjun alkupäässä ympäristövaatimukset ovat väljät, syö se sähköautojen uskottavuutta ympäristön näkökulmasta. Tämä voi heijastustua sähköautojen myyntiin kuluttajien ollessa entistä tietoisempia ympäristöasioista.
Suomella on artikkelin mukaan herkullinen asema Euroopassa, koska se on ainoa Euroopan maa, joka tuottaa kobolttia, joka on edelleen välttämätön raaka-aine akkujen valmistuksessa, vaikka esimerkiksi GM ja Tesla ovat pyrkineet vähentämään koboltin käyttöä korvaamalla sitä alumiinilla tai nikkelillä.
Suomi ei ole kuitenkaan ainoa Euroopan maa, jolla on maaperässään kobolttia, muistuttaa EURACTIV. EU:n Joint Research Centerin tutkimuksen mukaan kobolttia löytyy esimerkiksi Espanjasta ja Ruotsista.
Jäljitettävyyden merkitys kasvussa
Akkumineraalien tuotannon ohella EURACTIV nostaa esiin jutussaan raaka-aineiden jäljitettävyyden. Vaikka Euroopalla on suuret suunnitelmat mantereelta löytyvien mineraalien hyödyntämiseksi, on silti todennäköistä, että Eurooppa on riippuvainen näiden kriittisten materiaalien tuonnista myös tulevaisuudessa.
EURACTIV esittelee käynnistymässä olevaa, VTT:n ja Gtk:n vetämää BATTRACE-tutkimushanketta, jonka tavoitteena on varmistaa, että akkujen valmistuksessa käytetään vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita. Mukana hankkeessa on myös Suomen Malmijalostus Oy.
BATTRACE-hankkeen budjetti on 5,8 miljoonaa euroa. Hankkeessa kehitetään käyttökelpoista ja kestävää menetelmää materiaalien alkuperän seuraamiseen kaivoksista aina lopputuotteisiin asti.
Kolmivuotinen hanke pyrkii kehittämään ainutlaatuisia paikallisia, atomitason metallien ”sormenjälkiä”, jonka säilyvät läpi koko tuotantoprosessin. Tämä auttaisi myös arvioimaan, mikä on kierrätysmateriaalin osuus. Painetta materiaalien alkuperän jäljitettävyyteen tulee myös sähköautojen valmistajien suunnalta sekä Euroopan Green Deal –ohjelmasta.
Ruotsilla etumatkaa
Vaikka EURACTIV kehuu avokätisesti Suomea, nostaa se jutussaan esille myös Suomen akkuarvoketjun puuttuvan lenkin – akkukennotehtaan. EURACTIV kertoo Valmet Automotiven viime vuonna Saloon avatusta akkujen kokoonpanolaitoksesta, mutta ruotsalaisilla on jotain suurempaa: Ruotsiin rakennettava akkukennoja valmistava gigafactory pyrkii nappaamaan kunnon siivun sähköautojen akkujen markkinoista. Hiljattain BMW kertoi tilanneensa Northvoltilta akkukennoja 2 miljardin euron arvosta.
EURACTIV vääntää kääntää vielä veistä haavassa kertomalla Northvoltin ja norjalaisen alumiinijätti Hydron yhteisyrityksestä, joka keskittyy käytettyjen litiumioniakkujen kierrätykseen.
Myös Ranska ja Saksa investoivat isolla kädellä akkujen tuotantoon. Helmikuussa 2020 presidentti Macron avasi uuden akkutehtaan lounais-Ranskassa.
Saksa seuraa Ranskan esimerkkiä ja vetää usean miljardin euron uutta IPCEI-hankevalmistelua, jonka hakemus jätetään komissiolle kesällä ja päätöstä odotetaan loppuvuodesta, kertoo EURACTIV artikkelissaan.
Suomesta mallia muille EU-jäsenvaltioille
Vaikka Suomen tuotanto ei riitä vastaamaan Euroopan akkumateriaalien kysyntään, voi Suomi auttaa Eurooppaa osaamisensa ja kokemuksensa avulla. Kun muut EU-jäsenvaltiot laativat omia suunnitelmiaan, voisi Suomen malli olla arvokas esimerkki muille, pohtii EURACTIV artikkelissaan.
Ei hassumpi visio Suomen valmistelussa olevan kansallisen akkustrategian näkökulmasta.
(Julkaistu 23.7.2020, päivitetty 24.7.2020)
Lähteet:
- Finland: Europe’s battery producing Shangri-La. EURACTIV, 26 Jun 2020.
- Akkustrategialla vahvistetaan Suomen asemaan kestävän akkutuotannon edelläkävijänä. TEM, 26.6.2020.
- Dehaine et al. (2020). Battery minerals from Finland: Improving the supply chain for the EU battery industry using a geometallurgical approach. European Geologist 49, 29 May 2020.
- Raportti: Suomen mineraaliklusterin kilpailukyky ja vaikuttavuus. Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 25.3.2020.
- EU could ban dirty battery imports, says Commission VP. EURACTIV, 9 Dec 2019.
- Cobalt: demand-supply balances in the transition to electric mobility. JRC sience for policy report, 2018.
Lisää aiheesta:
Selvitys Suomen mineraalikulusterin kilpailukyvystä ja vaikuttuvuudesta julkaistu
Euroopan on lisättävä clean tech -metallien tuotantoa jotta ilmastotavoitteisiin päästään