Maaliskuun lopulla julkaisiin mielenkiintoinen raportti Suomen mineraaliklusterista. Konsulttiyritys Ramboll Finland Oy selvitti Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta, millaista arvonlisää Suomen mineraaliklusteri tuottaa kansallisesti. Potentiaalia löytyy erityisesti jalostusasteen nostamisesta ja kiertotaloudesta.
Suomen mineraaliklusteri pitää sisällään kaivostoiminnan ja louhinnan, metallien jalostuksen sekä kaivos-, louhinta- ja rakennuskoneiden valmistuksen (ks. kuva 1).
Kuva 1. Mineraaliklusteriin kuuluvat toimialat. (Lähde: TEM 2020)
Mineraaliklusteri vastaa yhteiskunnan raaka-ainetarpeisiin. Suomen kallioperässä on paljon lupaavia raaka-aine-esiintymiä. Suomeen on historian saatossa kehittynyt kaivostoiminnan lisäksi merkittävää jatkojalostusta sekä kaivostoimintaa palvelevaa teknologiavalmistusta ja palveluliiketoimintaa. Useista klusterin yrityksistä on kehittynyt kansainvälisestikin merkittäviä yrityksiä.
Yksi mielenkiintoinen polku tässä kehityksessä on energiamurroksen edellyttämä raaka-ainetarve, niin sanotut akkumineraalit. Suomeen onkin syntymässä vahvaa liiketoimintaa kattamaan akkujen koko arvoketjun ja elinkaaren.
Mineraalikulusterin vaikuttavuus
Selvityksen mukaan Suomen mineraaliklusterin vuotuinen kokonaistuotos on kerrannaisvaikutuksineen reilut 22 miljardia euroa. Tästä suorien vaikutusten osuus on noin 12,2 miljardia euroa. Klusteri työllistää kerrannaisvaikutuksineen 87 400 henkilötyövuotta, josta suoraan noin 24 600 henkilötyövuotta.
Kuva 2. Työllisyyden vuorovaikutussuhteen mineraaliklusterissa, henkilötyövuosia. (Lähde: TEM 2020)
Alueelliset vaikutukset ovat merkittäviä erityisesti Lapin, Kainuun ja Satakunnan maakunnissa, missä kokonaistuotoksen osuus koko maakunnan kokonaistuotoksesta vaihtelee 21-60 prosentin ja työllisyys 11-33 prosentin välillä.
Jalostusaste ylös ja kiertotaloutta peliin
Hankkeessa tehdyn kansainvälisen vertailun perusteella mineraaliklusterissa jalostusasteen nostamisessa on suurin potentiaali Suomelle. Jalostusasteen nostamiseksi on tärkeää mahdollistaa sitä tukeva lainsäädännöllinen ja taloudellinen ohjaus sekä teknisen tiedon ja automaation hyödyntäminen, linjaa selvitys.
Jatkossa mineraaliklusterin keskeisenä kehittämisen kohteena tulisi olla myös kiertotalouden edistäminen arvoketjun kaikissa osissa.
Kuva 3. Kaivostoiminnan ja louhinnan sekä metallien jalostuksen kiertotalous. Numeroidut toimet ovat esimerkkejä mineraaliainesten kierrosta mineraaliklusteriin liittyvässä arvoketjussa. (Lähde: TEM 2020)
Mineraaliklusterin tuotos on vahvasti riippuvainen globaaleista trendeistä ja hintakehityksestä, jolloin klusterin kilpailukykyyn vaikuttaa keskeisesti kolme tekijää: 1) välituotekäyttö, 2) maksettavat palkat sekä 3) verot ja veroluonteiset maksut.
Raportti on ladattavissa täältä.
Lähteet:
- Raportti: Suomen mineraaliklusterin kilpailukyky ja vaikuttavuus. Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, 25.3.2020.
Lisää aiheesta:
- Ramboll Finland Oy (2019). Akkuarvoketjun taloudellisten vaikutusten arviointi.