Raaka-aineiden hintojen raju nousu pakottaa monet valmistajat miettimään kuviot uusiksi liittyen sähköautojen akkuihin. Kiina näyttää pärjäävän parhaiten haastavassa tilanteessa, mutta Eurooppa on pahasti takamatkalla, kirjoittaa Svenska Dagbladet artikkelissaan.
Sähköautojen valmistuksessa tarvittavien raaka-aineiden hinnat ovat nousseet dramaattisesti. Litiumin hinta on kymmenkertaistunut vuoden 2021 alusta, koboltin hinta on noussut rajusti ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kääntynyt nikkelin hinnan kovaan nousuun, listaa SvD.
Raaka-aineet iskevät sähköauton valmistajiin
Raaka-aineiden hinnannousulla on valtava vaikutus sähköautojen valmistajiin. Akkujen osuus sähköautojen hinnasta on nimittäin noin kolmannes.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan raaka-aineiden, kuten litiumin, nikkelin ja koboltin, osuus akun hinnasta on 50 – 70 prosentin luokkaa.
Akkujen hinnat ovat laskeneet tasaisesti viime vuosina, mutta nyt tämä trendi on päättynyt ja akkujen hinnat ovat nousseet 10 – 20 prosenttia, kertoo lehden haastattelema ruotsalaiskonsultti Hans Eric Melin.
Akkujen hinnannousun taustalla on sähköautojen – ja niiden myötä akkujen – vahva kysyntä. Tämän päälle tulevat vielä markkinoiden häiriöt, kuten korona, sirupula, spekulointi raaka-aineiden hinnoilla, logistiikkaongelmat sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, luettelee Svenska Dagbladet.
Lopputuloksena on täydellinen myrsky. Ratkaisevaa on, kuka pääsee käsiksi raaka-aineisiin tulevaisuudessa, arvioi Melin.
Raaka-aineita akkuihin ja moottoreihin
Sähköautojen akkujen ja sähkömoottoreiden raaka-aineiden raaka-aineiden kysyntä kasvaa nopeasti . IEA on laskenut, että vuoteen 2050 mennessä sähköautoihin tarvitaan nelikymmenkertainen määrä metalleja ja muita raaka-aineita. Ilman niitä ei autojen päästöjen leikkaaminen onnistu.
Lehden haastatteleman akkuvalmistaja Northvoltin viestintäpäällikön Jesper Wigardtin mukaan kyseessä on iso haaste.
Euroopan mineraaliongelma
Erityisen suuret haasteet mineraalituotannon kasvattamisessa on Euroopalla. Komissio on huomauttanut, että Eurooppa tuottaa vain yhden prosentin raaka-aineista, joita Euroopan akkuteollisuus tarvitsee.
Euroopassa näyttäisi kuitenkin olevan raaka-aineita. Lehti viittaa belgialaisen KU Leuven – yliopiston tuoreeseen tutkimukseen, joka on tehty eurooppalaisen metalliteollisuuden etujärjestön toimeksiannosta. Selvityksen mukaan Euroopasta löytyy runsaasti esimerkiksi litumia ja harvinaisia maametalleja.
Mutta niiden hyödyntämiseksi tarvitaan uusia kaivoksia ja jalostuslaitoksia. Tällaiset hankkeet eivät ole erityisen suosittuja, muistuttaa Svenska Dagbladet artikkelissaan.
”Olisi ollut tyylikästä, jos länsimaat olisivat avanneet omia kaivoksia sen sijaan, että valittavat miten muut maat hoitavat omia kaivoksiaan”, täräyttää monille suomalaisillekin tuttu Hans Eric Melin.
”Nyt tarvitaan oikeasti strategia, miten eurooppalaiset autonvalmistaja voivat varmistaa sähköistymisen vaatimien materiaalien saatavuuden”, korostaa Melin.
Sekä akku- että sähköautonvalmistajat etsivät parhaillaan kuumeisesti ratkaisuja tilanteeseen. Useat autonvalmistajat ovat varmistaneet suoran pääsyn käsiksi raaka-aineisiin.
Esimerkiksi Volkswagen ja Renault ovat tehneet sopimuksia litiumin tuottajien kanssa. Toyota ostaa nikkeliä australialaiselta tuottajat ja Teslan perustaja Elon Musk on varoitellut, että törkeät raaka-aineiden hinnat voivat pakottaa Teslan perustamaan omia kaivoksia.
LFP-akkujen suosio nousee
Toinen ratkaisu on käyttää akkuja, jotka eivät vaadi niin paljon vaikeasti saatavia raaka-aineita. Tesla kasvatti litium-rautafosfaattiakkujen (LFP) käyttöä, joissa ei tarvita nikkeliä tai kobolttia. Moni muukin valmistaja on seurannut Teslan esimerkkiä.
LFP-akkujen suorituskyky on jonkin verran huonompi kuin yleisesti käytettyjen nikkeli-koboltti-mangaani-akkujen (NCM), mutta ne ovat myös edullisempia ja kestävämpiä.
Myös kiinalainen akkujätti CATL, joka toimittaa akkuja esimerkiksi Volvo Cars –yhtiölle, lanseerasi noin vuosi sitten oman natriumioniakkunsa. Samaa teknologiaa kehittää myös Uppsalassa toimiva Altris-yhtiö, johon Northvolt hiljattain sijoitti.
”Me käytämme alkuaineita, joita on maapallolla todella paljon. Meidän teknologiamme ei tarvitse kobolttia, nikkeliä tai kuparia”, kertoi Altrisin toimitusjohtaja Adams Dahlquist maaliskuussa Svenska Dagbladetille.
Pienempikin akku riittäisi usein
Toinen vaihtoehto on käyttää pienempiä akkuja. Jos latausinfra kehittyy ja ja latausaika lyhenee, pärjäisivät useimmat pienemmillä akuilla kuin tänä päivänä. Yksi lisävaihto on vaihdettava akut.
”Aiemmin akkujen hinnat ovat laskeneet tasaiseen tahtiin, mutta nyt tämä trendi on loppunut ja akkujen hinnat ovat kääntyneet nousuun”, muistuttaa Hans Eric Melin.
Isoja akkuja tarvitaan silloin, kun tehdään pitkiä matkoja. Eli aika harvoin. Melinin mukaan erityisesti Kiinassa on nähty kehittyvän uusia strategioita.
Ympäristöjärjestö Transport & Environmentin mukaan seuraavien kolmen vuoden aikana ei tule olemaan erityisen suuria vaikeuksia tuottaa riittävästi metalleja ja muita komponentteja, joita tarvitaan uusien sähköautojen akkuihin, kertoo SvD.
Tällä ajanjaksolla raaka-aineiden tuotanto näyttäisi olevan suurempi kuin autonvalmistajien ennustamat tuotantomäärät, vaikka markkinoilla on suuria häiriöitä ja hinnat nousevat Ukrainan sodan ja koronan takia.
Mutta myös markkinoilla kuuluu myös varoituksia, että pidemmällä tähtäimellä edessä voi olla suurempia haasteita. Sähköautojen tuotannon odotetaan kasvavan voimakkaasti vuoden 2025 jälkeen. Markkinatutkimusfirma Benchmark Minerals muistuttaa, että raaka-aineita ei ole saatavilla niin paljon, että autonvalmistajat voisivat toteuttaa sähköautosuunnitelmansa vuoden 2030 jälkeen.
Stellantiksen toimitusjohtaja varoittaa
Hiljattain varoitti myös Peugeotin, Citroenin, Fiatin ja Opelin taustalla olevan autonvalmistaja Stellantiksen toimitusjohtaja Carlos Tavares, että nopea siirtymä sähköautoihin tulee aiheuttamaan pulaa akuista vuosina 2025 – 2026.
Northvoltin Jesper Wigardt arvioi, että heilahtelut raaka-ainemarkkinoilla tulevat jatkumaan useamman vuoden. Taustalla on pula sekä kaivoksista että jalostuskapasiteetista.
Northvolt on reagoinut tilanteeseen tekemällä suoria sopimuksia kaivosten ja jalostuslaitosten kanssa sekä tekemällä pitkiä toimitussopimuksia. Rinnalla kehitetään myös vaihtoehtoisia akkukemioita, kuten sijoitus Altrisiin osoittaa, kertoo Wigart SvD:n artikkelissa.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 23.5.2022)
Lähteet:
- Brist på mineraler kasta om spelplanen för elbilar. Svenska Dagbladet, 16.5.2022.
Lisää aiheesta:
Litiumin hintaa kauhisteleva Musk väläyttelee jälleen ajatusta Teslan omista kaivoksista
Raaka-aineiden toimitusketjujen varmistaminen valmistavassa teollisuudessa