Ruotsi julkisti joulukuun alussa akkustrategiansa, jonka avulla maa pyrkii kohti kohti fossiilivapaata liikennettä ja energiajärjestelmää. Kun öljyn käyttö loppuu, tarvitaan akkuja, todetaan akkustrategian esipuheessa. Akut ovat keskeisessä roolissa Ruotsin ”fossiilivapaan kilpailukyvyn” rakentamisessa, mutta olennaista on, että akut tuotetaan kestävästi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa akkujen ja akkuraaka-aineiden tuotannolla on tärkeä rooli. Northvoltin uskotaan houkuttelevan alihankkijoita ja muita toimijoita sijoittamaan tuotantoaan Ruotsiin edullisen ja puhtaan energian sekä raaka-aineiden läheisyyden vuoksi. Ruotsin akkustrategia peräänkuuluttaa yritysten ja valtiovallan yhteistyötä suurten ja vaikuttavien akkuhankkeiden käynnistämiseksi, esimerkkinä tällaisesta toimintamallista mainitaan Saksa ja Suomi. Kierrätyksen merkitystä painotetaan, mutta samalla todetaan, että kaivostoimintaa tarvitaan tuottamaan raaka-aineita kasvavan akkusektorin tarpeisiin.
Ruotsin akkustrategiatyötä ohjasi valtioneuvoston alainen Fossiilivapaa Ruotsi -organisaatio (www.fossilfrittsverige.se). Toteutusta koordinoi EIT InnoEnergy sekä koko akkuarvoketjua edustava työryhmä. Europan Battery Alliancen taustalla häärivä EIT InnoEnergy veti strategiatyöpajoja ja kirjoitti loppuraporttia.
Strategiatyöryhmästä löytyy vahva yritysedustus, mukana työssä olivat mm. Volvo, Scania, Epiroc, Northvolt, Hitachi PowerGrids, Vattenfall ja Stena Recycling. Yliopistomaailmaa edustivat Chalmers, Uppsala ja Luleå. Ympäristöpuolelta mukana olivat Ruotsin luonnonsuojeluyhdistys ja WWF.
Maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio
Ruotsin akkustrategia on osa laajempaa strategiaa, jolla maa pyrkii kohti ”fossiilivapaata kilpailukykyä”. Ruotsi on asettanut tavoitteekseen olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointivaltio ja sähköistyminen on tärkeä keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Kuva 1. Ruotsin akkustrategian visualisointi kestävästä ja kiertävästä akkuarvoketjusta. (Lähde: Fossilfritt Sverige)
Kestävästi tuotetut akut tulevat olemaan yksi avainteknologioista erityisesti fossiilivapaan energia- ja liikennejärjestelmän toteuttamisessa. Kestävän akkutuotannon kehittäminen ei ole tärkeää pelkästään ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, vaan se edesauttaa myös uuden kestävän teollisuuden syntymistä, joka luo kasvua ja työpaikkoja läpi koko akkuarvoketjun, linjataan Ruotsin akkustrategiassa.
Akkustrategian suosituksia hallitukselle
Akkustrategiassa ehdotetaan Ruotsin hallitukselle mm. seuraavanlaisia toimenpiteitä:
- Hallituksen tulee tehdä merkittävä kansallinen panostus akkuosaamisen kehittämiseen ja ohjata vuosittain noin viisi miljardia kruunua seuraavien kymmenen vuoden ajan koulutukseen, tavoitteena kouluttaa vuositasolla 1 000 ihmistä akkuosaajiksi lukioista, yliopistoista ja korkeakouluista sekä tutkimusmaailmasta.
- Hallituksen tulee luoda kannusteita yrityksille, jotka jalostavat innovaatiokriittisiä raaka-aineita ja hyödyntävät kaivosjätteitä.
- Valtion tulee energia- ja liikenneviranomaisten toimesta varmistaa, että raskaille ajoneuvoille löytyy latauspisteitä lastaus- ja purkualueilla, yöaikaan varikoilla ja julkisia pikalatauspisteitä isojen teiden varrella.
- Hallituksen tulee tutkia infrastruktuurin ja energiahuollon edellytyksiä niin, että akkuarvoketjun uutta liiketoimintaa voi syntyä esimerkiksi ajoneuvoteollisuuden läheisyyteen ja alueille, joilta löytyy sähköistymisosaamista, esimerkiksi akku- tai grafiittitehtaiden lähelle.
Kestävän akkuarvoketjun kehittäminen
Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin tulee vaatimaan kattavia investointeja lähes kaikilla teollisuuden ja liikenteen alueilla. Ruotsin akkustrategiassa tunnistetaan se tosiasia, että globaalia akkuarvoketjua dominoidaan vielä pitkään Euroopan ulkopuolisten tuottajien toimesta, mikä tekee arvoketjusta haavoittuvan. Eurooppalaisilla toimijoilla on kuitenkin hyvät mahdollisuudet kasvaa arvoketjun kaikilla osa-alueilla.
Ruotsin akkustrategiassa korostetaan, että maalla on puhtaan ja kilpailukykyisen energiatuotannon sekä metalli- ja mineraalivarantojen läheisyyden (mielenkiintoinen sananvalinta, viittaako mahdollisesti myös Suomen ja Norjan varantoihin) ansiosta ainutlaatuinen rooli Euroopan akkumaisemassa.
Northvolt on ässä Ruotsin hihassa
Strategiassa painotetaan, että edellä mainittujen tekijöiden pitää olla Ruotsin vahvuusalueita. Esimerkiksi Ruotsin kaivosteollisuudessa on paljon osaamista, joka on relevanttia myös kierrätyksessä. Kun Northvolt rakentaa uutta, suuren mittakaavan teollista kierrätystoimintaa, asettaa se vaatimuksia yhteiskunnan eri osa-alueille, todetaan akkustrategiassa.
Northvoltin imussa Ruotsilla on mahdollisuus houkutella alihankkijoita ja uusia toimijoita sijoittamaan toimintaansa Ruotsiin, mikä monipuolistaa maan teollisuutta ja luo uusia työpaikkoja. Tärkeä on myös säilyttää nykyiset työpaikat ja luoda uusia työpaikkoja akkuja hyödyntävillä toimialaloilla.
Yritysmaailman ja valtiovallan yhdistettävä voimansa – Suomi mainittu esimerkkinä
Jotta Ruotsi voi menestyä akkumaailman globaalissa kilpailussa, on ruotsalaisten yritysten ja koko yhteiskunnan yhdistettävä voimansa. Julkinen sektori voi auttaa pienentämään hankkeiden taloudellisia riskejä ja tällä tavoin edistää yksityisiä sijoituksia akkualan hankkeisiin. Tätä tapahtuu Ruotsin akkustrategian mukaan jo Aasiassa ja myös Euroopassa – esimerkkeinä Suomi ja Saksa.
Ruotsilla on jo tänä päivänä käytössä tapoja tukea taloudellisesti valtiovallan puolelta akkuhankkeita ja jakaa riskiä, mutta tämä tapahtuu yleensä pienessä mittakaavassa eikä malli toimi isommissa hankkeissa.
Isojen akkuhankkeiden suurin haaste on rahoitus
Vaikka mielenkiintoa vihreää teollisuutta kohtaan löytyy, perusrahoitus on haaste varsinkin suurimmille ja innovatiivisimmille hankkeille, joilla on suurin vaikuttavuus ja jotka vaativat suurimmat investoinnit.
Kestävyys ja ilmastoalan innovaatiot nähdään edelleen uusina ja riskipitoisina, sen sijaan että niitä pidettäisiin välttämättöminä ja itsestäänselvinä sijoituskohteina – eikä vähiten pankkien ja luottolaitosten puolelta, joka ovat tottuneet laskemaan perinteisten toimialojen tuotto-odotuksia, mutta eivät CO2-päästöjen vähentymistä.
Rahoitusmahdollisuudet hyödynnettävä tehokkaammin
Jotta akkuarvoketun investointeihin saadaan lisää vauhtia, pitää yritysten hyödyntää paremmin EU:n ja Ruotsin tarjoamat rahoitusmahdollisuudet, kuten Euroopan Investointipankki (EIP), jälleenrakennusrahasto, innovaatiorahasto sekä vihreän elvytyksen rahoitus.
Ruotsin hallitus on esittänyt vuoden 2021 budjettiehdotuksessa sekä takauksia vihreille hankkeille että elvytystä. Näiden molempien pitäisi voida edistää uuden toiminnan käynnistymistä Ruotsiin, siksi ne tulisi saattaa voimaan pikaisesti.
EU:n uusi kestävän rahoituksen taksonomia nähdään askeleena oikeaan suuntaan. Se on työkalu, joka antaa rahoitussektorille selkeät, yhteiset linjaukset, miten arvioida sijoitusten vihreyttä. Jäsenmaiden tulee ottaa taksonomia käyttöön vuoden 2021 loppuun mennessä.
Ruotsin akkustrategian ehdotusten tavoitteena on luoda edellytyksiä kestävän ja suuren mittakaavan akkutuotannolle, ja tukea uusien, matalan hiilijalanjäljen omaavien yritysten perustamista akkuarvoketjun eri vaiheisiin raaka-aineista akkuihin.
Akkumetallien kysyntä kasvaa rajusti
Kriittisten materiaalien näkökulmasta kiinnostavin osio Ruotsin akkustrategiassa ovat raaka-ainetuotantoon ja kierrätykseen liittyvät ehdotukset, joista seuraavassa lyhyesti.
Teollisuuden ja liikenteen sähköistyminen yhdessä uusiutuvien energiamuotojen yleistymisen myötä tulee vaatimaan jatkossakin mineraaleja ja metalleja, muistutetaan Ruotsin akkustrategiassa. Ilmastotalkoot, väestönkasvu ja tavoite nostaa kehitysmaiden elintasoa tulevat kaikki kasvattamaan metallien kysyntää, myös akkualalla. Tästä syystä on pakko kehittää uusia tapoja varmistaa raaka-aineiden saanti.
Perustana tälle on, että yhteiskunta huolehtii metalleista, jotka voidaan jalostaa aktiivimateriaaleiksi. Tässä työssä materiaalikiertojen kehittäminen on välttämätöntä.
Kuva 2. Ruotsin akkustrategiadokumentin avauskuva liittyy kaivoksiin. (Kuva: Ruotsin akkustrategia 2020)
Kierrätykseen panostettava
Tekninen potentiaali metallien kierrätykseen on korkea, tietyille metalleille jopa 95 prosenttia, muistutetaan Ruotsin akkustrategiassa. Onkin itsestään selvää, että metallien laajamittaiseen kierrätykseen on panostettava. Tarvitaan uusia tavoitteita ja ohjauskeinoja, jotta luodaan kaupalliset ja systeemiset edellytykset, joiden avulla kierrätys voi kasvaa nopeammin. Tähän tarvitaan panostuksia myös tutkimuksen ja kehityksen puolella.
Tänä päivänä kierrätykseen päätyvät materiaalit ovat monimutkaisempia kuin aiemmin, kehityksen odotetaan jatkuvan samaan suuntaan. Kierrätysmateriaalien käyttö uusien tuotteiden raaka-aineena tulee näin ollen olemaan haasteellisempaa. Uusia menetelmiä ja tekniikoita raaka-aineiden mekaaniseen ja kemialliseen erotteluun kierrätysmateriaaleista tulee kehittää, linjaa Ruotsin akkustrategia.
Kierrätys ei kata koko kysyntää
Pelkällä kierrätyksellä ei edessä olevan murroksen aiheuttamaa raaka-ainetarvetta pystytä kattamaan, muistutetaan Ruotsin akkustrategiassa. Esimerkiksi markkinatutkimuslaitos BloombergNEF on arvioinut, että kierrätysmateriaali kattaa vuonna 2030 vajaat 10 prosenttia akkujen kokonaiskysynnästä. Maailmanpankki on arvioinut, että vuoteen 2050 mennessä gafiitin, litiumin ja koboltin tarvet tulee kasvamaan 450 – 500 prosenttia vuoden 2018 tasosta. Akkumetallien primäärituotantoa tullaan siis tarvitsemaan vielä pitkään, linjataan Ruotsin akkustrategiassa.
(Julkaistu 6.12.2020)
Lähteet:
- Strategi för en hållbar batterivärdekedja. Fossil Fritt Sverige, 2020.
- World Bank Group (2020). Minerals for Climate Action: The Mineral Intensity of the Clean Energy Transition.
- EU Commission, COM(2020) 474 final. (2020). Critical Raw Materials Resilience: Charting a Path towards greater Security and Sustainability
Ruotsin akkustrategian loppuraportin voi ladata täältä.