Yli sadan vuoden ajan ruotsalainen LKAB on ollut johtava rautamalmin osaaja ja tuottaja. Nyt kaivosjätti on lähdössä uudelle alueelle: yhtiö panostaa nyt fosforin ja harvinaisten maametallien talteenottoon kaivosjätteestä, kertoo Dagens Industri.
LKAB on parhaillaan valitsemassa sijoituspaikkaa uudelle teollisuuspuistolle, jossa sen on tarkoitus ottaa talteen fosforia ja harvinaisia maametalleja. Kolme kandidaattia ovat Luleå, Skellefteå ja Narvik. Tuotantolaitoksen arvioidaan työllistävän 500 henkilöä. Tuotannon pitäisi käynnistyä vuonna 2027, uutisoi DI.
Kaivosyhtiö aikoo investoida 10 miljardia kruunua Reemap-nimellä kulkevaan hankkeeseen. Ei ihan pikku hanke edes kaivosteollisuuden mittakaavassa, muistuttaa Dagens Industri.
Reemap linkittyy löyhästi Hybrit-vetyprojektiin
Vaikka Reemap-hanke ei suoraan liity LKAB:n yhdessä SSAB:n ja Vattenfallin kanssa käynnistämään Hybrit-hankkeeseen, on niillä yhtymäkohtia, arvioi lehti. Molempien hankkeiden taustalla on samat analyysit liittyen fossiilivapaaseen, vetypelkistettyyn rautasieneen ja suunnitelmiin ottaa talteen harvinaisia maametalleja
”Muutos, joka tarvitaan globaalisti taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, on valtava”, selittää DI:n haastattelema LKAB:n Jan Moström.
”Useimmat ihmiset eivät ymmärrä tarvittavan muutoksen suuruusluokkaa.”
Kun LKAB sai maaliin edelliset isot investointinsa vuoden 2015 tietämillä, alkoi yhtiö analysoida, mitä tuotteita maailma tarvitse vuoden 2030 jälkeen.
Yksi tällainen tuote oli fossiilivapaa rautasieni. Tämä johti sitten Hybrit-projektin syntymiseen. Strategiatyön toinen lopputulos oli, että yhtiö alkoi tutkia, mitä voitaisiin ottaa talteen sivukivikasoista ja vesialtaista, jotka syntyvät, kun yhtiö tuottaa rautamalmia.
Fosfori, joka on tärkeä mineraali lannotteiden raaka-aine ja keskeinen aine maailman ruokatuotannolle, oli yksi tunnistetuista sivutuotteista. Mutta kaivosjätteistä löytyi myös harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan sähköautojen, tuulivoimaloiden ja älypuhelinten valmistukseen.
”Kun suunnattomat määrät fossiilista polttoainetta korvataan maailmanlaajuisesti vihreällä sähköllä, sen varastointiin tarvittavien mineraalien ja metallien määrä tulee kasvamaan eksponentiaalisesti”, muistuttaa Jan Moström.
EU on harvinaisten maametallien perässä
Viime vuosina katse on kääntynyt harvinaisiin maametalleihin, jotka Euroopan unioni on määritellyt kriittisiksi metalleiksi ja mineraaleiksi. Nämä metallit ovat välttämättömiä vihreässä siirtymässä, mutta ne tuotetaan pääosin konfliktialueilla ja maissa, joissa demokratia ei juuri vietä riemujuhlia, muistuttaa lehti.
Metalleja tarvitaan akkutehtaita, tuuliturbiineja ja aurinkokennoja varten. Kiina vastaa noin 86 prosenttia maailman harvinaisten maametallien tuotannosta. Sama koskee myös monia muita kriittisiä metalleja. Kiina omistaa myös paljon kaivoksia Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
Dagens Industrin mukaan Euroopassa on käynnissä vilkas keskustelu siitä, että Euroopan pitää tuottaa itse suurempi osa raaka-aineista, joita tarvitsemme tulevaisuudessa.
Ruotsin kallioperästä löytyy kriittisiä metalleja ja mineraaleja, mutta uuden kaivoksen käynnistäminen – malminetsinnästä tuotannon käynnistämiseen – vie paljon aikaa, vaikka kiistanalaiset luvitusprosessit sujuisivatkin nopeasti. Kaivosala vaatii norsun hermot, muistuttaa lehti.
Katseet kääntyvät kaivosjätteeseen
Tässä kohtaa kuvaan astuu kaivosjäte. Ruotsin geologinen tutkimuslaitos SGS on saanut valtiolta toimeksiannon tutkia, mitä Bergslagenin alueen suljettujen kaivosten jätekasat ovat syöneet.
LKAB:n suunnitelmana on prosessoida jäte, joka jää jäljelle, kun rautamalmi on otettu talteen. Määrältään suurin tuote tulee olemaan fosfori, jotka käytetään lannoitteiden valmistukseen. Mutta samassa paketissa tulevat myös harvinaiset maametallit, fluori ja kipsi, listaa Dagens Industri artikkelissaan.
Viidessä vuodessa LKAB aikoo tuottaa 30 prosenttia EU:n harvinaisten maametallien tarpeesta ja viisi kertaa Ruotsin tarvitseman fosfaattimineraalilannoitteiden tarpeen. Aika kovat lupaukset.
Ensimmäisessä vaiheessa hoidellaan käynnissä olevan tuotannon jätteet. Jos liiketoiminta on kannattavaa, seuraavassa vaiheessa suunnitelmissa on laajentaa tuotantoa Malmbergetin ja Kiirunan kaivosläjistä ja -altaista, joihin tavaraa on kertynyt vuosikausia. Taloudellisesta näkökulmasta isona etuna on, että raskaat investoinnit on jo tehty. Lopputuotteiden hinta määrittelee, mitä kannattaa ottaa talteen.
Harvinaisia maametalleja kestomagneetteihin.
LKAB:n tuottamat harvinaiset maametallit näyttäisivät tämän päivän arvioiden mukaan päätyvän autoteollisuuden käyttämiin kestomagneetteihin. Yhtiön edustaja on varma, että kaivosyhtiö saa takaisin hankkeeseen sijoittamat miljoonat eurot.
Vaikka sähköautojen, ja sitä kautta myös kestomagneettien, markkinoiden kasvunäkymät ovat huimat, lähteminen mukaan täysin uuteen liiketoimintaan tarkoittaa myös uusia haasteita kaivosyhtiölle. Uutta osaamista ja ymmärrystä tarvitaan uusista teknologioista ja markkinoista.
LKAB:n Jan Moström on vakuuttunut, että kaivosteollisuus tulee kokonaisuudessaan ottamaan talteen enemmän metalleja ja mineraaleja kaivoksissaan. Monien metallien ja mineraalien kysyntä kasvaa, jolloin niiden hinnat nousevat ja talteenotto onkin kannattavaa.
“Haasteena on ymmärtää, miten markkinat kehittyvät tulevina vuosina, jotta osataan rakentaa ja investoida niihin tuotantolaitoksiin, joita tarvitaan”, kertoo Moström Dagens Industrin haastattelussa.
Toim.huom. TEM:n selvityksessä viime vuonna kartoitettiin kaivosten sivukivien, rikastushiekan ja kaivosvesien potentiaalia kriittisten materiaalien lähteenä, vaihtoehtona primäärimateriaaleille. Myös Suomessa on potentiaalia vastaaville hankkeille – taitaa sellaisia olla jo käynnissäkin, vaikka niistä ei julkisuudessa puhutakaan.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoja: jarkko.vesa(at)notinnovatedhere.fi
(Julkaistu 31.1.2022)
Lähteet:
- LKAB gräver guld i gruvavfallet. Dagens Industri, 29 Jan 2022. https://www.di.se/nyheter/lkab-graver-guld-i-gruvavfallet/
- Kaivosten sivukivien ja rikastushiekan hyödyntämismahdollisuudet: Esiselvitys. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:48. Laatinut Jarkko Vesa, julkaistu 1.7.2021. Julkaisun pysyvä osoite http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-713-7
- HYBRIT: SSAB, LKAB ja Vattenfall ensimmäisiä vetypelkistetyn rautasienen tuottajia. SSAB 21.6.2021.
Lisää aiheesta:
Harvinaiset maametallit talteen bakteerien avulla kaivosten jätekasoista
Circular Economy of Rocks: kaivannaisjätteissä paljon potentiaalia
Iso-Britannia valmistelee kriittisten mineraalien strategiaa
Skellefteån ihme: kuinka Northvoltin akkutehdashanke mullisti täysin pikkukaupungin elämän
About the author