Akkuväki on odottanut kuumeisesti komission esitystä uudesta akkusääntelystä. Nykyinen akku- ja paristodirektiivi vuodelta 2006 on jäänyt pahasti jälkeen teknologioiden ja akkumarkkinoiden kehityksestä. Seuraavassa muutamia nostoja komission tänään esitellystä ehdotuksesta.
Komission esitys uudeksi akkuestukseksi pohjautuu vahvasti akkujen keskeiseen rooliin ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kun liikenne ja koko yhteiskunta sähköistyy, kasvaa akkujen tarve huimasti. Tämä tarkoittaa myös akkujen raaka-aineiden kysynnän voimakasta kasvua. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää, että akkujen kierrätykseen liittyvät kysymykset ovat vahvasti esillä komission ehdotuksessa.
Materiaalikohtaisen kierrätystavoitteet
Uuden akkusääntelyn, jota esitetään tällä kertaa tiukemmassa asetus-muodossa, myötä käytettyjen akkujen keräystavoite jäsenmaille kasvaa vaiheittain. Myös tavoite litiumioniakkujen kierrätysasteelle (recycling efficiency) nouseet vaiheittain niin, että vuoden 2025 alusta tavoitteena olisi 65% akun keskipainosta ja vuoden 2030 alusta 70% painosta.
Uutena asiana ehdotuksessa on materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet, joiden mukaan vuoden 2026 koboltista pitäisi saada talteen 90%, litiumista 35% ja nikkelistä 90%. Vastaavasti vuoden 2030 alusta tavoitteet ovat koboltille 95%, litiumille 70% ja nikkelille 95%.
Komissio on luvannut vuoden 2023 loppuun mennessä tarkemmat linjaukset, miten kierrätysaste (recycling efficiency) ja materiaalien talteenotto ( recovery of materials) lasketaan.
Akkupassi tulee
Komission ehdotuksen mukaan akkupassi (battery passport) tulee käyttöön vuoden 2026 alusta. Akkupassin myötä jokaisesta akusta luodaan tavallaan ”digitaalinen kaksonen”. Akkuun liittyvä tuote- ja elinkaaridata pitää olla saatavilla reaaliajassa, mikä edistää uusien palveluiden syntyä.
Ehdotuksessa on mukana myös vihreät julkiset hankinnat eli akkujen hankinnoissa tulee huomioida akkujen ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta.
Sekoitevelvoite uusille akuille
Kierrätysraaka-aineiden markkinoiden kannalta tärkeä esitys on vaatimus käyttää tietty määrä kierrätysmateriaalia uusien akkujen valmistuksessa. Vuoteen 2030 mennessä uusissa akuissa käytettävistä materiaalista tulee olla koboltin osalta 12%, litiumin osalta 4% ja nikkelin osalta 4% kierrätysmateriaalia.
Kierrätysmateriaalien käyttöön uusissa akuissa liittyvissä vaatimuksissa on huomioitu, että kierrätysmateriaalia ei alkuvaiheessa ole välttämättä tarpeeksi saatavilla, ja että kierrätysteknologian kehitykseen voi mennä aikaa.
Raaka-aineiden vastuullinen hankinta korostuu
Komission esityksessä on mukana myös supply chain due diligence- -vaatimus, joka on varmasti hyvä asia eurooppalaisen akku- ja raaka-ainetuotannon näkökulmasta.
Akkujen valmistajille tulee myös velvollisuus kertoa akkujen elinkaaren hiilijalanjälki. Ilmoituksen tulee perustua virallisen kolmannen osapuolen lausuntoon. Akkujen käyttäjille tulee tätä kautta mahdollisuus vertailla eri akkujen ”ekotehokkuutta”.
(Julkaistu 10.12.2020, päivitetty 12.12.2020)
Lähteet:
- Green Deal: Sustainable batteries for a circular and climate neutral economy. European commission, 10.12.2020.
Komission akkusääntelyn uudistamiseksi löytyy täältä.