Viimeisten 40 vuoden ajan Deng Xiaopingin määrittelemä linja, joka mukaan rikastuakseen ja vahvistuakseen Kiinan tulee välttää vastakkainasettelua lännen kanssa, on toiminut hyvin. Mutta Kiinaa vuodesta 2012 johtanut presidentti Xi on päättänyt, että tämä aikakausi on nyt ohi. Xi puhuu Kiinasta, joka uskaltaa taistella. Vaikka Xi ei tarkoitella kirjaimellisesti, että hänen maansa pitäisi lähteä sotimaan, on hän osoittanut vahvasti sekä sanoilla että teoilla, että Kiina on valmis kohtaamaan kansainväliset kilpailijansa, kirjoittaa Financial Times.
Presidentti Xin arvioissa Kiinan tilanteesta on kuitenkin kolme keskeistä virhettä. Ensinnäkin Xi tulkitsee väärin Yhdysvaltojen pyrkimyksiä. Toiseksi Xi liioittelee USA:n toiminnan vaikutuksia Kiinan taloudelle. Ja kolmanneksi presidentti aliarvioi konfliktin riskiä Yhdysvaltojen kanssa, kiteyttää lehti.
Kiinalaiset viranomaiset ja tutkijat väittävät usein epävirallisissa keskusteluissa, että USA pyrkii hillitsemään Kiinan kasvua houkuttelemalla maan sotaan Taiwanista.
Vaikka tällainen ansa olisi viritetty Yhdysvaltojen toimesta (mitä ei artikkelin mukaan ole tehty), olisi sen välttäminen helppoa: presidentti Xin tarvitsee vain olla hyökkäämättä Kiinaan.
Kuten Japani ennen toista maailmansotaa, Kiina valittaa, että Yhdysvallat pyrkii kuristamaan maan taloutta. Yhdysvallat kiistää, että mitään tällaista olisi käynnissä. Amerikkalaisten vientikieltojen ainoa tavoite on hillitä Kiinan sotilaallisia valmiuksia.
Mutta vaikka Yhdysvalloilla olisi suurempi suunnitelma nakertaa Kiinan talouskasvu, tällaiset pyrkimykset jäisivät todennäköisesti tuloksettomiksi.
Vientikiellot eivät estä Kiinan kasvua
Kiinallakin on omat ongelmansa, mutta maan talouskasvu on edelleen vaikuttavaa. Tänä vuonna Kiinan on ennustettu nousevan maailman suurimmaksi autojen viejäksi ohi Japanin.
Erityisen hyvin Kiina pärjää sähköautoissa, joiden markkinoita Kiina tulee jatkossa dominoimaan. Bill Gates on arvioinut, että Yhdysvaltojen asettamat teknologian vientikiellot tulevat iskemään sitä itseään vastaan, kun Kiinan pitää kehittää omia kyvykkyyksiä paljon nopeammin. Gates ei usko että Yhdysvallat pystyy estämään Kiinaan saamasta huippuluokan puolijohteita, kirjoittaa Financial Times artikkelissaan.
Useiden johtavien länsimaisten yritysten toimitusjohtajat, kuten Applen Tim Cook, ovat tehneet hyvin selväksi, että heillä ei ole aikomustakaan lähteä Kiinasta.
Presidentti Xin tulisikin ymmärtää, että globaali poliittinen valta kumpuaa taloudellisesta vallasta. Kiinan ei tarvitse voittaa perinteistä sotaa laajentaakseen kansainvälistä vaikutusvaltaansa: kauppa, taloudellinen tuki ja investoinnit hoitavat saman asian ilman riskejä tai verenvuodasta, muistuttaa lehti.
Maailmassa on yli 120 maata, joiden suurin kauppakumppani on Kiina. Paljon useammalle maalle Kiina on tärkeämpi kauppakumppani kuin Yhdysvallat. Tämä antaa Kiinalle huomattavaa vaikutusvaltaa.
Hyökkäys Taiwaniin pilaisi kaiken
Yhdysvaltoja turhauttaa, että niin monet ”globaalin etelän” maista eivät ole tuominneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Mutta maat, jotka kallistuvat yhä enemmän Kiinan suuntaan kaupankäynnissä ja investoinneissa, esimerkkeinä Brasilia ja Indonesia, kuuntelevat Kiinan näkemyksiä ainakin yhtä tarkalla korvalla kuin Yhdysvaltojen. Asetelma korostuu vieläkin enemmän niiden maiden kohdalla, jotka ovat paljosta velkaa Kiinalle, esimerkkeinä Sri Lanka, Pakistan, Angola ja Zambia.
Joten mikä voisikaan mennä pieleen, kysyy lehti. Vastaus on yksinkertainen – sota. Kiina valmistautuu näkyvästi hyökkäämään Taiwaniin. Presidentti Xin kansallismielinen retoriikka luo vaarallisen yhdistelmän innostusta ja vainoharhaisuutta Kiinassa. Kiinalainen tutkija pelkää, että presidentti Xi maalaa itsensä nurkkaan Taiwanin kysymyksessä.
Mutta jos presidentti Xi hyökkäisi Taiwaniin ja Yhdysvallat puuttuisi peliin, kuten presidentti Biden on luvannut, tulisi Xi käynnistäneeksi kolmannen maailmansodan, jonka vahingot olisivat mittaamattomat Kiinalle itselleen ja koko muulle maailmalle.
Mutta vaikka Kiina valtaisi Taiwanin nopeasti, tai Yhdysvallat päättäisi pysyä konfliktin ulkopuolella, muuttuisi Kiinan globaali imago pysyvästi, muistuttaa Financial Times.
Jokainen länsimainen yritys tai maa, joka pohtii tällä hetkellä suhtautumistaan Kiinaan, liittyisi nopeasti Kiinan vastaisiin pakotteisiin. Globaali talous räjähtäisi kappaleiksi, millä olisi valtavat vaikutukset kaikkiin osapuoliin.
Riskeistä huolimatta presidentti Xi voi uskoa, että Taiwanin valtaaminen varmistaisi hänelle paikan historiankirjoissa johtajana, joka onnistui yhdistämään Kiinan kansan.
Homma voi lähteä lapasesta
Mutta johtajat, jotka miettivät liiaksi tulevaa historiankirjoitusta, joutuvat usein huomaamaan, että tapahtumat karkaavat heidän käsistään.
Presidentti Putin on viimeisin vallanhimoinen johtaja, joka joutui huomaamaan, että lyhyeksi ja voittoisaksi suunniteltu sota menikin aivan reisille. Putinilla oli johdettavanaan maa, jolla ei ollut enää mahdollisuuksia merkittävään, talouteen perustavaan valtaan. Presidentti Xillä on edelleen tie auki kansalliseen suuruuteen taloudellisen polun kautta. Hänen olisi syytä valita se polku.
**
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 18.5.2023)
Lähteet:
- Xi Jinping’s Taiwan ambitions threaten China’s rise. Financial times. 15 May 2023. https://www.ft.com/content/7b39260f-c855-4069-9c8f-4b575e65c417
Lisää aiheesta: