Suomen Kuvalehti nostaa jutussaan esille kysymyksen, ovatko poliitikkojen päätökset siirtymisestä sähköautoihin toteutettavissa, kun otetaan huomioon kriittisten metallien ja mineraalien riittävyys.

Euroopan unioni on tehnyt tiukkoja linjauksia liikenteen sähköistymisen osalta: lokakuussa EU päätti tiputtaa uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöt nollaan vuoteen 2035 mennessä.

EU on asettanut autonvalmistajille keskimääräisten päästöjen raja-arvot, joilla ohjataan teollisuutta kohti vähäpäästöisempiä autoja. Mikäli tavoitteet eivät täyty, räpsähtää valmistajalle sakkoa.

Lokakuun päätös kiristää raja-arvoja tuntuvasti, kertoo Suomen Kuvalehti artikkelissaan. Polttomoottoriautojen myynnistä tehdään asteittain kannattamatonta.

Poliittisten päätösten toteutettavuutta ei ole arvioitu

Lehden haastattelema GTK:n apulaisprofessori Simon Michaux sanoo, että liikenteen sähköistymisen suunnitelmien toteutettavuutta ei ole arvioitu. Suurin haaste liittyy sähköautojen ja akkujen tarvitsemien mineraalien riittävyyteen.

Michaux epäilee EU:n tavoitteita autokannan sähköistymisen suhteen. Hän muistuttaa, että asiat eivät tapahdu pelkästään sillä, että päätetään poliittisesti luopua fossiilisilla polttoaineilla kulkevista autoista.

”Pääviesti on kuitenkin selvä: nykyisiin mineraalivaroihin perustuva tuotanto ei riitä fossiilittomaan energiaan pohjautuvan infrastruktuurin rakentamiseen.” Suomen Kuvalehti 21.12.2022

Suomi halua akkuteollisuuden suurvallaksi

Lehden haastatteleman Aalto-yliopiston metallurgian professorin Mari Lundströmin mukaan Suomi on tuottanut monia akkumetalleja jo pitkään. Jo nyt Suomessa jalostetaan esimerkiksi yli 10 prosenttia maailman koboltista, mikä tekee Suomesta maailman suurimman koboltin jalostajan Kiinan ulkopuolella.

Professori Lundström pitää GTK:n Michaux’n pöydälle nostamaa ongelmaa todellisena.

”Meillä on todella iso kuilu siinä, mitä metallien tuotanto nyt on ja mitä tulemme tarvitsemaan jo vuonna 2035, kun uusien polttomoottoriautojen myynnin tulisi loppua.” Professori Mari Lundström, Suomen Kuvalehti 21.12.2022

Euroopan unioni herännyt

Suomen Kuvalehden mukaan tilanteeseen on herätty nyt myös Brysselissä, jossa etsitään kuumeisesti keinoja EU:n strategian autonomian kasvattamiseksi vihreän siirtymän kannalta kriittisissä metalleissa ja mineraaleissa.

Lehden komissiolta saamien tietojen mukaan tavoitteena on hajauttaa EU:n ulkopuolisia raaka-aineiden lähteitä. EU:n uutta raaka-ainealoitetta odotetaan alkuvuodesta 2023. Komission puheista lehti on saanut käsityksen, että etenkin riippuvuutta Kiinasta halutaan vähentää.

Potentiaalisina yhteiskumppaneina EU on tunnistanut Kanadan, Ukrainan, Namibian ja Kazakstanin, listaa Suomen Kuvalehti artikkelissaan.

Kierrätyksestä ei apua vielä pitkään aikaan

Uuden kaivoksen käynnistäminen vie paljon aikaa, joten primäärituotannon lisääminen on hidasta. Kierrätyksestä toivotaan apua tilanteeseen, mutta lehti muistuttaa, että akkumateriaaleja ei voi kierrättää ennen kuin mineraalit on kaivettu kertaalleen esiin.

”On valmistettava ensimmäinen kokonainen sähköautokanta, joka nojaa kaivoksissa tuotettuihin akkumetalleihin. Riippuvuus uudesta tuotannosta jatkuu vielä vuosia”. Suomen Kuvalehti 21.12.2022

Professori Lundströmin kritisoi Suomen Kuvalehdessä yksipuolista näkökulmaa ja systemaattisen otteen puuttumista suhteessa liikenteen sähköistymisen tavoitteisiin.

”Systemaattinen ote puuttuu. Ei ole katsottu, onko niitä raaka-aineita ylipäätänsä tällä maapallolla siihen, että käyttö laajenee niin valtavasti.”  Professori Mari Lundström, Suomen Kuvalehti 21.12.2022

Michaux muistuttaa, että ilmassa on nyt paljon toiveita ja odotuksia, mutta ei realismia. Euroopassa ajatellaan, että raaka-aineita ja teknologiaa voi aina ostaa Kiinasta, kunhan rahaa löytyy. Mutta entä jos Kiina ei haluakaan myydä raaka-aineita Euroopalle, kysyy GTK:n Michaux.

Pelissä Euroopan autoteollisuuden työpaikat

Suomen Kuvalehti korostaa artikkelissaan, että päästövähennystavoitteet vaikuttavat Euroopan koko autoteollisuuteen, joka työllistää lehden mukaan 12,7 miljoonaa ihmistä.

Lokakuussa tehtyyn päästötavoitesopimukseen jätettiin pykälä, joka mahdollistaa tavoitteiden rukkaamisen.

EU:n tiukat päästöleikkaustavoitteet herättävät ristivetoa myös komission sisällä. Komissaari Breton on nostanut esille raaka-ainevajeen, latausinfran puutteen ja pulan osaavista työntekijöistä Euroopan haasteina.

Suomen Kuvalehti viittaa Bretonin kommentteihin Politico-lehden haastattelussa, jossa komissaari korostaa nopean uudelleentarkastelun tarvetta, jotta Euroopalla on aikaa reagoida tarvittaessa.

 

Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi

(Julkaistu 2.1.2023)

Lähteet:

Lisää aiheesta:

Komissaari Breton: Raaka-aineet entistä strategisemmassa roolissa

 

Siirtymän puhtaaseen energiaan tulee tapahtua tasapuolisesti eri puolilla maailmaa muistuttavat IEA ja OECD

 

Energiajärjestö IEA kehottaa valtioita keräämään akkumetallien varmuusvarastoja

 

Miten Eurooppa varmistaa energiamurroksen vaatimien metallien riittävyyden