Euroopan sähköauto- ja akkumarkkinoiden meno houkuttelee akkukierrätysyrityksiä kaikkialta maailmasta. Kaksi huomattavat pääomasijoitukset kerännyttä pohjois-amerikkalaista toimijaa, kanadalainen Li-Cycle ja Teslan entisen perustajan Redwood Materials kertoivat molemmat tällä viikolla rantautuvansa Eurooppaan.
Aiemmin tällä viikolla kaivosjätti Glencore kertoi rakentavansa akkukierrätyslaitoksen Englantiin kierrättämään Britishvoltin tulevan akkutehtaan tuotantojätettä. Myös ranskalainen Veolia on ilmoittanut rakentavansa akkujen kierrätyslaitoksen Isoon-Britanniaan. Pohjoismaissa Fortum rakentaa akkukierrätyslaitosta Harjavaltaan, Ruotsissa Northvolt rakentaa oman laitoksen kennotehtaan kylkeen Revolt-ohjelmansa puitteissa, Stena Recycling kertoi kesäkuussa 2021 investoivasta noin 25 miljoonaa euroa uuteen akkujen kierrätysprosessiin ja Norjassa nousee kovaa vauhtia Hydron ja Northvoltin yhteinen Hydrovolt-kierrätyslaitos.
Kuva 1. Tero Holländer avaamassa Harjavallan kierrätyslaitoksen peruskiven muuraustilaisuutta marraskuussa 2021. (Kuva: Jarkko Vesa)
Myös Saksassa on useita akkukierrätyslaitoshankkeita, kuten australialaisen Neometalsin ja saksalaisen SMS Groupin Promobius-hanke sekä Daimlerin hiljattain julkistettu hanke. Ranskassa merkittävä akkujen kierrätyslaitos SNAM rakentaa akkutehdasta, joka käyttää akkujen kierrätysmateriaaleja uusien akkujen valmistukseen. Myös kiinalaiset ja korealaiset akkukierrätysyritykset ovat tulossa jakamaan Euroopan markkinoita: korealainen SungEel Hitech avaa akkujen kierrätyslaitoksen Unkariin ja suunnittelee toista Puolaan, singaporelainen TES-Amm puolestaan rakentaa “hub”-tyyppisen akkukierrätyslaitoksen Rotterdamiin ja korealainen Econili Battery Inc. kertoi kiinalaisessa akkukierrätyskonferenssissa, että yhtiöllä on useita kumppaneita “hub”-tyyppisille laitoksille eri puolilla Eurooppaa. Econilin liiketoimintamalli on myydä kumppaneille teknologia mustan massan erotteluun ja ostaa syntyvä materiaali kuljetettavaksi Etelä-Koreaan hydrometallurgisessa prosessissa käsiteltäväksi – eräänlainen hub & spoke -malli tämäkin.
Kuva 1. First Cobaltin arvio kierrätykseen päätyvien ajovoima-akkujen määrän kehityksestä eri markkinoilla. (Lähde: First Cobalt 2021)
Li-Cycle valitsi Norjan
Kanadalainen litiumioniakkujen kierrätysyritys Li-Cycle on julkistanut ensimmäisen Pohjois-Amerikan ulkopuolisen kierrätyslaitoksen sijoituspaikan. Laitos rakennetaan Norjaan. Yhtiö kertoi myös rakentavansa uuden kierrätyslaitoksen myös Pohjois-Amerikkaan yhteistyössä GM:n Ultium Cells –yrityksen kanssa. Tämä tehdas tulee olemaan yhtiön suurin laitos tähän mennessä, uutisoi Electrive.com.
Laitos tullaan rakentamaan Etelä-Norjaan yhteistyössä norjalaisten Morrow Batteries – ja Eco Stor- yritysten kanssa. Laitoksen toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2023 alussa ja sen kapasiteetti on jopa 10 000 tonnia litiumioniakkuja vuodessa.
Kuva 2. Li-Cyclellä on kovat lupaukset kierrätysprosessinsa tehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. (Lähde: Li-Cycle 2021)
Li-Cyclen kierrätyslaitoksen tarkkaa sijaintia Norjassa ei ole vielä kerrottu. Yhtiö puhuu hankkeesta nimellä “Norwegian Spoke”. Li-Cyclen jakanut kierrätysratkaisunsa kahteen osaan, jotka ovat “hub” ja “spoke” (ks. kuva 3 alla). Spoke-laitoksessa käytetyt akut (esimerkiksi sähköautoista ja energiavarastoista) sekä akkutehtaiden tuotantojäte käsitellään mekaanisesti ja lajitellaan (vrt. Fortumin esikäsittelylaitos Ikaalisissa). Hydrometallurginen käsittely uudelleen käytettäviksi akkumateriaaleiksi tapahtuu hub-laitoksissa (vrt. Fortumin tuleva kierrätyslaitos Harjavallassa), joita on tällä hetkellä ainoastaan yksi laitos Rochesterissa, Yhdysvalloissa, kertoo Electrive.com.
Kuva 3. Li-Cyclen Spoke & Hub -prosessin toimintamalli. (Lähde: Li-Cycle 2021)
Metso Outotec kertoi joulukuussa 2021 sopineensa yhdysvaltalaisen Li-Cycle North America Hub Inc. –yhtiön kanssa mangaani-, koboltti- ja nikkeliuuttoteknologian toimituksesta litiumioniakkujen kierrätyslaitokselle, joka rakennetaan Rochesteriin, New Yorkin osavaltioon. Yhtiöt eivät kertoneet sopimuksen rahallista arvoa, mutta kovaa vauhtia laajentuvan akkukierrätysalan kannalta kyseessä on merkittävä päänavaus.
Li-Cycle on kertonut aikovansa laajentua nopeasti myös Eurooppaan ja Aasiaan (ks. kuva 4 alla), joten Metso Outotecille yhteistyö Li-Cyclen kanssa tarjoaa merkittäviä kasvumahdollisuuksia.
Kuva 4. Li-Cyclen laajentumissuunnitelmat ovat vaikuttavat. (Lähde: Li-Cycle 2021 / Benchmark Week 2021 Online)
Norjan laaja ja kypsä sähköautokanta houkutteli
Li-Cyclen mukaan yhtiö valitsi kierrätyslaitoksen sijoituspaikaksi Norjan, koska maassa on paljon sähköautoja, jotka alkoivat yleistyä huomattavasti aiemmin kuin muissa Euroopan maissa, kertoo Electrive.com. Tästä johtuen Norjassa päätyy suuremmat määrät sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkuja kierrätykseen aiemmin kuin muilla markkinoilla.
“Tämä on merkittävä askel Li-Cyclelle, kun tuomme litiumioniakkujen raaka-aineiden kierrätysratkaisumme Euroopan markkinoille, ja toteutamme kasvustrategiaamme keskeisten teollisten kumppaneidemme kanssa”, hehkuttaa Li-Cyclen pääjohtaja ja yksi perustajista Electrive.comin artikkelissa.
Li-Cycle julkisti joulukuussa 2021 aiesopimuksen LG Energy Solutionin (LGES) kanssa akkujen tuotantojätteen ja akkujen toimittamisesta kierrätykseen. Li-Cycle kierrättää LGES:n toimittaman materiaalin ja ottaa talteen 20 000 tonnia nikkeliä 10 vuoden aikana. Kierrätetty nikkeli toimitetaan LG Chemille ja LG Energy Solutionille akkutuotantoa varten. Tämä määrä nikkeliä riittää noin 300 000 tehokkaan sähköautonakun valmistukseen.
Redwood Materials
Myös Redwood Materials kertoi tällä viikolla suunnitelmistaan laajentua Eurooppaan, jossa sähköautojen markkinat kasvavat kovinta vauhtia maailmassa. Eurooppaan on tulossa 1 000 GWh akkukennotuotantoa ja sähköautojen osuuden koko autokannasta pitäisi olla lähes 30 prosenttia, kertoo yhtiö tiedotteessaan.
Akkuarvoketjun luominen kaikille mantereille on välttämätöntä, jotta kustannuksia saadaan ajettua alas, ja sähköautojen ja uusiutuvan energian akkuvarastojen vastuullisuutta nostettua.
Kierrätysakkujen käsittely ilman, että kierrätysmateriaalit jalostetaan takaisin akkumateriaaleiksi, ei ratkaise suurimpia kustannus- ja ympäristöhaasteita akkuteollisuudessa, painottaa Redwood Materials. Valmiiden akkujen rahtaaminen ympäri maailmaa ei voi olla ratkaisu, kun maailma sähköistyy.
Euroopassa yhtiö pyrkii monistamaan samanlaisen suljetun kierron akkujen keräyksestä kierrätykseen ja anodien kuparikalvojen ja katodien aktiivimateriaalien palauttamisesta takaisin eurooppalaisten kumppaneiden käyttöön.
Yhtiö ei kertonut vielä, mihin päin Eurooppaa se suunnittelee kierrätyslaitoksiaan, mutta yhtiö korostaa, että laitokset sijoitetaan optimaalisesti käsiteltävien akkujen ja jalostettujen materiaalien ympäristöjalanjäljen minimoimiseksi. Myös osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaa kriteerinä sijoituspaikan valinnassa.
Yhtiö keräsi 700 miljoonan dollari pääomasijoitukset
JB Straubelin startup Redwood Materials kertoi heinäkuun 2021 lopulla saaneensa yli 700 miljoonan dollarin pääomasijoituksen. Straubel on yksi Teslan perustajista, joka lähti ratkaisemaan sähköautojen akkujen kierrätykseen liittyviä haasteita Yhdysvalloissa.
Mielenkiintoinen yksityiskohta Redwood Materialsin rahoituksessa on, että yhtiö on kerännyt kuudella sijoituskierroksella enemmän pääomia kuin Tesla aikanaan vastaavassa vaiheessa. Startup-yrityksen markkina-arvo on jo 3,7 miljardia dollaria, kertoo Financial Times artikkelissaan asiantuntijalähteisiin nojaten. Redwood ei halunnut valuaatio-asiaa kommentoida lehdelle.
Redwoodilla on sopimukset Amazonin ja Panasonicin kanssa akkujätteen murskaamisesta ja kemiallisesta käsittelystä, jonka jälkeen materiaalit voidaan palauttaa takaisin akkujen raaka-aineiksi, kertoo Financial Times artikkelissaan.
Toim.huom. Vieläkö joku on huolissaan, että sähköautojen litiumioniakuille ei löydy kierrätysratkaisuja, kun niitä alkaa tulla kierrätykseen vuosikymmenen lopulla? Ei syytä huoleen. Kierrätyksen ja kierrätysratkaisujen kehitykseen ohjataan nyt isolla kädellä pääomia, käsittelylaitoksia rakennetaan hurjaa vauhtia, ja samaan aikaan kun erityisesti EU kiristää vaatimuksia kierrätykselle ja kierrätysmateriaalien käytölle uusissa akuissa. Akkukierrätysmarkkina käy nyt jo niin kuumana, että eräiden arvioiden mukaan on varsin todennäköistä, että parin seuraavan vuoden aikana Euroopassa on ylitarjontaa litiumioniakkujen kierrätyspalveluista.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoja: jarkko.vesa(at)notinnovatedhere.fi
(Julkaistu 5.2.2022)
Lähteet:
- Redwood Materials Expands into Europe. Redwood Materials, 4 Feb 2022. https://www.redwoodmaterials.com/press/redwood-materials-expands-into-europe
- Britishvolt and Glencore to build plant capable of recycling lithium-ion batteries. The Guardian, 3 Feb 2022.
- Li-Cycle announces two new recycling plants. Electrive.com, 31 Jan 2022. https://www.electrive.com/2022/01/31/li-cycle-announces-two-new-recycling-plants/
- Tesla co-founder’s battery recycling start-up raises $700m. Financial Times, 28 July 2021
Lisää aiheesta:
Kaivosjätti Glencore suunnittelee litiumioniakkujen kierrätyslaitosta Isoon-Britanniaan
LG Chem ja LG Energy Solution tekemässä 50 MUSD strategista investointia Li-Cycleen
Veolia rakentaa sähköautojen akkujen kierrätyslaitoksen Englantiin
Fortumille 10 MEUR tuki litiumin talteenottoon Harjavallan akkumateriaalien kierrätyslaitoksella
Fortum rakentaa Harjavaltaan uuden hydrometallurgisen kierrätyslaitoksen
Daimler rakentaa akkukierrätyslaitoksen Saksan Kuppenheimiin
Kova kilpailija Fortumille – Northvolt rakentaa suuren akkukierrätyslaitoksen Ruotsiin
Ranskalainen SNAM aloittaa akkujen valmistuksen kierrätysakuista ja -materiaaleista
Fortum kierrättää Valmet Automotiven Salon ja Uudenkaupungin akkutehtaiden tuotantojätteen
Primobius rakentaa sähköautojen akkujen kierrätyslaitosta Saksaan
BASF kehittää kemiallista prosessia litiumin talteenottoon akkujätteestä
About the author