Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. AidDatan kokoama ja Visual Capitalistin visualisoima yhteenveto kiinalaisrahoitteisista megaprojekteista eri puolilla maailmaa vuosina 2000 – 2017 havainnollistaa konkreettisesti, miten Kiinan vaikutusvalta kasvaa globaalisti.

Kriittisten raaka-aineiden osalta on ollut jo pitkään tiedossa Kiinan aktiivisuus mm. litiumin, koboltin ja harvinaisten maametallien markkinoilla, mutta oheinen visualisointi näyttää Kiinan mahdin myös erilaisissa isoissa satama-, lentokenttä-, voimalaitos-, moottoritie- ym. infrahankkeissa. Euroopassa erityisesti Kreikka on ollut Kiinan tähtäimessä.

Kuva 1. Näin laajalle on kiinalainen ”talousdiplomatia” levinnyt. (kuva: Visual Capitalist / AidData)

Kiinan ”talousdiplomatia” kasvussa

Esimerkkinä Kiinan tavasta käyttää rahoitusta diplomatian keinoja AidDatan edustaja kertoo artikkelissa Zimbabwen uuden parlamentin rakennusprojektista. Kustannusarvio hankkeelle on 140 miljoonaa dollaria. Kyseessä on Kiinan lahja Zimbabwen valtiolle.

AidDatan edustaja huomauttaa, että jos 140 miljoonaan tuntuu suurelta summalta lahjaksi, on se vain murto-osa Kiinan koko ”diplomatia-kustannuksista”, joiden arvioidaan olevan noin 270 miljardia dollaria vuoden 2000 jälkeen.

EU herännyt Kiinan investointeihin

Kiinan operaatiot maailmalla ovat olleet myös Kriittiset materiaalit ja huoltovarmuus –seurantaryhmän agendalla. Joulukuussa 2019 kerroimme tällä sivustolla Saksan suunnittelemasta kansallisesta varautumisoptiosta, joka tarjoaisi valtiolle mahdollisuuden hankkia väliaikaisesti omistusosuus yrityksestä, jota ollaan myymässä EU:n  ulkopuolisille sijoittajille. Taustalla on Kiinan laajat teknologiayritysten yritysostot maailmalla.

Tähtäimessä infra, yritykset ja teknologiat

Kriittisen infrastruktuurin ohella Kiinaa kiinnostavat myös ulkomaiset yritykset ja erityisesti niiden kehittämät teknologiat. Kiinan agendalla on vahvasti “technology transfer” -tyyppiset hankkeet, joissa kiinalainen ja ulkomainen yritys perustavat yhteisyrityksen Kiinaan. Näin länsimaista teknologiaa siirtyy Kiinaan, jossa sitä ei kiinalaisten mielestä kopioida, vaan kehitetään eteenpäin. Kiinalaisten kanssa keskustellessa on usein käynyt selväksi, että kiinalaiset eivät koe kopioineensa ulkomaista teknologiaa, jos he ovat itse tehneet sen pohjalta alkuperäistä paremman tuotteen.

Toim. huom. Kahvipöytäkeskusteluissa on usein pohdittu, onko Trump sittenkin oikeassa pyrkiessään rajoittamaan Kiinan vaikutusvallan kasvua. Visual Capitalistin karttaa katsoessa on helppo olla sitä mieltä, että Kiinalla on jo liikaakin valtaa maailmalla, olipa kyse sitten näistä infrahankkeista, yritysostoista, kriittisistä raaka-aineista tai vaikkapa kemian huippututkimuksesta, jonka kärkeen Kiina viime vuonna nousi ohi Yhdysvaltojen.

Lähteet:

  • How Chinese Financing is Fueling Megaprojects Around the World. Visualcapitalist, 7 January 2020.
  • Saksa rakentamassa suojamekanismia estääkseen teknologiayritystensä myynnin EU:n ulkopuolelle. kriittisetmateriaalit.fi, 2019.

Lisää aiheesta:

  • Germany acts to stop sale of tech companies to non-EU investors. Financial Times, 29 Nov 2019.
  • Inside Germany’s €1bn battery fund. Power Technology, 19 June 2019.
  • Germany to support three battery cell alliances: economy minister. Reuters, 18 June 2019.
  • Eurooppa heräsi Kiinan vallan kasvuun – Seitsemän syytä, miksi Kiinasta tuli uhka. YLE, 8.4.2019.
  • Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta. Marjaana Aarnikka, TEM. Esitys Kriittiset materiaalit –seurantaryhmän kokouksessa 5.3.2019. (lisätietoja: Peter Malmström, Teknologiapooli)
  • China’s Midea receives U.S. green light for Kuka takeover. Reuters, 30 Dec 2016.

 

Kiina kemiantutkimuksen uusi ykkösmaa

 

Saksa rakentamassa suojamekanismia estääkseen teknologiayritystensä myynnin EU:n ulkopuolelle

About the author