Siinä missä Kiinan rooli kansainvälisessä kaupassa on usein otsikoissa, on Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta globaaleilla rahoitusmarkkinoilla puhuttu vähemmän. Yksi syy tähän on datan ja läpinäkyvyyden puute. Paljonko muut maat ovat lainanneet rahaa Kiinalta, kysyy Harvard Business Review artikkelissaan. Artikkeli perustuu professori Carmen M. Reinhartin ja väitöskirjatutkija Sebastian Hornin tutkimukseen, jonka pohjana on uutta dataa Kiinan luotonannosta globaalisti. Tutkimus osoittaa, että Kiina on myöntänyt kehittyville maille huomattavasti enemmän luottoja, kun mitä aiemmin on tiedetty.
Kahden viime vuosikymmenen aikana Kiinasta on tullut globaalisti merkittävä luotonantaja, jonka ulkona oleva luottokanta vastaa reilua viittä prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta. Valtaosa tästä lainakannasta on virallista luototusta, jossa lainanantajana on Kiinan valtio tai valtiojohtoinen yritys.
Tutkijoiden käyttämä uusi ja kattava dataa osoittaa, miten Kiina myöntänyt kehittyville maille huomattavasti enemmän luottoja, kuin mitä aiemmin on tiedetty. Tutkijoiden mukaan tämä kiinalaisten lainojen systemaattinen raportoinnin puute on luonut ”piilolainojen” ongelman. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa velkojamailla ja kansainvälisillä instituutioilla ei ole selkeää kokonaiskuvaa siitä, paljonko eri maat ovat velkaa Kiinalle ja millaiset ovat lainojen ehdot.
Kuva 1. Näin Kiina rahoittaa jättihankkeita eri puolilla maailmaa (kuva: Visual Capitalist / AidData)
Kaiken kaikkiaan Kiinan valtio ja sen tytäryhtiöt ovat lainanneet noin 1,5 biljoonaa dollaria ($1.5 trillion) suorina lainoina ja takauksina yli 150 maahan. Tämä on tehnyt Kiinasta maailman suurimman virallisen luotottajan – ohi perinteisten virallisten luottolaitosten, kuten Maailmanpankki, IMF ja tai OECD-maiden instituutiot, yhteensä, kertovat tutkijat HBR:n artikkelissa.
Kiinan valtion lainoitus tutkan alapuolella
Siitä huolimatta, että Kiina maailmanlaajuinen lainananto on näin massiivista, mitään virallista dataa ei ole siitä, kuinka suuri lainakanta on tai paljonko lainoja on myönnetty lisää, kertovat tutkijat. Kiina ei raportoi kansainvälistä lainanantoaan. Kiinalaiset lainat eivät myöskään näy kansainvälisten analyytikkofirmojen tilastoissa. Esimerkiksi luottoluokittajat Moody’s ja Standard & Poor’s eivät seuraa Kiinan luottoja, eikä myöskään uutistoimisto Bloomberg, joka muuten kerää kattavasti talousdataa lähinnä yksityiseltä sektorilta.
Myöskään lainaa ottaneet maat eivät useinkaan kerää tietoa valtio-omisteisten yhtiöiden veloista. Valtaosa Kiinan valtion myöntämistä lainoista menee nimenomaan valtioyhtiöille. Kiina ei ole Pariisin klubin tai OECD:n jäsen, jotka keräävät statistiikkaa virallisten luotottajien myöntämistä lainoista.
Mitä tutkimus kertoo Kiinan luototuksesta ulkomaille?
Tutkijat päättivät korjata tilanteen ja käynnistivät monivuotisen datankeruuhankkeen. He kokosivat dataa sadoista eri lähteistä, tutkimuslaitoksilta, ideahautomoilta, valtiollisilta toimijoilta (ml. CIA:n keräämä historiallinen tieto).
Näin syntynyt tietokanta tarjosi ensimmäisen kattavan kuvan Kiinan luotonannosta ulkomaille, mukaan lukien lähes 2 000 lainaa ja lähes 3 000 apurahaa vuosilta 1949 – 2017. Tutkijoiden data kertoo, että valtaosa Kiinan myöntämistä luotoista on mennyt valtioille ja erilaisille valtio-omisteisille toimijoille, kuten valtionyhtiöt ja valtioiden omistamat pankit
Kiinan luototus poikkea merkittävästi USA:n ja Euroopan luotonannosta, joka suuntautuu pääosin yksityisille yrityksille. Tutkijat huomasivat myös, että Kiinan luotot ovat yleensä markkinaehtoisia eli korot ovat lähellä yksityisten pääomamarkkinoiden korkotasoa. Esimerkiksi Maailmanpankin lainojen korot ovat yleensä alle markkinakorkojen ja myös pitkäaikaisempia kestoltaan.
Kiina on myös ahkera shoppailija
Luototuksen ohella Kiina käy myös ahkerasti ostoksilla maailmalla. Euroopan unioni on seurannut tätä kehitystä tarkasti. Joulukuussa 2019 kerroimme tällä sivustolla Saksan suunnittelemasta kansallisesta varautumisoptiosta, joka tarjoaisi valtiolle mahdollisuuden hankkia väliaikaisesti omistusosuus yrityksestä, jota ollaan myymässä EU:n ulkopuolisille sijoittajille. Taustalla on Kiinan laajat teknologiayritysten yritysostot maailmalla.
Kriittisen infrastruktuurin ohella Kiinaa kiinnostavat myös ulkomaiset yritykset ja erityisesti niiden kehittämät teknologiat. Kiinan agendalla on vahvasti “technology transfer” -tyyppiset hankkeet, joissa kiinalainen ja ulkomainen yritys perustavat yhteisyrityksen Kiinaan. Näin länsimaista teknologiaa siirtyy Kiinaan, jossa sitä ei kiinalaisten mielestä kopioida, vaan kehitetään eteenpäin. Kiinalaisten kanssa keskustellessa on usein käynyt selväksi, että kiinalaiset eivät koe kopioineensa ulkomaista teknologiaa, jos he ovat itse tehneet sen pohjalta alkuperäistä paremman tuotteen.
Lähteet:
- How Much Money Does the World Owe China? HBR, 26 Feb 2020.
- How Chinese Financing is Fueling Megaprojects Around the World. Visualcapitalist, 7 January 2020.
- Saksa rakentamassa suojamekanismia estääkseen teknologiayritystensä myynnin EU:n ulkopuolelle. kriittisetmateriaalit.fi, 2019.
Lisää aiheesta:
Pitäisikö olla huolissaan: näin Kiina rahoittaa jättihankkeita eri puolilla maailmaa
Saksa rakentamassa suojamekanismia estääkseen teknologiayritystensä myynnin EU:n ulkopuolelle
Kiina haluaa nousta maailman johtavaksi puolijohdevalmistajaksi