1970-luvulla länsimaat jäivät öljyntuottajien panttivangiksi. Joutuuko länsi seuraavaksi Kiinan panttivangiksi sähköautojen akkujen takia?

Yhdysvalloissa ollaan heräämässä viiveellä kriittisten materiaalien maailmanpoliittiseen valtapeliin. Sähköautojen yleistyessä uhkaa Yhdysvaltoja uudenlainen energiakriisi ja riippuvuus ulkomaisesta energiasta.

Amerikkalaisten onkin syytä ryhdistäytyä. Kiinan ohella myös Eurooppa panostamassa voimakkaasti akkuteollisuuteen. Ranskan valtio aikoo investoida 700 miljoonaa euroa sähköautojen akkukennojen valmistukseen seuraavien viiden vuoden aikana (Electrive, 14.2.2019). Suunnitelma on osa ranskalais-saksalaista yhteistyöhanketta, jonka tavoitteena on saada luotua Eurooppaan akkukennojen tuotantoa.

Yhdysvaltain energiaministeri Rick Perry kertoi tammikuussa ohjaavansa lisää rahaa litiumioniakkujen kriittisten materiaalien kierrätykseen (Houston Chronicle, 25.1.2019). Tämä herätti kysymyksen, pitäisi amerikkalaisten olla huolissaan akkumateriaalien riittävyydestä,  nyt kun akkuja alkaa olla kaikkialla – älypuhelimista sähköautoihin.

Kuva 1. Saksalainen teknologiayritys Duesenfeld on kehittänyt litiumioniakkujen kierrätysratkaisun (kuva: Duesenfeld)

Sähköautojen myynnin ennustetaan pääsevän kohta maailmanlaajuisesti kunnolla vauhtiin. Taustalla on Kiinan viime vuotinen ilmoitus, jonka mukaan 20 prosenttia kaikista uusista autoista – noin 7 miljoonaa autoa – tulee olemaan sähköautoja tai lataushybridejä vuoteen 2025 mennessä. Tämä herätti kysymyksen, riittääkö akkuihin  litiumia, kobolttia ja perinteisempiä raaka-aineita, kuten nikkeli ja grafiitti.

Washingtonissa puhunut Perry selitti, että akkukierrätysohjelman tavoitteena on vähentää Yhdysvaltojen riippuvuutta akkumetalleista. Akkujen merkityksen kasvaessa Yhdysvaltojen energiajärjestelmälle ja taloudelle akkukierrätysohjelman uskotaan parantavan USA:n energiaturvallisuutta ja vahvistavan maan taloudellista riippumattomuutta sekä edistävän kansallista turvallisuutta.

Litiumin varannot ovat levinneet maantieteellisesti ympäri maailmaa. Australia ja Chile ovat suurimmat litiumin tuottajat. Litiumin tuottajat ovat jo nostaneet tuotantomääriään, mikä johti ylituotannon myötä litiumin hinnan romahdukseen viime vuonna. Mutta analyytikkojen mukaan pitkän aikavälin ennuste lupaa hyvää litiumin kysynnälle ja hintakehitykselle.

 

Kuva 2. Litiumin kysynnän ennustetaan kasvavan rajusti akkuteollisuuden johdolla (lähde: UBS)

 

Benchmark Mineral Intelligencen mukaan kyse ei ole niinkään litiumin kysynnästä, vaan siitä, milloin kysyntä todella räjähtää. Riittää kun katsoo, kuinka monta litiumioni-akkutehdasta  on parhaillaan rakenteilla eri puolilla maailmaa.

Vielä litiumiakin suurempi haaste on koboltti. Arviolta kaksi kolmasosaa maailman koboltti-tuotannosta tulee sotien repimästä Kongosta, jonka historia on täynnä korruptiota. Fortune-lehti kertoi viime vuoden jutussaan, miten kobolttia kaivetaan lapsityövoimalla ja myydään sitten kiinalaisille kauppiaille.

Toimitusketjunsa luotettavuudesta huolestuneet koboltin tuottajat etsivät uusia tuotantomahdollisuuksia maailmalta, esimerkiksi Kanadasta ja Pohjoismaista.  Sillä välin koboltin hintakehitys on ollut varsinaista vuoristorataa hinnan noustessa vuoden 2018 alkupuolella 40 dollariin paunalta ja pudotessa loppuvuonna puoleen tuosta hinnasta, kertoo tutkimusfirma InfoMine.

Jos Yhdysvallat onnistuisi luomaan kestävän järjestelmän  koboltin ja litiumin kierrättämiseen vanhoista älypuhelimista, tableteista ja sähköautojen ajovoima-akuista, pitäisi maan olla teoriassa vähemmän riippuvainen erittäin volatiilien markkinoiden väistämättömistä heilahteluista.

Amerikkalaisarvioiden mukaan markkinoilla ei ole vielä teknologiaa, jonka avulla litiumioniakkuja voisi kierrättää taloudellisesti kannattavasti.  Tästä näkemyksestä voi olla eri mieltä esimerkiksi euroopalainen kierrätysjätti Umicore, jonka 7.000 tonnin vuosikapasiteetti riittää noin 35.000 ajovoima-akun kierrättämiseen niin, että myös litium saadaan talteen. Myös Kiinassa li-ion-akkujen kierrätys on jo laajaa liiketoimintaa johtuen maan suuresta sähköautokannasta.

Yhdysvaltojen pitäisi panostaa enemmän akkuvalmistukseen

USA:n entisen energiaministerin Ernest Monizin mukaan maan pitäisi panostaa enemmän aikaa ja rahaa parempien akkujen kehittämiseen ja valmistamiseen (Bloomberg, 6.2.2019).

Akut, yhdessä edistyksellisten ydinreaktoreiden sekä hiilen talteenotto- ja varastointijärjestelmien kanssa, ovat keskeisessä roolissa Monizin ja energia-alan historoitsijan Daniel Yerginin tammikuussa 2019 julkaistussa raportissa.

Monizin näkemyksen mukaan aika olisi kypsä kartoittaa parempia akkukemioita. Nykyiset energiavarastot eivät pysty oikeasti varmistamaan sähköverkkoa, koska niiden kapasiteetti riittää vain 2 – 4 tunniksi. Tuo määrä ei Monizin mukaan riitä alkuunkaan. Moniz toimi energiaministerinä Barack Obaman aikana vuosina 2013 – 2017. Minezin mukaan tarvitaan akkujärjestelmiä, jotka skaalautuvat ja joissa riittää energiaa pidemmäksi aikaan.

 

Lisätietoa aiheesta: