Se, miten Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen teknologiasota kehittyy, riippuu Kiinan seuraavasta siirrosta ja siitä, kuinka pitkälle Yhdysvaltojen tulevat rajoitukset menevät. Kannattaa muistaa, että Kiina itse aloitti irtioton länsimaisesta teknologiasta omalla Made in China 2025 -ohjelmallaan, kirjoittaa Financial Times.
Presidentti Bidenin hiljattain asettamia puolijohteiden vientirajoituksia on kuvattu Yhdysvaltojen taloussodan julistuksena Kiinalle. Kyse on kuitenkin siitä, että Yhdysvallat reagoi Kiinan toimiin – ja reagointi on vielä kaiken kukkuraksi myöhässä – kirjoittaa Rana Foroohar Financial Timesissa.
Harva muistaa, että Kiina aloitti puheet oman puolijohdeteollisuuden rakentamisesta Made in China 2025 –ohjelmassaan, joka julkistettiin seitsemän vuotta sitten. Ohjelmassa julistettiin avoimesti, että Kiina haluaa irrottautua länsimaisesta teknologiasta – erityisesti puolijohteista – lähivuosien aikana.
Kuva 1. Puolijohteet olivat tärkein kymmenestä teollisuuden alasta, joita Kiina halusi kehittää Made in China 2025 -ohjelman puitteissa.
Kiina veti nopeasti takaisin Made in China –kampanjan länsimaiden reaktioiden takia, mutta taustalla ohjelma jatkui. Hiljattain Kiinan uusi Military-Civil Fusion –strategia heitti lisää bensaa liekkeihin. Sen myötä siviili- ja sotilaspuolen tavoitteet erityisesti teknologian osalta lähestyivät toisiaan, kuvailee Foroohar.
Edellä kuvatun kehityksen ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään, jotka ovat viettäneet aikaa Kiinassa viime vuosina. Itsekin yllätyin muutama vuosi sitten kiinalaisia teknologiamessuja kiertäessä, miten avoimesti siviili- ja sotilasteknologiat olivat esillä messuilla. Esimerkiksi sotilaskäyttöön tarkoitetut lennokit olivat ihan tuttu näky kiinalaisilla messuilla.
Kuva 2. Kiinassa teknologiamessuilla on aivan avoimesti siviilituotteiden rinnalla esillä sotilasteknologiaa. (Kuva: China Daily)
Kuten Yhdysvalloilla, myös Kiinalla on teknologiateollisuutta, jonka juuret ovat syvällä sotilasteknologiassa. Kiina on myös suuri, yksikielinen markkina, jossa on tilaa kasvaa. Kiina on myös taitava ottamaan muita maita mukaan oman talousalueensa piiristä, kuten Yhdysvallat teki toisen maailmansodan jälkeen.
”Voit pitää tai olla pitämättä Kiinan järjestelmästä, mutta kukaan ei voi kiistää, että systeemi on toiminut hyvin Kiinan näkökulmasta.” (Rana Foroohar)
Siviili- ja sotilaskäytön raja on häilyvä
Homma on toiminut niin hyvin, että globalisaation suurimmat voittajat viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana ovat olleet Kiina ja monikansalliset yritykset, muistuttaa Foroohar.
Hämmästyttävintä on, että monikansallisten yritysten johtoportaissa ja poliittisissa päättäjissä on ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että Yhdysvaltojen pitäisi edelleen teeskennellä, että teknologian irrottaminen Kiinasta ei olisi kohtalon kysymys.
”Mieti nyt vähän: aikana, jolloin on lähes mahdotonta tehdä eroa tehokkaiden mikrosirujen siviili- ja sotilaskäyttöjen välillä, jatkatko näiden tuotteiden toimittamista isoimmalle strategiselle vastustajallesi?”. (Rana Foroohar)
Esimerkiksi kemikaalijätti BASF on ilmoittanut leikkaavansa tuotantoaan Euroopassa korkeiden energiakustannusten takia ja samaan aikaan yhtiö kertoo rakentavansa jättimäisen, 10 miljardia euroa maksavan uuden tehtaan Kiinaan, muistuttaa Financial Times artikkelissaan.
Kiinaan verrattuna Venäjä ja Ukrainen sota on vielä pikku juttu.
”Russia is the storm. China is climate change.” Thomas Handenwang, Head of German domestic intelligence (FT 1.11.2022)
Eurooppa ikävässä raossa
Iso osa valituksista Yhdysvaltojen vientirajoituksiin liittyen, kuten myös haluttomuus kohdata maailmankaupan uudet realiteetit, tulee Euroopasta. Kirjoittaja ymmärtää tämän, koska sekä Iso-Britannia että Euroopan unioni ovat jumissa kahden suurvallan välissä. On ymmärrettävää, että ne eivät haluaisi joutua valitsemaan näiden kahden välillä – ainakaan mitä tukee siihen, kumpi teknologiaekosysteemi valitaan. Päätöstä halutaan lykätä niin pitkälle kuin mahdollista.
Mutta useimmat amerikkalaiset, ja myös useimmat kiinalaiset, puhuvat mieluummin suoraan kuin pelaavat diplomaattisia pelejä. Puolijohdealan amerikkalaiset yritykset ja niiden henkilökunta ovat lähdössä Kiinasta. Mutta monet amerikkalaiset, kiinalaisia puolijohteita käyttävien kuluttajatuotteiden valmistajien toimitusjohtajat ovat alkaneet kysyä päättäjiltä, miten pitkälle irtiotossa Kiinasta ollaan menossa ja kuinka nopeasti. Ja mitä amerikkalaiset yritykset tarkalleen ottaen voivat myydä Kiinaan?
Harvinaisten maametallien vientikielto mainittu
Vastaus riippuu siitä, kuinka tiiviitä uudet säännöt ovat, ja kuinka paljon poikkeuksia sallitaan. Paljon riippuu myös siitä, mitä Kiina tekee seuraavaksi. Yhtenä mahdollisena vastatoimena Foroohar mainitsee Kiinan dominoimien harvinaisten maametallien vientikiellot. Niitä käytetään sekä puolustusteollisuudessa että sähköautoissa.
Yhdysvaltain armeija selviäisi tilanteesta, koska se jo jonkin aikaa kerännyt harvinaisten maametallien varmuusvarastoja. Lisäksi sen kumppanit Kanada ja Australia ovat käynnistämässä harvinaisten maametallien kaivostuotantoa. Sähköautoteollisuudelle, jota Bidenin hallinto yrittää saada kunnolla vauhtiin, isku olisi pahempi, koska autonvalmistajat olisivat vasta toisena jonossa, arvioi Foroohar.
Simppelit sirut suurempi uhka
Kiinan toimitusketjujen konkari varoittaa, että vielä pahempi isku olisi, jos Kiina rajoittaisi yksinkertaisempien mikrosirujen vientiä. Niitä käytetään sekä polttomoottori- että sähköautoissa. Asiantuntijan arvion mukaan Yhdysvalloilla menisi vähintään pari vuotta joko etsiä vaihtoehtoisia toimittajia tai rakentaa omaa tuotantoa.
Seurauksena olisi, että autojen hinnat nousisivat ja ominaisuudet huonontuisivat. Kiina voisi myös leikata erilaisten elektroniikkakomponenttien vientiä, mikä iskisi lukuisiin eri tuoteryhmiin.
Kriittisimmät toimitusketjut tunnistettava
Yritykset ja valtiot tarvitsevat varmuutta puolijohteiden ja mikrosirujen saatavuuteen. Yksi mahdollinen ratkaisu oli kasvattaa yksinkertaisempien sirujen ja komponenttien tuotantoon ystävällismielisissä maissa, kuten Intiassa tai itäisen Euroopan maissa.
Yritysjohdon pitäisi myös totutella uudelleen ajatukseen, että isommat varastot ei ole huono idea. Tämä on iso muutos viime vuosien just-in-time-toimitusketjuihin. Halvin hinta ei ole enää ainoa hyvän kaupan tunnusmerkki. Riskiarvioiden tulee ottaa huomioon isompien varastotasojen kustannukset ja varastojen vaatimat pääomat.
Päättäjien tulee määritellä tarkemmin, mitkä ovat kriittisimmät toimitusketjut. Ei vain puolijohteet, vaan myös ruuan, antibioottien, tärkeimpien lääkkeiden, energian, hengityssuojien ja perus vaatteiden toimitusketjut.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 2.11.2022)
Lähteet:
- We must prepare for the reality of the Chip Wars. Financial Times, 31 Oct 2022.
- Germany struggles with its dependency on China. Financial Times, 1 Nov 2022.
- US-China decoupling ’expensive’, warns Japan chipmaker executive. Financial Times, 30 Oct 2022.
- Nine charts that show who’s winning the U.S.-China tech race. The Washington Post, 21 September 2021.
Lisää aiheesta:
Kiinan teknologiaministeriö kutsui puolijohdeyritykset hätäkokoukseen USA:n vientirajoitusten takia
Yhdysvaltojen asettamat sirujen vientikiellot kurittavat Kiinaa
Yhdysvallat rajoittaa puolijohteiden ja kaasuturbiinien valmistusteknologioiden vientiä
Yhdysvallat kampittaa Kiinan unelmia mikrosirujen omavaraisuudesta
Kiina haluaa nousta maailman johtavaksi puolijohdevalmistajaksi