Japani oli aikanaan yksi johtavista puolijohteiden valmistajista halliten jopa 50 prosentin osuutta maailmanmarkkinoista. Nyt maan osuus on pudonnut noin 10 prosentin tasolle, samaan aikaan kun maat eri puolilla maailmaa suojelevat ja elvyttävät kotimaista sirutuotantoaan. Nyt Japanissa on noussut huoli, että maan osuus puolijohdemarkkinoista kutistuu entisestään, kertoo Nikkei Asia artikkelissaan.

Viime aikoihin asti Japanin valtio ei ole katsonut tarpeelliseksi puuttua puolijohdemarkkinoiden tilanteeseen – ainahan maa voi ostaa mikrosiruja naapurimaa Taiwanilta. Jännitteiden lisääntyessä globaalisti ovat Etelä-Korea, Kiina, USA ja Eurooppa lähteneet houkuttelemaan puolijohdevalmistajia omalle maaperälleen tukeakseen puolijohteiden kotimaista valmistusta. Japanin nyt tehtävä täyskäännös suojellakseen sitä, mikä maan puolijohdeteollisuudesta on vielä jäljellä, varoittaa Nikkei Asia.

Mutta pystyykö Japani reagoimaan riittävän nopeasti ja rohkeasti, kysyy lehti. Japanin puolijohdeteollisuus ei ole entisellään, varsinkin osaamispuolen hiipuessa. Vallan vaihtuessa Japanissa on elintärkeää, että maa ei hukkaa tätä tilaisuuttaan.

Myös teollisuus on huolissaan: ”Japanilaiset siruvalmistajat ovat menettämässä kilpailukykyään”, varoittaa Toshiban elektroniikkalaitepuolen entinen toimitusjohtaja, nyt jo 71-vuotias alan konkari Shozo Saito.

Kolme vuosikymmentä jatkuneen maan puolijohdeteollisuuden hiipumisen jälkeen Japanilla on nyt edessä totuuden hetki: saadaanko ala uuteen nousuun vai kuihtuuko Japanin teollisuuden vanha helmi edelleen?

Kuva 1. Japani, Yhdysvallat ja Eurooppa ovat menettäneet merkittävästi asemiaan puolijohteiden tuottajina. (Lähde: BCG & SIA 2020)

Euroopan ja Japanin välillä paljon yhtäläisyyksiä

Euroopan ja Japanin puolijohdeteollisuudet muistuttavat hämmästyttävän paljon toisiaan. Samoin se, miten Euroopan komissio ja Japanin hallitus ovat panostamassa alaan uudelleen teollisuuspolitiikassaan  Yhdysvaltojen ja Kiinan teknologiakilpailun käydessä kuumana taustalla, kirjoittaa Institut Montaigne artikkelissaan.

Japanin elinkeino-, kauppa- ja teollisuusministeriö (Ministry of Economy, Trade and Industry, METI) julkaisi kesäkuussa 2021 puolijohteiden ja digitaalisen teollisuuden strategiansa.

METI:n mukaan puolijohteet eivät ole digitaalisen vallankumouksen näkökulmasta kuten öljy 1970-luvulla tai höyrykone teolliselle vallankumoukselle, vaan puolijohteet ovat ”the rice of the industry, essential and irreplaceable to all industries”.

Institut Montaignen arvion mukaan tämä metafora yhdistää Japanin kansallisen selviytymisen – kaikki tarvitsevat riisiä pysyäkseen hengissä – ja vision Japanin ylpeydenaiheesta, että maa on yksi maailman johtavista korkealaatuisen riisin tuottajista.

Vaakakupissa Japanin teollisuuden selviytyminen

Kuten edellä kerrottiin, on Japanin osuus maailman puolijohdemarkkinoista pudonnut noin 50 % tasolta vuonna 1990 tämän päivän noin 10 % tasolle. Samalla ajassa Euroopan osuus maailman puolijohteiden valmistuskapasiteetista on pudonnut 44 % tasolta noin 9 % tasolle, kertoo METI.

Japanilaiset ovat asettaneet tavoitteekseen säilyttää nykyisen 10 % osuutensa vuoteen 2030 asti. Ministeriön strategiapaperissa arvioidaan, että tämä tulee vaatimaan noin 38 miljardin euron taloudelliset panostukset. Summa on pienempi kuin Yhdysvaltojen hallinnon suunnittelema 52 miljardin dollarin investointipaketti, josta USA:ssa keskustellaan parhaillaan, vertailee Institut Montaigne panostuksia.

Japanin suunnittelema satsaus on myös pienempi kuin EU:n rakentamat kannusteohjelmat puolijohdeteollisuudelleen: Euroopan unioni on allokoinut 20 % jättimäisestä 750 miljardin euron elpymispaketistaan digitalisaation edistämiseen, tosin vain osa tästä summasta  suuntautuu eurooppalaisille puolijohdeyrityksille.

EU on rakentamassa myös puolijohdeallianssia, jossa yksityinen ja julkinen sektori pyrkivät yhdessä varmistamaan investointeja. Komissio valmistelee myös toista IPCEI-ohjelmaa mikroelektroniikalle.

Institut Montaigne muistuttaa artikkelissaan, että Japanin METI:n luku on vasta arvio, ei vahvistettu budjetti. Japani aikoo säätää investointipakettia niin, että se on samalla tasolla kuin Yhdysvaltojen ja Euroopan vastaavat.

Japanin hiipumisen taustat

METI on tehnyt tiukan analyysin siitä, miksi Japanin osuus maailman puolijohdemarkkinoista on laskenut niin rajusti. Yksi syy oli Yhdysvaltain painostus vuoden 1986 kauppaneuvotteluissa. Yhdysvaltojen ja Japanin välisessä puolijohdesopimuksessa tuli voimaan dumppauksen kieltävät pykälät ja Japanille velvollisuus päästää ulkomaisia maahantuojia markkinoilleen niin, että ne saavuttavat 20 prosentin markkinaosuuden seuraavan viiden vuoden aikana, kertoo Institut Montaigne artikkelissaan.

Ratkaisevampaa oli kuitenkin se, että japanilainen teollisuus  missasi teollisuuden kaksi tärkeää murroskohtaa 1980-luvun lopulla. Japanilaiset yritykset eivät lähteneet investoimaan logiikkapiireihin, vaan keskittyivät sen sijaan DRAM-muistipiireihin – samaan aikaan kun amerikkalaiset valmistajat nimenomaan siirtyivät muistipiireistä prosessoinnin suuntaan. Tämän seurauksena japanilaiset valmistajat kohtasivat kovaa kilpailua korealaisten muistipiirien valmistajien suunnalta.

Japani ja Eurooppa missasivat foundry-mallin

Toinen japanilaisen – ja myös eurooppalaisen – puolijohdeteollisuuden  paha virhearvio oli jättää huomioimatta teollisuuden työnjaon muuttuminen niin, että puolijohdepiirien suunnittelu ja valmistus eriytyivät.

Tämä eriytyminen sai alkunsa Piilaakson ja Taiwanin välillä. Kaliforniassa todistettiin ilman omia tehtaita toimivien jättiläisten, kuten Broadcom, Qualcomm ja NVIDIA, syntyä. Nämä yritykset ottivat haltuun uusilla prosessoreillaan arvoketjun alapään kulutuselektroniikassa.

Taiwanissa sikäläinen Taiwan Semiconductor Manufacturing Company (TSMC) loi vuonna 1987 pohjan puolijohteiden sopimusmallille (”foundry model”). Yhtiö rakensi kärsivällisesti asemaansa maailman johtavana valmistajan kehittämällä jatkuvasti uusia innovaatioita puolijohteiden tuotantoon. Japani sen sijaan ei onnistunut säilyttämään vanhoja jättiläisiään tai luomaan uusia, kiteyttää Institut Montaigne.

Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoja: jarkko.vesa(at)notinnovatedhere.fi

(Julkaistu 10.9.2021)

Lähteet:

 

Lisää aiheesta: