Syyskuun 2020 lopussa Yhdysvaltojen silloinen presidentti Donald Trump komensi ylipäällikön käskyllään kaikki miehet kannelle, tavoitteena panna piste Kiinan harvinaisten maametallien monopolille. Olikin jo korkea aika, sillä Kiinan ylivalta näissä kriittisissä materiaaleissa on saanut kokonaiset teollisuudenalat (esimerkiksi lääketieteellinen kuvantaminen), teknologiat ja työpaikat siirtymään Kiinaan. Samalla on vaarantunut Yhdysvaltojen puolusteollisuuden toimitusketjut, kuvailee Foreign Policy viime vuosien kehitystä artikkelissaan.
Kiina ei ole aina hallinnut harvinaisten maametallien teollisuutta, muistuttaa Foreign Policy. Itse asiassa aina vuoteen 1980 saakka 99 prosenttia maailman harvinaisten harvinaisten maametallien tuotannosta syntyi USA:n titaanin, zirkonin ja fosfaatin kaivosteollisuuden sivutuotteena.
Muutokset Yhdysvaltojen sääntelyssä, osaamisen ja IPR-oikeuksien vapaaehtoinen vienti ja teollisuuspolitiikan puuttuminen tarjosivat Kiinalle mahdollisuuden ottaa markkinat haltuun.
Analysoimalla, miten Yhdysvallat ja muut maat luovuttivat harvinaisten maametallien markkinat Kiinalle, voi olla mahdollista keksiä keinot, miten Amerikka voisi päästä taas omavaraiseksi näissä kriittisissä materiaaleissa, uskoo Foreign Policy.
Virhe #1: IAEA tiukensi säädöksiään
Yhdysvaltojen asema johtavana harvinaisten maametallien tuottajana alkoi murentua vuonna 1980, kun U.S. Nuclear Regulatory Commission (NRC) ja kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) muuttivat määritelmiään ydinaseiden raaka-aineista (karkeasti ottaen uraania tai toriumia sisältävät materiaalit).
Aiemmin harvinaisia maametalleja sisältäviä sivutuotteita ei pidetty ydinasemateriaaleina, joten niitä oli helppo myydä ja jalostaa arvokkaiksi materiaaleiksi. Uuden laajennetun määritelmän mukana näille tuotteille tuli raskaat säädökset lisensointiin, hävittämiseen ja vastuihin liittyen.
Vastuiden ja kustannusten kasvamisen myötä raskaiden harvinaisten maametallien tuotanto ja jalostus pikku hiljaa lopetettiin Yhdysvalloissa ja muissa IAEA:n jäsenvaltioissa.
Koska Kiina oli vain tarkkailijajäsen IAEA:ssa, sitä eivät koskeneet samat säännöt kuin täysjäseniä. Näin ollen Kiina pystyi ottamaan Yhdysvaltojen paikan harvinaisten maametallien tuottajana ja jalostajana.
Virhe #2: USA:n kongressi antoi luvan viedä teknologiaa Kiinaan
Toinen merkittävä virheliike oli keskeisen teknologian vienti lännestä Kiinaan. Sillä aikaa, kun Yhdysvallat ja muut IAEA:n jäsenvaltiot vuonna 1980 rajoittivat vauhdilla harvinaisten maametallien tuotantokapasiteettiaan, USA:n kongressi myönsi Kiinalle suosituimmuusaseman. Tällä päätöksellä kongressi mahdollisti tavaroiden, osaamisen ja teknologian vapaan viennin Kiinaan.
MFN status was first granted to the People’s Republic of China on February 1, 1980, and has been renewed annually since then on the basis of Presidential waivers. (A bilateral commercial agreement, as required by the Jackson-Vanik amendment, has remained in force during that time.) On May 29, 1997, the President formally transmitted to the Congress his recommendation to waive, once again, the 1974 Trade Act’s freedom-of-emigration requirements and to thereby extend China’s MFN status for an additional year, during the period of July 3, 1997, through July 2, 1998. (Lähde: Rept. 105-140 – Disapproval of Most-Favored-Nation Treatment for the People’s Republic of China. 105th Congress (1997-1998). https://www.congress.gov/congressional-report/105th-congress/house-report/140/1)
Näinä vuosia amerikkalaiset, japanilaiset ja ranskalaiset yritykset veivät jalostusosaamistaan ja metallurgisia teknologioita Kiinaan, jossa tuotantokustannukset olivat halvan työvoiman, väljempien ympäristövaatimusten ja valtion avokätisten tukien ansiosta pienemmät.
Kiina otti teknologia kiitollisena vastaan ja vei ne mennessään, kiteyttää Foreign Policy tilanteen artikkelissaan.
Kiina dominoi patentteja
Yhdysvallat oli ensimmäinen maa, joka haki harvinaisiin maametalleihin liittyvää patenttia jo 1950-luvulla. Kiina sai ensimmäisen patenttinsa vasta 1983, mutta maa otti vahingon takaisin perustamalla viisi tukevasti rahoitettua kansallista harvinaisten maametallien laboratoriota. Ne toimivat kansallisten innovaatiohankkeiden alla (National Industrial Policy Initiatives). Vertailun vuoksi, Yhdysvalloilla on yksi kansallinen laboratorio, The Ames National Laboratory, joka toimii välillä aktiivisemmin, välillä elää hiljaiseloa.
Kiina ohitti Yhdysvallat harvinaisten maametallien patenttien määrässä vuonna 1997. Vuoteen 2021 mennessä Kiinalle on kertynyt enemmän harvinaisten maametallien patentteja kuin muilla mailla yhteensä.
Kuva 1. Kiina dominoi harvinaisiin maametalleihin liittyviä patentteja. (Lähde: Patent Maniac / Foreign Policy)
Kuva 2. Harvinaisiin maametalleihin liittyvien patenttihakemuksien määrä kasvoi rajusti Kiinan imussa vuoden 2010 kriisin jälkeen. (Lähde: PatentManiac, ThREE Consulting, SCMP)
Kiina onnistunut hienosti teollisuuspolitiikassaan
Kiina on Foreign Policyn mukaan onnistunut myös räätälöimään teollisuuspolitiikkaansa harvinaisten maametallien arvoketjun yläpäähän: Kiina tuottaa itse tai hallitsee muilla tavoin yli 70 prosenttia maailman harvinaisten maametallien kaivostuotannosta. Kiina jalostaa yli 80 prosenttia maailman harvinaisten maametallien oksideista ja erottelee yli 90 prosenttia yksittäisistä harvinaisista metalleista. Kiina ja kiinalaisten hallitsemat yritykset tuottavat yli 99 prosenttia niin sanotuista uusista harvinaisista maametellaista, jotka tuotetaan neitseellisestä malmista.
Koska suurin arvo harvinaisista maametalleista syntyy metallien, seosten ja magneettien valmistuksessa, on Kiina kääntänyt nyt katseensa muihin maihin, kuten Myanmariin, Vietnamiin, Burundiin ja Yhdysvaltoihin, jotka voisivat hoitaa likaisen työn eli harvinaisten maametallien kaivostoiminnan.
Tämä uusi strategia suojelee Kiinan omaa ympäristöä, säästää maan luonnonvaroja ja lisää kilpailua eri toimittajien kesken.
Yhdysvalloilla vuosikymmen hiljaiseloa
Siinä missä Kiina on porskuttanut täysillä harvinaisten maametallien markkinoilla, muissa maissa on ollut hiljaisempaa. Yhdysvalloissa ei ole ollut kymmeneen vuoteen harvinaisten maametallien tuotantoa ja myös Japani lopetti oman tuotantonsa vuonna 2018.
Koska Kiina on kontrolloinut tuotantoprosesseja, on sillä ollut mahdollisuus painostaa ulkomaiset teknologiatoimittajat siirtämään teollisoikeudet ja valmistuksen Kiinaan, kertoo Foreign Policy artikkelissaan. Teollisoikeudet ovat käytännössä teolliseen toimintaan liittyviä yksinoikeuksia, kuten patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet, tavaramerkit ja toiminimet (lähde: Patentti-insinöörit ry).
Epämääräinen lainsäädäntöä aiheuttanut suurta vahinkoa
Vieläkin huolestuttavampana Foreign Policy pitää sitä, että Yhdysvaltojen epämääräisen kriittisten materiaalien lainsäädäännön (10 U.S. Code § 2533b) takia kiinalaista alkuperää olevia harvinaisia maametalleja on käytetty Yhdysvaltojen puolusteollisuuden tuotteissa viimeiset 15 vuotta.
Tämä lainsäädäntö, jonka tarkoitus oli alunperin varmistaa kriittisten materiaalien kotimainen tuotanto, määritteli tällaisiksi materiaaleiksi magneetit ja metalliseokset. Mutta myös Yhdysvalloissa tehdyt magneetit ja metalliseokset käyttävät kiinalaisia metalleja, mitkä tarkoittaa sitä, että Yhdysvaltain armeija on silti asejärjestelmiensä osalta täysin riippuvainen Kiinasta, muistuttaa Foreign Policy artikkelissaan.
Kuva 3. Harvinaiset maametallit ohjusten ohjausjärjestelmissä (Kuva: Grasso Bailey, 2012, ks. Kriittiset metallit ja huoltovarmuus -selvitys)
Trumpin hallinto otti ensi askeleet
Ensimmäiset konkreettiset askeleet tilanteen korjaamiseksi otti presidentti Trumpin hallinto vuonna 2019 esittelemällä muutoksen vuodelta 1950 olevaan Defence Production Act –pykälään.
Kuva 4. Presidentti Trumpin hallinto puuttui peliin kesällä 2019. (Lähde: The White House).
Lakimääräyksen myötä Yhdysvaltain sisäministeriö (Department of Interior) yhdessä muiden toimijoiden kanssa määritteli harvinaiset maametallit raaka-ainetasolla, ei seoksina. Tämä pakotti Pentagonin etsimään vaihtoehtoisia kanavia pitkään jatkuneelle käytännölle ostaa harvinaiset maametallit asejärjestelmiin joko suoraan tai epäsuoraan Kiinasta.
Syksyllä 2020 Trumpin hallinto antoi uuden määräyksen vauhdittaa julkisia käytäntöjä harvinaisiin maametalleihin ja muihin kriittisiin mineraaleihin liittyen. Samaan aikaan Pentagonilla ja Yhdysvaltain energiavirastolla oli käynnissä useita lainsäädäntöhankkeita, joilla pyrittiin kasvattamaan kotimaista kapasiteettia. Suunnitelmissa oli mukana yritystukia ja rahoitusta tutkimus- ja kehityshankkeille. Toimenpiteet saatiin vasta sen jälkeen, kun viimeisten kymmenen vuoden aikana lukuisat yksityiset investoinnit olivat epäonnistuneet yrittäessään haastaa Kiinan monopolia. Vasta nyt, kun yli 400 startup-yritystä harvinaisten maametallien alueella vuoden 2010 jälkeen ovat epäonnistuneet, on Washington vihdoin alkanut miettiä keinoja, miten epäreilua kilpailua Kiinan kanssa voisi tasoittaa, täräyttää Foreign Policy artikkelissaan.
Senaattori Ted Cruzin ehdottama suora yritystuki olisi ongelmallinen ratkaisu
Republikaanisenaattori Ted Cruz teki keväällä 2020 kongressissa aloitteen harvinaisten maametallien tuotannon palauttamisesta Yhdysvaltoihin (Onshoring Rare Earth Act). Aloitteen mukaan Amerikka voisi ”kaivaa” tiensä ulos nykyisestä tilanteesta, jos maa ohjaisi massiivista tukea kotimaisille metallien ja magneettien tuottajille.
Foreign Policyn mukaan tällaiset suorat tuet aiheuttaisivat kaaoksen harvinaisten maametallien kaivos- ja jalostustoiminnalle, koska tuottajat ovat alttiina Kiinan huomattavalle vaikutusvallalle harvinaisten maametallien globaalissa hintakehityksessä. Seurauksena olisi kaivostoimintojen olemassaolon vaarantuminen, ympäristömääräysten kiertäminen ja vastuiden välttäminen konkurssien kautta, arvioi Foreign Policy. Tukien ohjaaminen kaivoksille ja jalostajille johtaisi tehottomuuteen ja vääristäisi hintoja. Cruzin aloitteessa ei tarjottu myöskään minkäänlaista ratkaisua siihen, miten Kiinan hinnan manipulointiin tai muiden Aasian ja Afrikan halpatuottajien toimiin vastattaisiin.
Senaattori Marco Rubion tuottajaosuuskunta-ehdotus
Toinenkin senaattorin tekemä aloite harvinaisista maametalleista on nähty, kertoo Foreign Policy artikkelissaan. Republikaanisenaattori Marco Rubion ”REE-Coop 21st Century Manufacturing Act” esiteltiin vuonna 2019. Siinä ehdotettiin, että Yhdysvallat alkaisi käyttää arvokkaita harvinaisia maametalleja, joita ei tänä päivänä hyödynnetä vuoden 1980 lainsäädäntömuutoksen takia. Nämä muiden hyödykkeiden tuotannossa syntyvät sivutuotteet lähetettäisiin yksityisellä pääomalla rahoitettuihin harvinaisten maametallien tuotantolaitoksiin, jotka hyödyttäisivät Yhdysvaltoja ja muita teknologiayrityksiä, jotka käyttävät harvinaisia maametalleja. Tällaisen osuuskunnat voisivat tulouttaa sivutuotteiden käytöstä syntyviä tuottoja loppukäyttäjille.
Toim. huom. Foreign Policy -lehden kuvaus tapahtumista, jotka nostivat Kiinan harvinaisten maametallien tuotannossa ja jalostuksessa johtavaan asemaan, on opettavainen tarina länsimaiden hyväuskoisuudesta ja Kiinan kyvystä hyödyntää strategisesti länsimaiden raolleen jättämät ovet. Ainakin allekirjoittaneelle kansainvälisen atomienergiajärjestön ja USA:n senaatin rooli tässä prosessissa oli yllätys. Kiina on käyttänyt viime vuosikymmenien aikana tilanteen hienosti hyödykseen. Kiinan strateginen ajattelu on selvästi nähtävissä myös tammikuussa 2021 esitellyssä maan uudessa harvinaisten maametallien sääntelyehdotuksessa, jossa ohjataan toimijoita hankkimaan raaka-ainetta ulkomailta, kuten Foreign Policyn artikkelissa kerrotaan. Kokonaan toinen juttu on, mitä Yhdysvallat, tai vaikkapa Euroopan unioni oman European Raw Materials Alliancen (ERMA) avulla, pystyvät tässä tilanteessa tekemään, kun Kiina on näin taitavasti rakentanut globaalin koneiston harvinaisten maametallien ympärille.
(Julkaistu 3.3.2021)
Lähteet:
- How the United States Handed China its Rare Earth Monopoly. Foreign Policy, 27 Oct 2020.
- China’s war chest of rare earth patents give an insight into total domination of the industry. South China Morning Post, 20 July, 2019.
- Sen. Cruz Introduces Legislation to Reduce Dangerous U.S. Dependence on China for Critical Raw Minerals. Press release, Ted Cruz, 12 May 2020.
- 10 U.S. Code § 2533b – Requirement to buy strategic materials critical to national security from American sources; exceptions. Legal Information Institute, Cornell Law School.
- Presidential Determination No 2019-19 of July 22, 2019. The White House.
- Rubio Introduces Bill to Combat China’s Rare Earth Monopoly, Boos U.S. Advanced Manufacturing. Press Release, Marco Rubio, 11 July 2019.
- Exclusive: Pentagon races to track U.S. rare earths output amid China trade dispute. Reuters, July 2019.
- Fears grow that China could weaponize rare earth minerals in U.S. tech war. Japan Times, 23.5.2019.
Lisää aiheesta:
