EU:n kaavailema rokotteiden vientikielto on vastaus USA:n ja Iso-Britannia rokoteprotektionismiin, mutta se voi tulla liian myöhään vauhdittaakseen EU-maiden omaa rokotusohjelmaa, arvioi New Statesman –lehti artikkelissaan. EU:n kannalta huonon tilanteen selitys on karu: hyväuskoinen EU teki rokotepäätöksensä luottaen vapaiden markkinoiden toimivuuteen ja kansainvälisten kumppaneidensa hyvään tahtoon. Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian toimenpiteet taas tähtäsivät siihen, että maat saavat itse riittävästi rokotteita.

New Statesmanin artikkeli lähtee liikkeelle peliteoriasta tutusta prisoner’s dilemma –tapauksesta, jossa kaksi vankia päätyy kuulusteluissa toimimaan vastoin omaa etuaan. Lehden mukaan EU, Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat päätyneet rokotteiden kanssa samanlaiseen tilanteeseen. Valitettavasti EU on se vanki, jos sai huonoimman diilin.

Jopa puolet rokotteista EU:n ulkopuolelle

Vaikka EU puhuu ”rokotteiden kansallismielisyydestä”, Euroopan unioni oli itse asiassa kolmikosta ainut, joka ei toiminut neuvottelutilanteessa muita vastaan, arvioi New Statesman artikkelissaan. Yhdysvaltojen asettama rokotteiden vientikielto esti rokotteiden globaalit toimitukset, joten Euroopan rokotetehtaat ovat joutuneet toimittamaan rokotteita muualle maailmaan, poislukien Yhdysvallat.

Artikkelin mukaan EU:n alueella valmistetuista rokotteista 30 – 50 prosenttia on päätynyt EU:n ulkopuolelle. EU maksaa nyt kovaa hintaa tästä tilanteesta, arvioi New Statesman. Samaan aikaan myös maailman mediat ovat kääntyneet EU:ta vastaan.

Hyväuskoinen luottamus vapaiden markkinoiden toimivuuteen

Vaikka Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kansalaiset voivat nähdä EU:n komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin maaliskuisen uhkauksen rokotteiden vientikiellosta tulleen täysin puskista, New Statesman katsoo kyseessä olevan viimeisten 12 kuukauden tapahtumien kulminaatiopiste, kun EU on toiminut vapaakaupan normaalien sääntöjen mukaan.

Vaikka median huomio on on keskittynyt paljon siihen, että EU on epäonnistunut neuvotteluissa rokotevalmistajien kanssa, tilanteen todellinen syy on New Statesmanin mukaan jäänyt vähälle huomiolle: EU teki rokotepäätöksensä uskoen, näin jälkeenpäin arvioiden aika lapsellisesti,  vapaiden markkinoiden toimivuuteen ja kansainvälisten kumppaneidensa hyvään tahtoon.

Jäljet johtavat vuoden 2020 alkuun

Maaliskuussa nähty kiista juontaa juurensa tammi-helmikuussa 2020 tehtyihin päätöksiin, siis aikaan jo ennen kuin Eurooppa oli havahtunut pandemian riskiin.

Media viittaa usein AstraZenecan toimitusjohtajan italialaiselle La Repubblica –lehdelle antamaan haastatteluun, jonka mukaan Iso-Britannia sai etuoikeuden AstraZenecan rokotteeseen, koska maa teki sopimuksen rokotteen ostamisesta kolme kuukautta aiemmin. Myöhemmin on käynyt kuitenkin ilmi, että Ison-Britannian sopimus AstraZenecan kanssa allekirjoitettiin vasta elokuussa – päivä sen jälkeen, kun lääkeyhtiö oli allekirjoittanut sopimuksen EU:n kanssa, muistuttaa New Statesman artikkelissaan.

UK First –pykälä periytyi yliopiston sopimuksesta

AstraZenecan toimitusjohtaja Pascal Soriot tarkensi lausuntoaan Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa helmikuussa 2021. Soriot kertoi, että hänen kommenttinsa La Repubblica –lehdelle liittyivätkin Oxfordin yliopiston kanssa toukokuussa 2020 tehtyyn lisensointisopimukseen, jolloin AstraZenecalle periytyi ”UK First” -pykälä yliopiston ja Ison-Britannian hallituksen välisestä rahoitussopimuksesta. New Statesmanin artikkelin mukaan on edelleen mysteeri, mihin tämä pykälä on kirjattu, koska Oxfordin yliopisto ei julkista sopimuksiaan.

Myös EU-maat rahoittivat rokotteen kehitystyötä, kuten Saksan rahoitus BioNTechille. Rahoitusehtoihin ei kuitenkaan kirjattu samanlaista ”Eurooppa ensin” –pykälää, kuten Iso-Britannian ja AstraZenecan välillä.

EU ei suojannut omaa rokotekehitystään

Samaan aikaan maaliskuussa 2020 presidentti Trump yritti ostaa saksalaisen rokotekehittäjän Curevacin ja siirtää sen toiminnan Yhdysvaltoihin. Huolimatta tästä varoitussignaalista, kukaan Berliinissä tai Brysselissä ei ilmeisesti tullut ajatelleeksi, että ei ollut ehkä kovin hyvä idea, että toinen saksalainen rokotekehittäjä BioNTech liittoutui amerikkalaisen lääkejätin Pfizerin kanssa, hämmästelee New Statesman artikkelissaan.

Myös Iso-Britannia valitsi toisenlaisen linjan kuin EU, joka ei näyttänyt murehtivan lääketeollisuuden toimijoiden kansallisuuksien vaikutuksia niiden tulevaan toimintaan. Sky Newsin raportin mukaan Oxfordin yliopisto oli alun perin tekemässä soimusta amerikkalaisen Merckin kanssa, mutta Ison-Britannian hallitus esti sopimuksen ja valitsi yliopiston kumppaniksi Englannissa toimivan AstraZenecan. Taustalla oli hallituksen huoli siitä, että Yhdysvaltojen vientikiellot estäisivät rokotteiden toimitukset, jos valmistaja olisi amerikkalainen Merck.

Brittien riskiarvio osui oikeaan

Ison-Britannian hallituksen huoli amerikkalaisten rokotenationalismista osoittautui aiheelliseksi. Yhdysvallat loi säädöskehikon, joka esti USA:n maaperällä valmistettujen rokotteiden toimittamisen mihinkään Yhdysvaltojen ulkopuolelle.

Lopputulos on nähtävissä rokotteiden toimitusketjussa. Amerikkalaiset tehtaat toimittavat rokotteita amerikkalaisille, kun taas Euroopassa sijaitsevat tehtaat toimittavat rokotteita muualle maailmaan.

Joulukuussa 2020 presidentti Trump antoi päiväkäskyn, joka antoi amerikkalaisille etuoikeuden Yhdysvaltojen maaperällä valmistettuihin rokotteisiin eikä presidentti Bidenin ole tätä määräystä peruuttanut. Lainsäädännöllinen pohja päätökselle ohjata Amerikassa valmistetut rokotteet amerikkalaisille Defence Production Act –säädöksen pohjalta on New Statesmanin mukaan hyvin samanlainen kuin Artikla 122, jota EU on vilautellut keinona estää rokotteiden vienti EU:sta.

 

Toim.huom. Vaikka koronarokotteet eivät suoranaisesti kuulu kriittisten materiaalien seurantaryhmän tontille, on rokotteen valmistuksesta ja jakelusta syntynyt kiista hyvä esimerkki siitä, miten kovaa peliä maailmalla tiukan paikan tullen pelataan. EU taisi olla tässä pelissä se kiltti koulupoika, joka luotti reilun pelin henkeen. Erikoista tässä tilanteessa on se, että nyt Eurooppaa vedättivät omat kaverit eli Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Tällaista toimintaa voisi odottaa Kiinalta tai Venäjältä, jotka eivät tällä kertaa olleet näytelmässä mukana. Toivottavasti EU on valmiimpi sitten, kun kovat väännöt alkavat esimerkiksi harvinaisten maametallien saatavuudesta tai akkumetalleista ja vastassa onkin Kiina. Onneksi kriittisten materiaalien hankkiminen on yleensä teollisuuden omissa käsissä, kunhan ne eivät joudu kansainvälisen valtapolitiikan pelinappuloiksi.

(Julkaistu 3.4.2021)

Lähteet:

  • How the EU’s naivety led to its vaccine debacle. New Statesman. 24 March 2021.
  • Von der Leyen signals possible emergency Covid vaccine controls. The Financial Times, 17 March 2021.
  • What is the Defense Production Act? Council on Foreign Relations, 26 Jan 2021.
  • Trump Signs Executive Order Prioritizing U.S. For Covid Vaccine – But It’s Unclear Whether It Accomplishes Anything. Forbes, 8 Dec 2020.