Elokuussa 2014 Mount Polleyn kaivoksen pato Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa murtui ja arviolta 25 miljoonaa kuutiota kuparia ja kultaa tuottavan avolouhoksen rikastushiekkoja ja jätevesiä syöksyi kaivoksen alapuolella sijaitsevaan laaksoon. Vahinkoja alueen ympäristölle ja laakson asukkaille on monella tavalla mahdotonta edes laskea. Nyt Kanadassa on herätty tutkimaan, miten kaivosten rikastushiekkojen sisältämiä metalleja voitaisiin ottaa talteen tukemaan vihreään siirtymää.
Mutta Mount Polleyn onnettomuus ei ole ensimmäinen kerta, kun kaivoksen jätevesialtaan pato murtuu – eikä varmaan viimeinenkään, muistuttaa Financial Post artikkelissaan.
Tällaiset ympäristökatastrofit korostavat kaivosteollisuuden taustalla kummittelevaa haastetta: mihin varastoida kaivostoiminnassa syntyvät jätteet, olivatpa ne sitten rikastushiekka-altaita tai –kasoja maan päällä.
Sähköistyminen ja siirtyminen uusiutuvan energian käyttöön kasvattaa rajusti energiametallien, kuten kuparin, nikkeli ja monien muiden metallien, kysyntää. Samaan aikaa kaivosten ympäristövaikutuksia arvioidaan entistä tarkemmin sijoittajien ja muiden toimijoiden toimesta.
Kaivosten jäte voi olla arvokasta
Vastauksena kriittisten mineraalien ja metallien kysyntään lukuisat yritykset, joskus suurten kaivosyhtiöiden tukemana, tutkivat vanhojen kaivosten jätteitä. Usein huomataan, että se, mikä joskus ennen vanhaan oli jätettä, onkin nykyään arvokasta, kirjoittaa Financial Post.
Financial Postin haastatteleman asiantuntijan mukaan kaivosten sivuvirtoja tutkitaan kasvavassa määrin metallien talteenoton näkökulmasta. Kaivosten rikastushiekka on jo kertaalleen kaivettu ja murskattu, joten sen kanssa on helppo työskennellä. Koko ajan kehitetään uusia prosesseja metallien talteenottoon kaivosten rikastushiekoista, kertoo kierrätykseen erikoistuneen Geomega Resources Inc. –yhtiön toimitusjohtaja Kiril Mugerman.
Yhtiö kertoi aiemmin tänä vuonna, että kaivosjätti Rio Tinto, Quebecin osavaltio ja Kanadan liittovaltion Sustainable Development Technology Canada rahoittavat Geomegan tytäryhtiötä Innordia metallien talteenoton käynnistämiseksi bauksiitti-jätteestä.
Bauksiitti on maailman tärkein alumiinin raaka-aine, mutta sisältää usein myös paljon rautamalmia ja muita metalleja. Koska bauksiitti on louhittu lähinnä alumiinin raaka-aineeksi, ovat muut sen sisältämät metallit käsitelty jätteenä. Tämä jäte, jota joskus kutsutaan ”punaiseksi mudaksi” (red mud), on jätetty hyödyntämättä ja joskus läjitetty kaivosalueelle.
Mugerman arvioi Financial Postin artikkelissa, että bauksiittituotannon jätettä syntyy globaalisti vuosittain 150 miljoonaa tonnia. Keskimäärin yhdessä tonnissa tätä jätettä on metalleja noin 80 – 120 dollarin edestä.
Kaivosten sivukivien ja rikastushiekkojen hyödyntämisestä keskustellaan 19.12.2022 järjestettävässä webinaarissa otsikolla “Kiertotalous kaivoksissa”, jota voi seurata työ- ja elinkeinoministeriön YouTube-kanavalla.
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 18.12.2022)
Lähteet:
- How entrepreneurs are turning mining waste into usable metals amid the electrification boom. Financial Post, 1 Dec 2022.
Lisää aiheesta:
Australiassa kaivosjätteestä löytynyt korkeita pitoisuuksia kobolttia
Komissaari Breton: Raaka-aineet entistä strategisemmassa roolissa
Euroopan investointipankin pääjohtajan puheenvuoro eurooppalaisen kaivostuotannon puolesta