Koboltti on ollut pitkään akkuteollisuuden kuuma puheenaihe, mutta sitäkin kriittisempi li-ion-akkujen raaka-aine saattaa olla mangaani, arvioi Benchmark Mineral Intelligence. Kiina tuottaa 93% litiumioniakkuihin kelpaavasta kemiallisesti jalostetusta mangaanista, joten Euroopan ja Yhdysvaltojen akkuekosysteemit ovat tässäkin asiassa hyvin riippuvaisia Kiinasta.

BMI:n mukaan mangaanin tuotantoketju on yhtä haavoittuvainen kuin litiumin ja koboltin. Mangaanin kaivostuotanto jäi viime vuonna vaatimattomalle tasolle. Esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ei tuotettu viime vuonna lainkaan akkuihin soveltuvaa mangaania. Kiinan osuus mangaanin globaalista kaivostuotannosta oli 6 % luokkaa. Kiinan mangaanin jalostus perustuu lähinnä Etelä-Afrikan, Australian ja Gabonin tuottamiin raaka-aineisiin.

Euroopan ja USA:n akkuteollisuuden syytä olla hereillä

Mangaanin vaatimattomat tuotantomäärät ovat huolestuttava signaali varsinkin Yhdysvaltojen teollisuudelle, joka tuottaa BMI:n mukaan 10% maailman litiumioniakkujen kennoista, Euroopan osuuden ollessa 6% vaiheilla.

Markkinatutkimuslaitoksen mukaan litiumin, koboltin, grafiitin ja nikkelin arvoketjuja tuntevat ymmärtävät, että samat säännöt pätevät myös mangaaniin: kaikki tuotettu mangaani ei kelpaa li-ion-akkujen katodeissa käytettävän mangaanisulfaatti monohydraatin valmistukseen, kertoo Bestmag artikkelissaan.

 

Kuva 1. Mangaanisulfaattimonohydraatin kansainvälinen kemikaalikortti. (Lähde: Työterveyslaitos)

 

BMI:n mukaan Kiinalla on mangaanin kemiallisessa jalostuksessa merkittävä etumatka, koska maa tuottaa 93 % mangaanisulfaatti monohydraatista. Eli Kiinan osuus kaivostuotannosta on siis vain 6 %, mutta 93 % kemiallisesti jalostetusta mangaanista tulee Kiinasta.

Markkinatutkimuslaitos BMI painottaa, että tämä epäsuhta on vielä suurempi kuin koboltin kohdalla, jonka kaivostuotannosta Kiinan osuus on 1 %, mutta kemiallisesti jalostetusta koboltista Kiina tuottaa 82 % (ks. kuva 2).

Kuva 2. Litiumioniakkujen toimitusketju vuonna 2020. (Lähde: Benchmark Minerals Intelligence)

BMI muistuttaa, että aina ei tarvitse omistaa raaka-aineen lähteitä kontrolloidakseen litiumioniakkujen globaalia toimitusketjua.

Euroopan ja Yhdysvaltojen heikkous on nimenomaan näiden kemikaalien puuttuminen arvoketjusta, mikä voi olla BMI:n mukaan esteenä sille, että Eurooppa ja Yhdysvallat onnistuisivat rakentamaan omat sähköautojen ekosysteemit.

Kierrätyksestä apua mangaanin saatavuuteen?

Fortum kertoi tammikuussa 2020 ostaneensa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen Crisolteqin kaikki osakkeet. Yhtiöt ovat tehneet jo aiemminkin yhteistyötä.

Fortumin mukaan nyt tehty kauppa vahvistaa yhtiön asemaan korkean jalostuspotentiaalin kierrätyksessä Euroopassa. Akkumetallien kierrätys tukee myös Fortumin muuta akkuliiketoimintaa, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

Crisolteqin kehittämässä hydrometallurgisessa kierrätysprosessissa koboltti, mangaani ja nikkeli otetaan talteen.

(Päivitetty 8.5.2020)

Lähteet:

  • Manganese: Tshipi mine receives green light to return to full production. Roskill, 1 May  2020.
  • New Lithium Ion Battery Supply Chain Data Expose Manganese Weaknesses. Benchmark Mineral Intelligence.
  • Manganese imbalance worse than cobalt in the lithium-ion battery materials supply chain. Bestmag, 17 April 2020.
  • Mangaanisulfaattimonohydraatin kansainvälinen kemikaalikortti, Työterveyslaitos
  • Fortum ostaa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneet Crisolteqin. Fortum, 16.1.2020.

 

Lisää aiheesta:

 

Elintärkeitä metalleja talteen sähköautojen akkuja kierrättämällä