Ranskan hallitus on iskenyt pöytään ehdotuksen, joka pistäisi täysin uusiksi Euroopan unionin tavan edistää teollisuutensa menestystä. Ranskan ”Made in Europe” on vastaus Yhdysvaltojen avokätisiin valtiontukiin ja erityisesti Inflation Reduction Act –”ilmastopaketille, kertoo POLITICO artikkelissaan.

Tammikuun 9. päivälle päivätyssä kirjeessään Ranskan hallitus vaatii Euroopan unionia kiihdyttämään tuotantotavoitteitaan, löyhentämään valtiontukisäännöksiään, perustumaan suvereniteettirahaston ja ottamaan käyttöön kauppapoliittiset vastatoimet. Ranskan toimenpidekokonaisuus on vastaus Yhdysvaltojen Inflation Reduction Act –paketille, joka lupaa 369 miljardin tuet ilmastoystävällisille teknologioille.

Ranskan avaus on jatkoa presidentti Macronin aiemmin tässä kuussa esittämään ehdotukseen, että EU:n pitäisi pistää vauhtia omaan ”Made in Europe” –strategiaansa. Ranskan avaus on saanut ristiriitaisen vastaanoton: vaikka osa jäsenmaista tukee Ranskan ehdotusta ainakin teoriassa, juuri mitään ei ole sovittu siitä, miten asia käytännössä toteutettaisiin, kirjoittaa POLITICO.

Tuotantoon vauhtia

Ranskan Eurooppa-asioiden sihteeristön lähettämässä kirjeessä ranskalaiset  sanovat, että EU:n pitäisi määritellä uudet tavoitteen tuotannolleen, jotta riippuvuutta muista saataisiin vähennettyä tärkeillä sektoreilla.

Kirjeessä vaaditaan, että EU lähtee uudistamaan prosesseja niin, että luvat uusille tuotantolaitoksille saadaan nopeammin. Ranska vaatii myös kokonaisremonttia energiamarkkinoille. Energia on tärkeä kriteeri, kun yritykset tekevät päätöksiä tuotannon ja investointien suhteen.

Valtiontuet remonttiin

Euroopan komissio arvioi parhaillaan kiireellisiä valtiontukisääntöjen uudistuksia, joita on tuunattu jo monta kertaa koronan ja Ukrainan sodan takia, kertoo POLITICO.

Euroopan unioni ei ole perinteisesti ollut kovin innokas tarjoamaan valtiontukia kuin äärimmäisissä olosuhteissa. Kirjeessään Ranska kuitenkin perään kuuluttaa kohdistettua tukea, tukia tai verohelpotuksia, valikoidulle joukolle strategisia toimialoja.

Ranskan mielestä tällaisia toimialoja voisivat olla fotoniikka, vety ja kriittiset materiaalit. Ehdotuksen mukaan näiden valtiontukisääntöjen tulisi olla voimassa vuoteen 2030 asti. Nyt voimassa olevat poikkeussäännöt ovat päättymässä tämän vuoden lopussa.

Ranska ehdottaa myös, että tietyt pienet ja keskisuuret yritykset pitäisi vapauttaa valtiotukien rajoituksista, varsinkin jos se ovat kumppaneina mukana EU:n IPCEI-hankkeissa. Ranska ehdottaa myös, että raja valtiontukien ilmoittamiselle nostettaisiin ympäristö- ja vähähiilisyyttä edistäville hankkeille 20 miljoonaan euroon per yritys ja hanke.

Suvereniteettirahasto

Ranska ehdottaa myös uuden hätärahaston perustamista. Siihen käytettäisiin rahaa EU:n elpymisrahastosta sekä REPowerEU-rahoista, jotka on tarkoitettu irtautumiseen venäläisistä fossiilisista polttoaineista.

Kirjeessä ehdotetaan 365 miljardin euron uudelleen allokointia sellaisille rahoille, joita ei ole vielä ohjattu Euroopan teollisuuden kannalta strategisille toimialoille.

Ranska haluaisi, että suvereniteettirahasto olisi toiminnassa jo ennen vuoden 2023 loppua.

Ranskalaiset ovat kuitenkin varovaisia, jotta valtiontukien tulva markkinoille ei hajota EU:n sisämarkkinoita. Pelkona on, että valtiontukisäännösten helpottaminen antaisi etulyöntiaseman niille EU-maille, joilla on paljon rahaa käytettävissä.

Ratkaisuna tähän ranskalaiset ehdottavat SURE-mekanismin käyttöä, joka on velkainstrumentti, jotka käytettiin koronapandemian alussa tarjoamaan jäsenmaille edullisia lainoja.

Kauppapoliittiset vastatoimet

Ranska päättää kirjeensä toteamalla, että EU:n kauppapolitiikan pitäisi vahvemmin puolustaa unionin sisämarkkinoita.

Komission tulisi ottaa käyttöön kauppapoliittiset vastatoimet, jotka ovat linjassa maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen kanssa, kirjoittaa Ranska.

Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin odotetaan kertovan 1. helmikuuta EU-maille näkemyksiään siitä, miten Eurooppa vastaa Yhdysvaltojen toimenpiteille. Nämä näkemykset kuullaan sopivasti juuri ennen EU-johtajien tapaamista 9. – 10. helmikuuta, kertoo POLITICO artikkelissaan.

 

Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi

(Julkaistu 15.1.2023)

Lähteet:

  • Revealed: France’s massive ’Made in Europe’ strategy. Politico, 13 Jan 2023.

Lisää aiheesta:

Komissaari Bretonin vastaus Yhdysvalloille: Clean Tech Act

 

European Battery Alliance iskee pöytään kovat vastalääkkeet IRA-paketille

 

Miljardit vyöryvät USA:n akkuteollisuuteen Inflation Reduction Act –ilmastolain voimalla

 

Britit liittyvät EU:n rintamaan Inflation Reduction Actin kritiikissä

 

Inflation Reduction Act suosii Yhdysvaltain ja sen vapaakauppakumppaneiden akku- ja akkumineraaliteollisuutta