Kriittisetmateriaalit.fi-sivusto on seurannut koronavirusepidemian kehitystä vuoden alusta lähtien erityisesti kriittisten materiaalien ja elektroniikkakomponenttien huoltovarmuuden näkökulmasta. Alkuun Wuhanista alkanut epidemia huolestutti Euroopassa lähinnä talouden näkökulmasta, mutta helmikuun puolivälissä paljastui, miten pahaa tuhoa koronavirus saa aikaan koko yhteiskunnassa. Euroopassa koronaa pidettiin pitkään Kiinan ongelmana ja mietittiin, pitäisikö tuotantoa siirtää pois Kiinasta.  Wuhanin kaltaista, kokonaisen miljoonakaupungin sulkemista pidettiin mahdollisena vain Kiinan kaltaisessa maassa – kunnes koronavirus iski täydellä voimaan Eurooppaan. Asiantuntijat ovat tunnistaneet Kiinan koronavirusepidemiassa kolme eri vaihetta, joista ensimmäisessä keskitytään ihmisten terveyden ja turvallisuuden varmistamiseen. Toisessa vaiheessa, kun epidemian pahin vaihe alkaa helpottaa, keskitytään töihin palaamiseen ja tuotannon käynnistämiseen. Kiina näyttää olevan siirtymässä kakkosvaiheeseen, mutta Eurooppa – ja varsinkin Suomi – on vasta ykkösvaiheen alussa. Aika näyttää, kuljetaanko Suomessakin samanlaista polkua kuin Wuhanissa. 

 

9. helmikuuta 2020

Helmikuun 9. päivänä julkaisimme kriittisetmateriaalit.fi-sivustolla ensimmäisen koronavirukseen liittyneen päivityksen. Taustalla oli EE Times -lehden artikkeli, jossa asiantuntijat arvioivat Wuhanin epidemian häiriöiden elektroniikkatuotteiden toimitusketjuille kestävän 3 – 6 kuukautta.  Wuhanin alueella on paljon korkean teknologian tuotantoa puolijohteista kemikaaleihin, monet Kiinan edistyksellisimmistä prosessoritehtaista ovat Wuhanissa. Helmikuun alussa oli kuultu ensimmäisiä uutisia materiaalipulasta puolijohdealalla. Optimistisimmissa arvioissa tilanteen ennustettiin normalisoituvan huhtikuuhun mennessä. Suomalaisissa arvioissa pidettiin kuitenkin mahdollisena tilanteen jatkumista kesään asti, jolloin ongelmat eskaloituisivat jo huomattavan laajalle. Yksi ensimmäisistä signaaleista saatiin 4.2.2020 kun autovalmistaja Hyundai joutui sulkemaan komponenttipulan takia tuotantolinjoja Etelä-Koreassa.

Koronavirus testaa teknologia-alan toimitusketjujen resilienssin

 

Kiinaa seuraavia analytiikkoja huolestutti jo helmikuun alussa täysimittaisen pandemian mahdollisuus, jolla olisi pitkäaikaisia vaikutuksia. Samalla se paljastaisi, miten haavoittuvia globaalit toimitusketjut ovat, kun ollaan yhden toimittajan varassa – olipa kysessä sitten leikkikalut, kirurgin suojavaatteet tai autojen komponentit. Pahimmissa skenaarioissa, joissa tehtaita suljettaisiin ennalta määrättömäksi ajaksi ja tavarakuljetuksetkin olisivat liian riskialttiita, länsimaiset taloudet jäisivät kokonaan ilman tiettyjä lopputuotteita. EE Timesin haastatteleman asiantuntijan mukaan tähän oli vielä helmikuun alussa paljon matkaa, mutta jos tällaisen tilanteen todennäköisyys kasvaisi, niin yritysten olisi alettava laatimaan varautumissuunnitelmia.

11. helmikuuta 2020

Koronaviruksen vaikutukset näkyivät myös koboltin ja litiumin tuotannossa Kiinassa. Helmikuun 11. päivänä julkaistussa artikkelissa kerrottiin  kuljetusrajoitusten vaikutuksista koboltin ja litiumin markkinatilanteeseen.  Artikkelissa kerrottiin koronaviruksen viivästyttäneen myös akku- ja sähköautotehtaiden tuotannon käynnistämistä, mikä yhdessä heikentyneen kuluttajakysynnän kanssa iski Kiinan sähköautomarkkinaan (kuukautta myöhemmin nähtiin, että autokauppa laski Kiinassa tammi-helmikuussa 50% edellisvuodesta).

Kiinan koboltti- ja litium-markkinoilla hiljaista koronaviruksen viivästyttäessä tuotannon uudellenkäynnistystä juhlapyhien jälkeen

 

13. helmikuuta 2020

Kriittisetmateriaalit.fi-sivustolla kerrottiin Global Timesin uutisen pohjalta, miten Kiinan harvinaisten maametallien tuotanto oli vaipunut koronavirusepidemian seurauksena horrokseen. Tuotannosta oli käynnissä vain noin viidennes, koska työntekijät ja tuotteet eivät liikkuneet kuljetusrajoitusten takia.Toimialan sisällä arvioitiin helmikuun puolivälissä, että mikäli tuotantoa ei saada palautettua normaalille tasolle maaliskuun puoliväliin mennessä, toimitukset Yhdysvaltoihin ja Japaniin kärsivät, kuten koko globaali toimitusketju.

 

Kiinan harvinaisten maametallien tuotantokapasiteetista käytössä vain 20% yritysten kärsiessä logistiikka- ja työvoimaongelmista

 

14. helmikuuta 2020

Helmikuun puolivälissä alkoivat Wuhanin koronaepidemian vaikutukset yhteiskuntaan valjeta kaikessa karmeudessaan – kyse ei ollut enää taloudesta tai raaka-aineista, vaan hengissä pysymisestä.  Tapahtumien kulku oli kuin suoraan Remeksen kirjasta. Financial Times kertoi Kiinan viranomaisten aloittaneen  yksityisten sairaaloiden, hotellien, asuntojen, autojen ja jopa hengityssuojainten haltuunoton hätätilan takia. Koko ajan kasvava koronaviruspotilaiden määrä ylitti rajusti paikallishallinnon omien laitosten kapasiteetin (vrt. tilanne Pohjois-Italiassa maaliskuun lopulla). Sairaaloiden haltuunotot jättivät muita hengenvaarallisesti sairaita potilaita ilman heille kriittistä hoitoa. Potilaiden omaiset varoittivat inhimillisestä katastrofista, kun muut potilaat jäivät hoitamatta koronaviruspotilaiden viedessä kaiken huomion. Erään Financial Timesin haastatteleman kaupungin asukkaan mukaan Wuhanin terveydenhuollon järjestelmä oli epidemian seurauksena romahtanut. Hallinto on käytännössä unohtanut muut sairaudet. Asukkaan syöpää sairastava anoppi oli joutunut luovuttamaan sairaalapaikkansa koronavirusta sairastaville.

Kiina oli helmikuun puolivälissä tilanteessa, jossa sen oli saatava tuotanto uudelleen käyntiin. Uhkana oli, että maasta loppuu lyhyellä aikavälillä lääkinnälliset tarvikkeet, ja pidemmällä aikavälillä muutkin päivittäisen elämän kannalta välttämättömät  tuotteet. Ihmiset oli saatava takaisin töihin silläkin uhalla, että ihmisten palaaminen työpaikoilleen lisää koronaviruksen leviämisen riskiä.

Oman haasteensa toi sairaalahenkilökunnan sairastuminen. Kiinan viranomaiset kertoivat, että 1 761 sairaalatyöntekijää oli saanut koronavirustartunnan tiistaihin mennessä. BBC:n mukaan kuusi heistä oli kuollut. Lääkärit ja sairaanhoitajat tekivät Kiinassa riskialtista työtä, sillä suojavarusteita ei ollut riittävästi. (Iltalehti, 14.2.2020).

Kiinan hallitus ilmoitti helmikuun 10. päivänä, että kaupungeilla ja piirikunnilla oli oikeus ottaa hotelleja haltuun, jotta terveydenhuollon henkilökunnalle voitiin tarjota yöpymispaikkoja, kertoi Financial Times. Wuhanissa hotelleja piti ottaa viranomaisten hallintaan, jotta koronaviruspotilaita saatiin karanteeniin. Samoin takseja otettiin haltuun hoitamaan lääkintähenkilökunnan kuljetuksia osana hätätilaa. Myös lääkinnällisiä tarvikkeita, kuten hengitysmaskeja, otettiin viranomaisten haltuun.

 

Kuka hoitaa koneet ja laitteet, jos epidemia kaataa huoltomiehet?

18. helmikuuta 2020

Koronaviruksen vaikutuksiin herättiin länsimaissa kunnolla, kun teknologiajätti Apple kertoi  yhtiön Kiinan tuotannon olevan ongelmissa. Koronavirus oli iskenyt pahasti myös Hyundain tuotantoon Koreassa. Viruksen aiheuttamat häiriöt näkyivät jo Euroopassakin, kun Fiat joutui pysäyttämään tuotannon Serbian tehtaallaan komponenttipulan takia. Korona nähtiin edelleen lähinnä talouden haasteena ja erityisesti Kiinaan liittyvänä riskinä.

 

Applelta tulosvaroitus – koronavirus iskee teknologiatuotantoon

24. helmikuuta 2020

Myös kemianteollisuudessa pohdittiin koronaviruksen vaikutuksia. Markkinatutkimuslaitos Wood Mackenzie piti suurimpana hidasteena tilanteen korjautumiselle  kuljetusten rajoittamista. Yhtiö uskoi, että kun kuljetukset saadaan jälleen käyntiin, palaavat tehtaat hiljalleen normaaliin tuotantoon ja tavara liikkuu taas. Wood Mackenzie arvioi, että kuljetusrajoitukset poistuvat maaliskuussa, jolloin markkinat alkavat toipua vuoden toisella kvartaalilla.

Koronavirus iskee Kiinan kemianteollisuuteen rajummin kuin SARS aikanaan

 

1.  maaliskuuta 2020

Maaliskuun alussa South China Morning Post kertoi artikkelissaan, että nosturinkuljettajat, tullimiehet, luotsit ja muut logistiikan avainhenkilöt olivat alkaneet palailemaan töihinsä Kiinassa. Lehti kertoi Kiinan olevan maailman suurin konttirahdin käsittelijä, joka hoitaa noin 30 prosenttia maailman rahdista, mikä tarkoitti vuonna 2019 noin 715 000 kontin käsittelyä.

Tilanne näytti jo hieman paremmalta Kiinan osalta. Sivuston artikkelissa pohdittiinkin uutta asetelmaa: Syntymässä onkin mielenkiintoinen tilanne: koronavirus on vasta saapumassa Eurooppaan, samaan aikaan kun Kiina alkaa palata normaaliin arkeen. Vaikka tavara saataisiin nyt lähtemään Eurooppaan, niin ovatko eurooppalaiset tuotantolaitokset ja muut asiakkaat ottamassa sitä vastaan – vai onko Euroopan työväki vaihteeksi karanteenissa ja matkustuskiellossa? Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka pohtii kolumnissaan, miten suomalaiset taipuisivat vapautensa rajoittamiseen: “Harvalla nykysuomalaisella on kokemuksia poikkeusoloista, joissa ulkona liikkumista tai matkustamista rajoitettaisiin. Miten sopeudumme tilanteeseen, jossa vaikkapa päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikoille meno estetään kokonaan?” (Lähde: Antero Mukka, HS 1.3.2020)

Kiinan konttisatamat ovat vihdoin pääsemässä purkamaan koronaviruksen aiheuttamia ruuhkia

 

12.  maaliskuuta 2020

Maaliskuun puolivälissä alettiin Suomessakin jo tajuta, että koronavirus lähestyy nopeasti ja tulee iskemään myös huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta keskeisiin toimintoihin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kehotti  vaarallisia kemikaaleja käsittelevien laitosten sekä kattilalaitosten johtoa ja turvallisuudesta vastaavia henkilöitä varautumaan koronaviruksen laajempaan leviämiseen.

Tukes kehottaa suuronnettomuusvaarallisia laitoksia varautumaan koronaviruksen leviämiseen

 

14.  maaliskuuta 2020

Kiinan rooli globaaleissa arvoketjuissa nousi vahvasti keskusteluun maaliskuun puolivälissä. Caixin Globalin webinaarissa pohdittiin, miten koronavirus vaikuttaa globaaleihin toimitusketjuihin. London School of Economicsin Institute of Global Affairs –yksikön johtaja Erik Berglöf esitti mielenkiintoisia näkemyksiä Kiinan tilanteesta. Hän korosti, että tilanne on nyt täysin toinen kuin 2000-luvun alussa SARS:n aikaan. ”Maailma on riippuvaisempi Kiinasta kuin Kiina maailmasta”, muistutti Berglöf. Hän korosti myös, että globaalit toimitusketjut toimivat molempiin suuntiin: Kiinan teollisuus alkaa käynnistyä uudelleen virusseisokin jälkeen, mutta palautumista hidastaa länsimaiden koronaepidemioiden häiriöt teolliseen tuotantoon. Oman haasteensa globaaleihin arvoketjuihin tuo myös se, että Kiina on antibioottien ja muiden kriittisten lääkkeiden tärkeä tuottaja. Kiina on myös johtava lääketieteellisten suojavarusteiden tuottaja, esimerkkinä kirurgien suoja-asusteet.

Korona ja globaalit arvoketjut: ”maailma on riippuvaisempi Kiinasta kuin Kiina maailmasta”

 

15.  maaliskuuta 2020

Koronan vaikutuksia tutkittiin maaliskuussa erilaisten kyselytutkimusten avulla. Lähes joka toinen saksalaisyritys odottaa liikevaihtonsa laskevan vuonna 2020 suoraan koronaviruksen seurauksena, kertoi Saksan teollisuus- ja kauppakamarien kattojärjestö DIHK:n tekemä kysely. Kiinassa ollaan siirtymässä epidemian toiseen vaiheeseen, jossa ihmisten terveyden ja turvallisuuden välittömästä turvaamisesta päästään miettimään töihin paluuta ja toiminnan käynnistämistä uudelleen, kertoo AmCham Chinan selvitys. Business Finland toteutti 7.-14.2.2020 kyselyn virusepidemian vaikutuksista suomalaisyritysten liiketoimintaan. Vastaukset osoittavat, miten totaalisesti koronaepidemia yllätti valtaosan yrityksistä, vaikka kysely tehtiin vain reilu kuukausi sitten.

Vastaavasti AmCham Chinan  yhdistyksen jäsenilleen hiljattain teettämässä kyselyssä merkittävimpinä haasteina tunnistettiin ihmisten liikkumiseen liittyvät ongelmat sekä henkilöstön tuottavuuden laskuun.  Lähes kolmasosa yrityksistä on törmännyt kustannusten kasvuun ja liikevaihdon huomattavaan pienentymiseen.

AmCham Chinan puheenjohtajan Greg Gilligan mukaan Kiinan koronavirusepidemiassa on tunnistettavissa kolme eri vaihetta:

  1. Kun epidemia puhkesi, oli ensimmäisen vaiheen prioriteettina tiedon kerääminen tartunnoista sekä ihmisten terveyden ja turvallisuuden varmistaminen.
  2. Toisessa vaiheessa, kun epidemian pahin vaihe alkoi helpottaa, keskityttiin töihin palaamiseen ja tuotannon käynnistämiseen. Gilligan korosti webinaarissa, että tällaisessa tilanteessa joudutaan tasapainoilemaan talouden sekä terveyden ja turvallisuuden tavoitteiden välillä. Toisessa vaiheessa on ollut tärkeää myös yritysten ja viranomaisten tiivis yhteistyö.
  3. Kolmannessa vaiheessa arvioidaan viruksen kulkua ja luodaan erilaisia skenaarioita sen vaikutuksista. Tätä varten tarvitaan lisää dataa, kuten AmCham Chinan teettämä kysely

 

Länsimaiset yritykset tuntevat koronaviruksen vaikutukset niin Kiinassa kuin Euroopassa

 

22.  maaliskuuta 2020

Tällä viikolla Focus Taiwan -lehti kertoi, että maailman suurin elektroniikan sopimusvalmistaja, taiwanilainen Hon Hai Precision Industry Co. on saanut Wuhanin viranomaisilta luvan käynnistää tuotantolaitoksensa alueella. Hon Hai tunnetaan länsimaissa paremmin yhtiön markkinointinimellä Foxconn.  Lehden mukaan koronaepidemia näyttää olevan helpottamassa Wuhanissa. Keskiviikkona 18.3. Wuhanin viranomaiset raportoivat jo toisena päivänä peräkkäin vain yhden uuden tartunnan. Epidemian ollessa huipussaan helmikuun puolivälissä uusia tartuntoja tuli jopa tuhansia päivässä. Kiinan terveysministeriön mukaan koko maassa raportoitiin 18.3. vain 13 uutta tapausta. YLE:n uutisten mukaan Kiina kertoi sunnuntaina 22.3. kuudesta kuolemantapauksesta ja 46:sta uudesta koronatartunnasta. Kuolemantapauksista neljä on Hubein maakunnassa. Lauantaina 21.3. Kiina kertoi kolmannesta peräkkäisestä päivästä ilman uusia paikallisia  koronavirustartuntoja, uutisoi YLE Reutersin tietojen pohjalta. Talouselämä kertoi uutisessaan, että Shanghaissa etenkin merkittävämmät suomalaisyritykset ovat palanneet jo liki normaaliin.

 

Toim.huom. Kiina näyttää nyt olevan koronavirusepidemian toisessa vaiheessa, jossa keskitytään töihin palaamiseen ja tuotannon käynnistämiseen. Positiivista tilanteessa on, että Kiina selvisi (ainakin pahimmasta) ykkösvaiheesta parissa kuukaudessa. Aika näyttää, miten Eurooppa ja Suomi tilanteesta selviävät.

 

(Julkaistu 22.3.2020, päivitetty 24.3.2020)

 

Lähteet:

  • Coronavirus tests tech’s supply chain resilience. EETimes, 6 Feb 2020.
  • The outbreak in Wuhan – Semiconductors and sulfuric acid. EETimes On Air, 7 Feb 2020.
  • Coronavirus exposes West’s vulnerability. EETimes, 6 Feb 2020.
  • Cobalt, lithium markets remained quiet as coronavirus delayed post-holiday recovery. SMM, 10 Feb 2020.
  • China’s rare-earth sector at 20% capacity as companies face shortfalls on logistics, labor fronts. Global Times, 12 Feb 2020.
  • China seizes hotels, hospitals and cars to fight coronavirus. Financial Times, 12 Feb 2020.
  • Investor update on quarterly guidance. Apple, 17 Feb 2020.
  • Coronavirus: China’s ports reach ’turning point’ as Covid-19 backlog clears. South Chine Morning Post / Reuters, 27 Feb 2020.
  • Koronaviruskriisi olisi testi avoimelle yhteiskunnalle. Antero Mukka, kolumni HS 1.3.2020.
  • Tukes kehottaa suuronnettomuusvaarallaisia laitoksia varautumaan koronaviruksen leviämiseen. Tukes 11.3.2020.
  • How Coronavirus Could Impact Global Supply Chain. Caixin Global Webinar, 11 March 2020.
  • Korona muuttaa maailmantaloutta pysyvästi: yritykset vetävät tuotantoa Kiinasta lähemmäs ja hyväksyvät kalliimman työn. YLE, 14.3.2020.
  • Pysähdys. Saska Saarikosken kolumni koronaviruksesta ja globalisaatiosta. HS 15.3.2020.
  • DIHK:n pikakysely: Koronaviruksen vaikutukset saksalaisyrityksiin. Saksalais-Suomalainen Kauppakamari, 12.3.2020.
  • Business Finlandin kysely koronavirusepidemian vaikutuksista suomalaisyritysten liiketoimintaan – yhteenveto kyselyn tuloksista. Business Finland, 14.2.2020.
  • Hon Hai obtains greenlight to reopen factories in Wuhan. Focus Taiwan, 18 March 2020.
  • Yle selvitti: Suojavarusteet paikoin loppumassa – kertakäyttöisiä käsidesipulloja pestään, HUSissa hengityssuojainten käyttöä alettu valvoa. YLE, 21.3.2020.
  • Uusimmat tiedot koronaviruksesta. YLE, 22.3.2020.
  • Hoitajat ja lääkärit kertovat, millaista on nyt koronavirusepidemian eturintamasssa: ”Yövuoroon tullessa sanottiin, että kaikki varusteet ovat ihan lopussa”. HS 23.3.2020.
  • Shanghaissa etenkin merkittävämmät suomalaisyritykset palanneet jo liki normaaliin – ”Niin kuin aurinko niin ehkä taloudellinen toivokin nousee idästä”. Talouselämä, 23.3.2020.
  • Suomi avaa suojavarusteiden varmuusvarastot – ”Olemme turvallisin mielin siitä, että suojavarusteita riittää”. Maaseudun Tulevaisuus, 23.3.2020.
  •  Elinkeinoministeri Lintilä selvittää voidaanko yritykset määrät valmistamaan suojavarusteita koronaa varten – “Onko meillä mahdollisuus ottaa velvoitetta käyttöön pikavauhtia?”. Maaseudun Tulevaisuus, 23.3.2020.