Yhdysvallat ja Euroopan unioni miettivät Ukrainan sodan seurauksena uusia pakotteita Venäjälle. Tähtäimessä ovat sanktiot, jotka kohdistuisivat energian ohella myös Venäjän luonnonvaroihin ja teolliseen tuotantoon. Vaikka suoria pakotteita ei tulisi, on vaaravyöhykkeellä suuri joukko hyödykkeitä, kuten vehnä, lannoitteet, kulta, uraani, sellu ja paperi, alumiini sekä palladium, koska ulkomaalaiset yritykset vetäytyvät Venäjältä. Lisäksi sanktiot vaikuttavat myös kansainväliseen pankkitoimintaan ja vakuutusmarkkinoihin, listaa Columbian yliopiston Center of Globa Energy Policy –yksikön Robert Johnston artikkelissaan.
Erityisen tarkkaan markkinat ja viranomaiset katsovat Venäjän ja Ukrainan konfliktin vaikutuksia tärkeimpiin perusmetalleihin, kuten alumiiniin ja nikkeliin, sekä strategisiin mineraaleihin, kuten palladium, scandium ja titaani. Johnstonin mukaan kaikki viisi ovat Yhdysvaltojen vuoden 2022 kriittisten mineraalien listalla.
Lisäksi nikkeli ja koboltti erottuvat joukosta, koska ne ovat kaksi neljästä tärkeimmästä litiumioniakkujen raaka-aineesta litiumin ja grafiitin ohella.
Venäjän rooli metalli- ja kaivossektorilla
Columbian yliopiston globaalin energiapolitiikan tutkimuskeskuksen tutkija Robert Johnston keskittyy artikkelissaan arvioimaan Venäjän markkinaosuuksia tärkeimmissä metalleissa sekä kaivossektorilla, erityisesti kriittisisten mineraalien osalta.
Artikkelin tavoitteena on tarjota poliittisille päättäjille ja teollisuuden johtohenkilöille näkemys siitä, kuinka keskittynyttä näiden materiaalien tuotanto on – ja kuinka vaikea niitä on saada muualta, jos sanktioita päätetään laajentaa kattamaan kriittisiä mineraaleja.
Johnstonin mukaan Venäjän kriiisi nostaa esiin pullonkauloja ja riskejä kriittisten mineraalien toimitusketjuissa, mutta se korostaa myös kriittisten mineraalien roolia vihreän siirtymän ja digitalouden mahdollistajana.
USA:n kriittisten mineraalien lista
Yhdysvaltojen lainsäädännössä kriittinen mineraali on määritelty mineraaliksi tai mineraaliseksi materiaaliksi, joka ei ole polttoainetta ja joka on välttämätön maan taloudellisen tai kansallisen turvallisuuden kannalta, ja jonka toimitusketju on altis häiriöille.
Kriittisten mineraalit saavat paljon näkyvyyttä poliittisten päättäjien agendalla, koska niillä on strateginen rooli useiden keskeisten toimialojen kannalta, esimerkkeinä puolijohteet, puolustusteollisuus, uusiutuva energia ja akkutteollisuus, listaa Johnston.
Mineraalit eivät ole pelkästään strategisia, vaan niiden kysynnän ennustetaan kasvavan huomattavasti johtuen niiden keskeisestä roolista energiamurroksessa.
Esimerkiksi kansainvälisen energiajärjestö IEA:n kestävän kehityksen skenaariossa arvioidaan nikkelin kysynnän sähköautojen akkuihin ja uusiutuvan energian varastoihin kasvavan vuoden 2020 noin 196.000 tonnista 3,8 miljoonaan tonniin vuodeen 2040 mennessä. Vuonna 2021 Venäjä olis maailman kolmanneksi suurin nikkelin tuottaja, joka vastasi noin 10 prosentin osuudesta globaalissa tuotannossa, muistuttaa Johnston.
Vuosi 2010 herätti Yhdysvallat
Venäjän ja Ukrainan välinen kriisi on ensimmäinen valtioiden välinen sota sen jälkeen, kun Yhdysvallat alkoi kiinnittää huomiota kriittisiin materiaaleihin. Yhdysvallat havahtui asiaan sen jälkeen, kun Kiina kielsi harvinaisten maametallien viennin Japaniin Etelä-Kiinan merellä sattuneen aluevesikiistan jälkeen.
USA:n geologinen tutkimuslaitos USGS mallinsi vuonna 2017 Venäjän metallinviennin keskeytymisen mahdollisia vaikutuksia. Taustalla olivat Venäjälle vuonna 2014 Krimin valtauksen seurauksena määrätyt sanktiot.
Tutkimuksessa todettiin, että Venäjän metallitoimitusten häiriöiden seurausvaikutukset riippuvat paljon myös markkinoiden dynamiikasta, kuten vaihtoehtoisista tuottajista ja korvaavista materiaaleista, kertoo Johnston.
Kuva 1. Kriittisten mineraalien tuottajamaita (lähde: National Resources Canada ja US Geological Survey)
Vaikutukset nikkelin markkinoihin
Nikkelin hinta nousi pilviin Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Hinta yli kaksinkertaistui hyökkäystä seuranneiden parin viikon aikana.
Venäläinen Nornickel on maailman suurin nikkelituottaja, jonka tuotanto oli 236.000 tonnia vuonna 2020. Kuten edellä todettiin, Venäjän osuus maailman nikkelintuotannosta on noin kymmenen prosenttia, heti Indonesian ja Filippiinien jälkeen.
Vaikka Venäjä on tärkeä tuottaja, nikkelin hintaa nostaa Johnstonin mukaan uhka toimitushäiriöistä sanktioiden tai varsinaisen sodan itsensä takia. Nikkelin markkinat kärsivät tuotannon vajauksesta jo ennen Ukrainan sotaa, koska sähköautojen akkujen kysyntä oli kasvanut voimakkaasti.
Nikkelin markkinat ovat suhteellisen pienet ja niitä hallitsee pieni määrä toimijoita. Nikkelin markkinat kestävät Johnstonin mukaan huonosti suurta volatiliteettia tai isoja heilahteluja osto- ja myyntitranskatioissa, kuten markkinoilla on viime aikoina huomattu.
Alumiinin haasteet
Alumiinin markkinat muistuttavat Johnstonin mukaan monella tavalla nikkelin markkinoita. Venäläinen RusAl on yksi maailman suurimmista alumiinin tuottajista ja Venäjä toimittaa kokonaisuudessaan noin kuusi prosenttia globaalista tuotannosta.
Kuten nikkelinkin kohdalla, alumiinin hinta nousi voimakkaasti Ukrainan hyökkäyksen jälkeen. Taustalla vaikuttivat sekä huoli häiriöistä alumiinin tuotannossa että huoli rajusti nousseista energiahinnoista, jotka voisivat iskeä pahasti Euroopan alumiinituotantoon.
RusAl oli jo aiemmin joutunut Yhdysvaltojen sanktiolistalle, mutta yhtiö on kriittinen toimittaja voimakkaasti kasvavilla markkinoilla. Tesla on Johnstonin mukaan yksi monista globaaleista valmistajista, jotka joutuivat julkisuuden hampaisiin oltuaan venäläisyhtiön isoja asiakkaita.
Tähän mennessä RusAl ei ole joutunut Ukrainan sodan takia uusien pakotteiden kohteeksi, mutta Australia on ilmoittanut lopettavansa bauksiitin ja alumiinin toimitukset venäläisille asiakkaille.
Muita mielenkiintoisia metalleja
Muita Venäjään liittyviä metalleja ovat titaani, scandium ja palladium. Yhdysvaltalainen lentokonejätti Boeing ilmoitti 7. maaliskuuta, että yhtiö lopettaa titaanin oston Venäjältä. Johstonin artikkelin kirjoittamisen aikaan huhtikuun puolivälissä eurooppalainen Airbus jatkoi edelleen venäläisen titaanin ostamista.
Titaani on strateginen raaka-aine lentokone- ja puolustusteollisuudelle. Venäjä on maailman kolmanneksi suurin titaanisienen tuottaja, joka on titaanimetallin kriittinen raaka-aine.
Scandium on keskeinen harvinainen maametalli, jota käytetään paljon lentokone- ja puolutustusteollisuudessa. Venäjä on yksi maailman kolmesta suurimmasta scandiumin tuottajasta. Venäjän suunnitelmissa on ollut kasvattaa huomattavasti harvinaisten maametallien tuotantoa seuraavan vuosikymmenen aikana, mutta tällaiset suunnitelmat saattoivat päätyä roskakoriin Ukrainan sodan myötä.
Palladium on yksi metalleista, joihin Ukrainan sota vaikuttaa merkittävästi. Palladium on auto- ja puolijohdeteollisuuden kriittinen raaka-aine, jonka globaalista tuotannosta Venäjän osuus on 37 prosenttia. Johnstonin mukaan palladium hyvä esimerkki kriittisten mineraalien geopoliittisista haasteista, sillä monen vaihtoehtoiset tuottajamaat ovat nekin ongelmallisia. Palladiumin toiseksi suurin tuottaja on Etelä-Afrikka, jossa kaivosalaa on riivannut lakot viimeisen vuosikymmenen ajan.
Valtioiden mineraalivarantoja ja riskienhallintaa
Maailman suurimmat valtion hallinnoimat metallivarannot ovat Kiinalla. Johnstonin mukaan Kiina vapautti hiljattain joitain kriittisten mineraalien varmuusvarastojaan helpottaakseen koronan ja Australian kanssa koettujen poliittisten jännitteiden aiheuttamia häiriötä.
Kun Ukrainan sota aiheuttaa häiriöitä kriittisten mineraalien toimituksiin Venäjältä, Kiina tulee olemaan keskeinen osa globaaleja markkinoita ja valtioiden toimenpiteitä kriittisten mineraalien tuotantoon ja jalostukseen liittyen.
Länsimaiden suljettua Venäjän markkinoiltaan, maa saaattaa hyvinkin etsiä uusia yhteistyömahdollisuuksia Kiinan suunnasta. Molemmilla mailla on valtavat mineraalivarannot, jalostuskapasiteetti ja teollista tuotantoa – sekä vahvat geopoliittiset intressit tehdä yhteistyötä. Tämä voi olla hyvin ongelmallista Yhdysvaltojen pyrkiessä pienentämään riippuvuuttaan Kiinan kriittisten mineraalien tuotannosta ja jalostuksesta, korostaa Johnston artikkelissaan.
Presidentti Bidenin hallinto julisti helmikuussa 2021 sadan päivän ohjelman, jonka aikana oli tarkoitus arvioida neljän Yhdysvaltojen talouden kannalta kriittisen tuotteen toimitusketjuja. Arviointiohjelmaan kuuluivat harvinaisen maametallit sekä akkujen valmistukseen tarvittavat mineraalit, erityisesti litium, koboltti, nikkeli ja grafiitti.
Maaliskuussa 2022 Bidenin hallinto kertoi ottavansa käyttöön Defense Production Act –säädöksen, jonka myötä valtion rahaa voidaan ohjata uusien kaivoshankkeiden esiselvityksiins sekä tukemaan uusia innovaatioita kaivannaisjätteiden hyödyntämisen innovaatioihin. Nämä päätökset pohjautuvat aiempiin Trumpin hallinnon toimenpiteisiin, joiden tavoitteena oli laajentaa kriittisiksi määriteltyjen mineraalien listaa sekä lisätä valtionhallinnon pyrkimyksiä ymmärtää ja hallita paremmin kriittisiin mineraaleihin liittyviä riskejä USA:n taloudelle ja kansalliselle turvallisuudelle. Samanlaisia pyrkimyksiä on ollut myös EU:lla, Australialla, Kanadalla ja muilla mailla, listaa Johnston artikkelissaan.
Liian aikaista vetää johtopäätöksiä
Johnstonin mukaan nyt on vielä liian aikaista vetää johtopäätöksiä, että Kiinan ja Venäjän yhteistyö kriittisten mineraalien alueella tulee kasvamaan Ukrainan sodan ja sitä seuranneen Venäjän eristämisen seurauksena.
Sen sijaan voidaan sanoa, että pitkittyneet häiriöt kriittisten mineraalien tuotannossa Venäjällä tulee lisäämään kaivostoimintaa kaikkialla, missa se on mahdollista, koska varantojen arvo kasvaa. Tämä nostaa esimerkiksi Indonesian nikkelin, Etelä-Afrikan palladiumin ja kiinalaisen alumiinin strategista merkitystä, arvioi Johnston.
Mutta raaka-ainetoimittajien vaihtaminen on helpommin sanottu kuin tehty johtuen kaivoshankkeiden pitkistä valmistelu- ja luvitusprosesseista. Lisäksi monet nykyisin tunnetuista malmivarannoista sijaitsevat usein maissa, joiden poliittinen tilanne on epävakaa ja vastuullisuusasiat vähän miten sattuu.
Kriittisten mineraalien saatavuuteen liittyvät ongelmat tulevat erityisen huonoon aikaan Euroopan unionin kannalta, joka pyrkii kasvattamaan paljon mineraaleja vaativia uusiutuvia energianlähteitä, kuten tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja akkuja etsiessään vaihtoehtoja Venäjän kaasulle ja hiilelle, pohtii Johnston.
Länsimaiden hallitusten päätökset liittyen Venäjän kriittisten mineraalien sanktioihin sisältävät merkittäviä riskejä, kun otetaan huomioon vaihtoehtoisten tuottajien rajallinen määrä, mahdolliset taloudellisen vahingot elintärkeille teollisuuden aloille, ja jopa koko energiamurroksen kannalta.
Mutta kun otetaan huomioon, kuinka keskeisessä roolissa metallien vienti on Venäjän taloudelle, sanktioita arvioidaan tarkasti Yhdysvaltojen ja muiden NATO-maiden toimesta, arvioi Johnston.
(Julkaistu 26.4.2022, päivitetty 3.5.2022)
Lähteet:
- Supply of Critical Minerals Amid the Russia-Ukraine Crisis and Possible Sanctions. Columbia Center of Global Energy Policy, 19 April 2022.
Lisää aiheesta:
Nikkeli kovimmassa paineessa akkumetalleista Ukrainan kriisin seurauksena