Kriittiset materiaalit ja huoltovarmuus -seurantaryhmä on toiminut nyt vuoden verran. Johtaja Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksesta kertoo, miksi seurantaryhmä perustettiin ja miksi sen toimintaan kannattaa osallistua.

Seurantaryhmän perustamisen taustalla oli Jyrki Hakolan mukaan tarve kartoittaa, mitkä ovat Suomen teollisuuden kannalta kriittiset materiaalit: mitä materiaaleja Suomessa käytetään, mistä materiaaleista voi tulla pulaa, kuka hallitsee raaka-aineen markkinoita. Olennaista on myös miettiä, miten Suomen teollisuus pärjäisi kriisitilanteessa.

”Huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää sitä, että synnytetään taustaymmärrystä tällaisista asioista”, linjaa Hakola.

”Tällaisilla aineilla voi olla käyttökohteista riippuen myös sotilaspoliittisia näkökulmia.”

 

Kuva 1. Kriittisten materiaalien seurantaryhmä  parantaa tilanneymmärrystä siitä, mihin harvinaisten metallien ja mineraalien saatavuus voi vaikuttaa, painottaa johtaja Jyrki Hakola Huoltovarmuuskeskuksesta (kuva: HVK)

Kysyntä nousussa

Kriittisiä materiaaleja löytyy  joka puolelta – elektroniikkalaitteista hissien sähkömoottoreihin. Seurantaryhmän kysymyksenasettelu lähtee siitä, saako näitä materiaaleja ja missä muodossa niitä on saatavilla.

”Pidemmällä aikavälillä seurantaryhmän tausta-ajatuksena on myös se, että synnytettäisiin materiaali- tai tuotelistoja, jotka on valtakunnan kannalta keskeisiä. EU tekee saman tyyppistä työtä komission tasolla, USA ja muutkin isot maat tekevät vastaavia arviointeja.”

”Nämä ovat niitä materiaaleja, joita digitalisoituva ja sähköistyvä yhteiskunta tarvitsevat”, muistuttaa Hakola.

Tuleeko pullonkauloja?

Käynnissä olevan kehityksen kannalta olennainen kysymys on, tuleeko pulaa jostain sellaisista materiaaleista, että vaikkapa sähköautojen valmistaminen ei ole mahdollista. Analyytikot ovat esittäneet arvioita, että esimerkiksi akkumateriaaleista voi tulla pulaa.

”Leikkisästi voi sanoa, että ensimmäistä maailmansotaa käytiin raudan ympärillä. Se, jolla oli  terästuotantoa, oli vahvoilla. Toisen maailmansodan yhteydessä poltto- ja voiteluaineet olivat vahvassa roolissa”, analysoi Hakola.

”Onko sellainen kriisi jossain vaiheessa näköpiirissä, että harvinaisista maametalleista tai muista kriittisistä materiaaleista tulee maailmanpolitiikkaa ohjaava tekijä? Niin tai näin, on hyvä ymmärtää taustoja, mitä vaikutuksia tällaisilla asioilla voi olla.”

Hakola vertaa kriittisiä materiaaleja veden, elintarvikkeiden tai polttoaineiden saatavuuteen tulevaisuudessa. Kriittiset materiaalit voivat olla yksi saman tyyppisistä aineryhmistä, joiden käyttäytymistä täytyy paremmin ymmärtää.

”Tämä on yksi modernin yhteiskunnan mukanaan tuoma uusi kysymysalue. Vielä muutama vuosikymmen sitten  ei olisi noussut keskusteluun, että tällaiset materiaalit voisivat olla kriittinen tekijä yhteiskunnan kehittymisen kannalta. ”

Seuraava öljykriisi on akkumetallikriisi?

Tällä hetkellä monet kriittiset materiaalit tulevat Kiinasta.

”Olemmeko tulevaisuudessa riippuvaisia Kiinan mahdollisuuksista tuottaa näitä materiaaleja? Vai tuleeko tilanne kehittymään niin, että esimerkiksi kobolttia ja litiumia saa muualtakin? Tai pystytäänkö ne korvaamaan tekniikan kehittyessä muilla aineilla?

Hakola pitää Suomen tilannetta hyvänä, koska meiltä löytyy litiumia ja kobolttia.

”Suomi ei tietenkään pystyä itse kaikkea sellaisenaan hyödyntämään, mutta jos meillä on pelimerkkejä, voimme ehkä saada Suomeen jotain muuta sellaista, jota meillä ei ole ja jota meillä tarvittaisiin.”

Miksi seurantaryhmään kannattaa tulla mukaan?

Huoltovarmuuskeskuksen johtaja Jyrki Hakola näkee seurantaryhmän työskentelyyn osallistumisessa paljon hyötyjä.

”Ihan peruskysymys on parantaa tilanneymmärrystä  ja kuvaa siitä, mihin tällaiset harvinaisemmat metallit ja niiden saatavuus ylipäätään voi vaikuttaa.”

Suomessa monet teollisuudenalat käyttävät ”raaka-aineina” välituotteita tai komponentteja, jolloin voi olla hankala hahmottaa, mitkä materiaalit vaikuttavat välituotteen saatavuuteen.

”Ajatellaan, että tavaraa tulee, kun sitä tilataan”.

Taustalla voi kuitenkin olla jokin hyvinkin eksoottinen komponentti, jonka saatavuus aiheuttaa vaikeuksia maailmanlaajuisesti. Joskus harmaita hiuksia voi aiheuttaa tutumpikin materiaali. Hakola nostaa esiin titaanin, josta tuli pulaa Kuwaitin sodan aikana. Titaanin ongelmat heijastuivat esimerkiksi lämmönvaihtimien markkinoihin.

”Kun titaania ei saatu, lämmönvaihtimien toimitusaika oli melkein kaksi vuotta”, muistelee Hakola.

”Tällaisten kytkösten ymmärtäminen on tärkeää, että osaa varautua tilanteeseen, jos tulee kansainvälistä pulaa.”

Toisena esimerkkinä Hakola mainitsee elektroniikkatehtaan tulipalon aikanaan Meksikossa. Nokian väki oli valppaana ja onnistui varmistamaan komponenttien saannin muilta tehtailta. Kilpailijat eivät olleet hereillä ja joutuivat kärsimään komponenttipulasta pitkään.

Elektroniikkateollisuuden ohella myös moni muu teollisuudenala on hyvin riippuvainen kriittisistä materiaaleista.

”Petrokemia ja teknokemia pohjautuvat hyvin pitkälle katalyyttien käyttöön. Niiden saatavuudella on suora vaikutus koko tuotantoon myös kansainvälisesti”, muistuttaa pitkän uran kemianeollisuudessa tehnyt Hakola.

Myös akkuala on vahvasti esillä keskustelussa.

”Mistä riittää materiaalia kaikkiin akkuihin –  ei pelkästään sähköautoihin, vaan kaikkeen muuhunkin mihin niitä nykyään tarvitaan.”

 

Taustatietoa seurantaryhmästä:

Kriittiset materiaalit ja huoltovarmuus -seurantaryhmän puheenjohtajana toimii Teknologiapoolin sihteeri, Teknologiateollisuus ry:n varautumispäällikkö Peter Malmström. Mukana toiminnassa on parikymmentä asiantuntijaa yrityksistä, tutkimuslaitoksista ja muista organisaatioista.

 

Kriittiset materiaalit ja huoltovarmuus -seurantaryhmä