Seuraavassa listaus kriittisetmateriaalit.fi-sivuston Top 10 luetuimmista artikkeleista marraskuussa 2021
Sija 1. Mistä on isot tuulimyllyt tehty?
Tuulivoimaa rakennetaan nyt ennen näkemättömällä vauhdilla. Uusiutuva energia on hienoa asia, mutta osa tuulivoimaloiden valmistukseen käytettävistä materiaaleista ovat länsimaiden näkökulmasta haastavia. Hollantilaistutkijat ovat analysoineet tuuliturbiinien materiaaleja kriittisten materiaalien näkökulmasta ja lopputulema on tuttua tarinaa: Kiina dominoi uuden sukupolven tuulivoimaloiden valmistukseen tarvittavien harvinaisten maametallien ja niitä käyttävien kestomagneettien tuotantoa. Tutkijat ovat analysoineet myös tuulivoimaloiden eri osien globaaleja toimitusketjuja. Tuulivoimaloiden elinkaareen loppuvaiheisiin liittyy omat haasteensa, koska kokemusta isojen tuulivoimaloiden purkamisesta ja kierrätyksestä on toistaiseksi kertynyt vähän. (julkaistu joulukuussa 2020)
Sija 2. Kuparin hintakehitys jakaa investointipankkien näkemyksiä
Kuparin hinta on kivunnut jo lähelle maagista 10 000 dollarin rajaa tonnilta New Yorkin raaka-ainepörssissä, kun huoli kuparin saatavuudesta pysyy korkealla. Vaikka kysyntä on juuri nyt vahvaa, on analyytikoilla hyvin erilaiset näkemykset kuparin ensi vuoden hintatasosta. Lontoossa kupari kupari rikkoi 10 000 dollarin rajan ($10,008 per tonne) 29.4.2021 LME:ssä, kertoo Financial Times. (julkaistu toukokuussa 2021)
Sija 3. Australialaisyhtiö ostaa Freeport Cobaltin
Konsolidoituminen jatkuu raaka-ainealalla. Australialainen Jervois Mining ostaa Kokkolassa toimivan Freeport Cobaltin 160 miljoonalla eurolla. Kauppa nostaa australialaisyhtiön maailman toiseksi suurimmaksi koboltintuottajaksi Kiinan ulkopuolella. (julkaistu heinäkuussa 2021)
Sija 4. Ikävä uutinen Vaasalle: Johnson Matthey ilmoittaa vetäytyvänsä akkumateriaalien markkinoilta
Viikon uutispommin akkumarkkinoilla pudotti brittiläinen, joka kertoi tiedotteessaan 11. marraskuuta 2021 vetäytyvänsä akkumateriaalien markkinoilta. (julkaistu marraskuussa 2021)
Ikävä uutinen Vaasalle: Johnson Matthey ilmoittaa vetäytyvänsä akkumateriaalien markkinoilta
Sija 5. Vihreän energian synkkä puoli: tuulivoimaloiden valtavista lavoista kirjaimellisesti jättimäinen jäteongelma
Bloomberg nostaa tällä viikolla artikkelissaan esiin vanhan jäteongelman: maailmalla etsitään kuumeisesti tapoja käsitellä kymmenet tuhannet tuulivoimaloiden lavat, jotka ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Kierrätysratkaisujen puuttuessa vanhat lavat päätyvät kaatopaikoille. Lapaongelma on hyvä muistutus siitä, että kestävää kehitystä ja kierrätettävyyttä pitää miettiä jo suunnitteluvaiheen materiaalivalinnoissa. (julkaistu helmikuussa 2020)
Sija 6. Globaali sirupula pahenee
Maailmanlaajuinen pula puolijohteista on vain pahentunut parin viime kuukauden aikana, mikä on viivästyttänyt useiden eri tuotteiden toimituksia ja aiheuttanut huomattavia myyntitulojen menetyksiä yrityksille, jotka käyttävät tuotteissaan mikrosiruja. (julkaistu marraskuussa 2021)
Sija 7. Koboltti- ja nikkelivapaa LFP-akku porskuttaa vahvasti
Tesla yllätti sähköautoteollisuuden viime vuonna kertoessaan, että sen Shanghaissa valmistettava karvalakkimalli Model 3 tulee liikkumaan litium-rautafostaatti (LFP) –akkujen voimalla. LFP-akkujen nopea kehitys on tehnyt niistä varteenotettavan haastajan nykyisille nikkeliin ja kobolttiin pohjautuville akuille. Tesla on kasvattamassa LFP-kapasiteettiaan ja LFP-akut ovat mukana myös Volkswagenin akkustrategiassa. (julkaistu toukokuussa 2021)
Sija 8. Kokoaan merkittävämpi investointi
Fortumin uuden akkumateriaalien kierrätyslaitoksen peruskiven muuraustilaisuus Harjavallassa 1.11.2021 oli merkittävä hetki koko Suomen akkuklusterille ja kaikille niille pioneereille, jotka ovat olleet suomalaista akkuarvoketjua ja erityisesti akkujen kierrätystä rakentamassa viimeiset viisi vuotta. Jo pelkästään sillä, että kierrätysalan konkari Tero Holländer oli muuraamassa peruskiveä yhdessä elinkeinoministeri Mika Lintilän, Fortumin toimitusjohtajan Markus Rauramon ja Harjavallan kaupunginjohtajan Hannu Kuuselan kanssa, on suuri symbolinen merkitys: kierrätysala, joka on perinteisesti ollut vähän epämääräistä haalarimiesten hommaa on nyt hovikelpoinen teollisuuden ala ja yksi kansallisen akkuklusterin vahvoista vetureista. (julkaistu marraskuussa 2021)
Sija 9. Neo Performance Materials aikoo käynnistää harvinaisiin maametalleihin perustuvien kestomagneettien tuotannon Virossa
Kanadalainen Neo Performance Materials (Neo) kertoi marraskuun puolivälissä aikovansa laajentaa Viron toimintojaan ja aloittaa tehokkaiden kestomagneettien valmistuksen sähköautoja varten. Yhtiö uskoo, että Euroopan unionilta saatavan rahoituksen avulla tuotannosta saadaan kannattavaa, kertoo Reuters uutisessaan. (julkaistu marraskuussa 2021)
Sija 10. Satakunnan Kansa: Kokemäen akkutehdas olisi iso juttu koko maakunnalle
Uutinen Kokemäelle mahdollisesti nousevasta akkutehtaasta yllätti varmasti monet Suomen akkualaa seuraavat. Näin iso hanke näin pienelle paikkakunnalle kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta, joten ihan ymmärrettävää, jos hankkeesta ja sen taustalla olevasta Æsir Technologies Inc. -yhtiöstä kaivataan lisää tietoa. Satakunnan Kansa kehotti viikonlopun pääkirjoituksessaan unohtamaan satakuntalaisille tyypillisen vähättelyn ja näkemään mahdollisen akkutehdashankkeen mahdollisuudet Kokemäelle ja koko maakunnalle. (julkaistu marraskuussa 2021)
Satakunnan Kansa: Kokemäen akkutehdas olisi iso juttu koko maakunnalle
Aiempia Top 10 -listauksia:
Kriittisetmateriaalit.fi-sivuston Top 10 –artikkelit – lokakuu 2021
Kriittisetmateriaalit.fi-sivuston Top 10 -artikkelit – syyskuu 2021
Kriittisetmateriaalit.fi-sivuston Top 10 -artikkelit – elokuu 2021
Kriitttisetmateriaalit.fi-sivuston Top 10 -artikkelit – heinäkuu 2021
Kevään 2020 Top 10 -artikkelit kriittisetmateriaalit.fi-sivustolla
About the author