Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli on teettänyt esiselvityksen kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden käytöstä ja kierrätyksestä suomalaisessa teollisuudessa. Tavoitteena oli luoda tilannekuva siitä, mitkä ovat suomalaisten teollisuusyritysten toiminnan kannalta kriittisiä metalleja ja metalliyhdisteitä, miten materiaalien saatavuuteen liittyviä riskejä on hallittu ja miten yritykset näkevät yhteistyön merkityksen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.

Huoli teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden saatavuudesta ja hintakehityksestä kasvaa sitä myötä, kun niitä runsaasti kuluttavat uudet teknologiat, kuten sähköinen liikenne, uudet energiamuodot ja LED-valaistus, leviävät. Euroopan unioni ja Yhdysvaltojen kongressi ovat jo vuosia seuranneet tarkkaan tilanteen kehittymistä. Tehtyjen skenaarioanalyysien perusteella näyttää selvältä, että kriittisiä metalleja ja mineraaleja tarvitaan enenevässä määrin, mutta EU:n riippuvuus tuonnista tuskin tulee vähentymään. Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli käynnisti lokakuussa 2016 esiselvityksen kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden käytöstä ja kierrätyksestä suomalaisessa teollisuudessa. Tilannekuvaa rakennettiin kirjallisuuskatsauksen, kansainvälisten konferenssien, haastatteluiden ja verkkokyselyn pohjalta.

Esiselvityksen perusteella yritykset ovat pääosin tietoisia kriittisten metallien saatavuuteen liittyvistä riskeistä, kuten materiaalien varantojen ja valmistuksen keskittymisestä voimakkaasti tiettyihin maihin. Haasteena on, että vaikka riskeistä ollaan tietoisia, yritykset näyttävät olevan liiankin luottavaisia kriittisten metallien saatavuuteen.

Kriittisten metallien markkinat ovat eläneet viime vuodet erikoista vaihetta, kun esimerkiksi harvinaisten maametallien hinnat ovat pysyneet matalalla ja saatavuus hyvänä vuosikymmenen alun rajun hintashokin jälkeen. Kiinan ylituotannon ja matalien markkinahintojen vuoksi kierrätysratkaisuihin ei juurikaan investoida, vaikka esimerkiksi Euroopan unioni on korostanut kierrätyksen merkitystä.

Kriittisten metallien (harvinaiset maametallit, jalometallit, koboltti jne.) saatavuuden varmistaminen raaka-ainemarkkinoiden mahdollisissa häiriötilanteissa on Teknologiapoolin jäsenyritysten ja koko huoltovarmuuden kannalta strateginen kysymys. Huoltovarmuuskeskuksella voisi olla tässä kentässä merkittävä rooli uusien toimintamallien kehittäjänä, yritysten verkostoijana ja tietämyksen lisääjänä.

Ensimmäisenä käytännön askeleena voisi olla kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden seurantaryhmän perustaminen Huoltovarmuuskeskuksen sateenvarjon alla. Haastatteluissa ja verkkokyselyssä tunnistettiin joukko johtavia suomalaisia teollisuusyrityksiä, jotka olisivat kiinnostuneita osallistumaan tällaiseen toimintaan.

Seurantaryhmän ensimmäisenä tehtäväksi määriteltiin tarkemman tilannekuvan luominen kriittisten metallien käytöstä ja merkityksestä suomalaiselle teollisuudelle. Tämän pohjalta ryhmä laatii eri sidosryhmien kanssa yhteistyössä Suomelle kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden strategian toimenpide-ehdotuksineen.

Lisätietoja: Jyrki Hakola, Johtaja, Perustuotanto-osasto, p. +358 29 505 1030, jyrki.hakola@nesa.fi

Lataa raportti tästä