Northvolt on saavuttanut tärkeän välietapin vihreiden akkujen tuotannossa, kun yhtiö on onnistunut Revolt-kierrätysohjelmassaan tuottamaan ensimmäisen akkukennon kokonaan kierrätetystä nikkelistä, mangaanista ja koboltista (litium puuttui vielä tältä listalta). Nyt kun prosessi on osoittautunut toimivaksi, aikoo yhtiö skaalata kierrätystoimintaansa Ruotsissa ja rakentaa Skellefteån gigafactoryn kylkeen Euroopan suurimman akkukierrätyslaitoksen.

Kierrätysmateriaaleista valmistetut kennot ovat  testeissä osoittautuneet ominaisuuksiltaan yhtä hyviksi kuin neitseellisistä materiaaleista valmistetut kennot, kertoo yhtiö tiedotteessaan. Northvoltin tavoitteena on seuraavaksi kasvattaa kierrätyskapasiteetti Ruotsissa 125 000 tonniin akkuja vuodessa, mikä vastaisi noin 30 GWh akkutuotantoa vuodessa.

Northvoltin ympäristöjohtaja ja Revolt-ohjelman vetäjän Emma Nehrenheimin mukaan yhtiö on nyt pystynyt osoittamaan, että on olemassa selkeä polku siihen, miten akkujen kierto suljetaan eli uudet akut voidaan valmistaa kierrätysakkujen materiaaleista.

”On olemassa kestävä, ympäristön kannalta suositeltavampi vaihtoehto perinteiselle kaivostoiminnalle valmistaa materiaaleja akkutuotantoa varten”, kertoo Nehrenheim yhtiön tiedotteessa. Kierrätysmateriaalin hintakilpailukykyä suhteessa primääriraaka-aineen hintaan yhtiö ei tiedotteessaan kommentoi.

Kehitetty prosessi pystyy ottamaan talteen jopa 95 prosenttia akkujen metalleista niin, että kierrätysmateriaalien puhtaus on samalla tasolla neitseellisten materiaalien kanssa. Myös Fortum on luvannut omalle, Harjavaltaan rakennettavalle akkumateriaalien kierrätyslaitokselle vastaavat arvot.

Seuraavaksi skaalataan prosessia

Kierrätysprosessissa nikkeli, mangaani ja koboltti otettiin talteen akkujätteestä energiatehokkaan hydrometallurgisen prosessin avulla. Prosessissa metallit erotellaan liuottamalla ja puhdistetaan epäpuhtauksista.

Kuva 1. Northvoltin prosessissa nikkeli, mangaani ja koboltti saadaan talteen akkulaatuisina kierrätysakuista. (Kuva: Northvolt)

Nyt kun prosessi on saatu toimimaan pienemmässä mittakaavassa, on seuraavana vuorossa prosessin skaalaaminen teolliseen mittakaavaan. Yhtiön tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä puolet akkujen valmistukseen käytettävästä materiaalista on kierrätysmateriaalia.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhtiö aikoo laajentaa Skellefteån Northvolt Ett –akkutehtaan kylkeen rakennettavaa Revolt Ett –kierrätyslaitostaan niin, että laitos pystyisi käsittelemään 125 000 tonnia akkuja vuodessa.

Rakennustyöt käyntiin vuoden 2022 alussa

Yhtiön tavoitteena on aloittaa Revolt Ett –laitoksen rakennustyöt vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Tuotannossa uuden kierrätyslaitoksen pitäisi olla vuonna 2023. Laitos kierrättää sekä elinkaarensa lopussa olevia sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkuja että tuotannon jätettä Northvolt Ett –gigafactorystä.

Sen lisäksi, että Revolt Ett –laitoksen on tarkoitus olla Euroopan suurin akkujen kierrätyslaitos, tulee se olemaan ainoa isomman mittakaavan laitos Euroopassa, joka pystyy kierrättämään myös litiumin muiden akkumetallien lisäksi. Tähän saakka litiumin talteenotto ei ole ole taloudellisesti kovinkaan houkuttelevaa, mutta litiumin viime aikainen hinnannousu ja erityisesti saatavuuden varmistamisen tarve voivat muuttaa tilannetta, samoin kun EU:n ehdotetun uuden akkuasetuksen vaatimus kierrätysmateriaalien “sekoitevelvoitteesta”.

Revolt Ett –laitoksen talteen ottamat kierrätysmetallit toimitetaan vieressä sijaitsevalle Northvoltin akkutehtaalle. Suunnitellun tuotantomäärän on arvioitu riittävän 30 GWh:n akkutuotantoon vuosittain. Määrä vastaa noin puolta Northvolt Ett-akkutehtaan vuosituotannosta.

Akkumetallien (nikkeli, mangaani, koboltti, litium) ohella Revolt Ett ottaa talteen kierrätysakuista myös kuparia, alumiinia ja muovia.  Kaikki nämä materiaalit kierrätetään yhteistyökumppaneiden kautta takaisin uudelleenkäyttöön.

Sähköautojen akkujen kierrätys on mahdollisuus – ei ongelma

Emma Nehrenheimin mukaan arviolta 250 000 tonnia akkuja tulee tiensä päähän vuoteen 2030 mennessä. ”Jotkut näkevät tässä haasteita tai esteitä, me näemme tässä mahdollisuuden”, linjaa Nehrenheim yhtiön tiedotteessa.

Yhtiö uskoo, että samalla tavalla kuin he ovat löytäneet innovatiivisia ratkaisuja akkujen tuotantoon, pystyy Northvolt tuomaan innovatiivisia ratkaisuja akkujen kierrätykseen.

Toim.huom. Northvoltin Revolt Ett -laitoksessa on paljon samaa kuin Fortumin Harjavaltaan rakennettavassa akkumateriaalien kierrätyslaitoksessa, jonka peruskivi muurattiin marraskuun 2021 alussa. Mittakaava on tietysti Northvoltilla merkittävästi suurempi kuin Fortumilla. Koska ladattavien autojen ajovoima-akkuja ei vielä moneen vuoteen tule kovin merkittävää määrää kierrätykseen, tehdään Northvoltin ja Fortumin kierrätyslaitosten liikevaihto lähivuosina lähinnä akkutehtaiden tuotantojätteen kierrättämisellä. Tässä Northvolt Revolt Ett -laitoksella  on merkittävä etumatka, koska se saa kierrätysmateriaalia käsiteltäväksi suoraan viereiseltä Northvoltin gigatehtaalta. Mutta se on varmaa, että lähivuosina tullaan käymään kova pudotuspeli siitä, kenelle riittää akkuja ja akkuvalmistuksen materiaaleja kierrätettäväksi seuraavien vajaan kymmenen vuoden aikana. Samaan aikaan Euroopan akkujätteeseen haluaa päästä käsiksi myös suuri joukko kovia aasialaisia kierrätystoimijoita, joilla on paljon kokemusta ja isot volyymit myös akkujen kierrätyksessä. Uusia tulijoita löytyy myös Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta.

(Julkaistu 13.11.2021)

Lähteet:

  • Northvolt produces first fully recycled battery cell – looks towards establishin 125,000 ton/year giga recycling plant. Northvolt, 12 Nov 2021.

Lisää aiheesta:

 

Kokoaan merkittävämpi investointi

 

Norjan BatteriRetur mukana eurooppalaisessa akkukierrätysverkostossa – tähtäimessä sähköautojen ajovoima-akut

 

Nyt ei napeilla pelata: amerikkalainen litiumakkujen kierrätystä kehittävä startup sai 700 miljoonan dollarin pääomasijoituksen

 

Fortum rakentaa Harjavaltaan uuden hydrometallurgisen kierrätyslaitoksen

 

Kanadalaisfirman kehittämä litiumioniakkujen kierrätysprosessi pesee perinteiset sulatot saannoissa ja päästöissä