Caixin Globalin webinaarissa pohdittiin tällä viikolla, miten koronavirus vaikuttaa globaaleihin toimitusketjuihin. London School of Economicsin Institute of Global Affairs –yksikön johtaja Erik Berglöf esitti mielenkiintoisia näkemyksiä Kiinan tilanteesta. Hän korosti, että tilanne on nyt täysin toinen kuin 2000-luvun alussa SARS:n aikaan. ”Maailma on riippuvaisempi Kiinasta kuin Kiina maailmasta”, muistuttaa Berglöf. Hän korostaa myös, että globaalit toimitusketjut toimivat molempiin suuntiin: Kiinan teollisuus alkaa käynnistyä uudelleen virusseisokin jälkeen, mutta palautumista hidastaa länsimaiden koronaepidemioiden häiriöt teolliseen tuotantoon.
Viime vuosina globaalit hankinnat ovat nousseet keskeiseen rooliin globaaleissa kasvustrategioissa. Tämä on johtanut siihen, että globaali liiketoiminta on tullut keskinäisriippuvuuden kasvaessa entistä haavoittuvammaksi häiriöiden sattuessa. Globaali kilpailu on pienentänyt marginaaleja ja kasvattanut vaihtamisen kustannuksia: tuotannon siirtäminen maasta toiseen on entistä kalliimpaa, ja toisaalta pienet marginaalit eivät kestä tuotantokustannusten nousua.
Kiina globaalien arvoketjujen ytimessä
Berglöfin mukaan globaalit toimitusketjut muuttuivat rajusti vuoden 2008 talouskriisin jälkeen. Kiina lisäsi vertikaalista integraatiota ja kasvatti väliportaiden vientiä.
Kiina on vähentänyt myös riippuvuuttaan muusta Aasiasta. Muiden Aasian maiden osuus globaaleissa arvoketjuissa on pienentynyt. Sen sijaan EU:n riippuvuus Kiinasta on kasvanut, mutta EU:n osuus globaaleista arvoketjuista on laskenut rajusti, arvioi Berglöf.
Nykytilanteen Berglöf kiteyttää seuraavasti: ”China less dependent on the world – world more dependent on China”.
Kuva 1. Kiina on määrätietoisesti rakentanut omaa teollisuuttaan mm. Made in China 2025 -ohjelmansa avulla.
Globaalit arvoketjut, globalisaatio ja Kiina
London School of Economicsin Institute of Global Affairs –yksikön johtajan Erik Berglöfin mukaan Hubein maakunnasta lähteneen koronan taloudelliset vaikutukset ovat erilaisia kuin 2000-luvun alussa Guangdongin maakunnasta alkunsa saaneen SARS-epidemian. Yksi syy on se, että Kiina on nykyisin selkeästi tärkeämpi toimija, joka on noussut globaalissa arvoketjussa ylöspäin.
Globaalien arvoketjujen taustalla vaikuttaa myös suurempi suuremmat haasteet ja voimat, kuten ”irtikytkentä” (Great Decoupling), jossa Yhdysvallat haluaa tehdä selvän pesäeron Kiinaan.
Globalisaation hyödyistä, haitoista ja tulevaisuudesta keskusteltiin vilkkaasti jo ennen koronavirusta:
Taloustieteen professori Michael O’Sullivan arvioi vuonna 2019 ilmestyneessä kirjassa The Levelling: What’s Next after Globalisation?, että globalisaation suurimmat hyödyt on jo saatu. Siksi on aika korjata sen aiheuttamia haittoja, esimerkiksi jakaa valtaa ja vaurautta nykyistä tasaisemmin. ”Globalisaatio on jo menneisyyttä. Meidän pitää hyvästellä se ja keskittyä uuteen moninapaiseen maailmaan”, O’Sullivan neuvoi. (HS, 15.3.2020)
Oman haasteensa globaaleihin arvoketjuihin tuo myös se, että Kiina on antibioottien ja muiden kriittisten lääkkeiden tärkeä tuottaja. Kiina on myös johtava lääketieteellisten suojavarusteiden tuottaja, esimerkkinä kirurgien suoja-asusteet.
Koronan vaikutukset eri toimialoihin ja maihin
Berglöfin mukaan koronaviruksen vaikutuksista globaaleihin arvoketjuihin kärsivät varsinkin elektroniikateollisuus, koneteollisuus ja tekstiiliteollisuus.
Korona on iskenut myös Kiinan jo muutenkin vaisun autoteollisuuden hankintaketjuihin. Suurimmat vaikutukset ovat kohdistuneet japanilaisiin, korealaisiin (mm. Hyundai) ja taiwanilaisiin yrityksiin. Maista suurimmat vaikutukset ovat olleet Vietnamiin. Berglöf arvioi EU:n Kiina-riippuvuuden kasvaneen, mutta lähinnä kuluttajatuotteissa.
Kiina toipumassa
Hyvinä uutisina Berglöf kertoi, että Kiinan tuotanto on toipumassa ja varastot täyttyvät.
Hän arvioi, että Kiinalla menee kuitenkin useita kuukausia päästä takaisin täystuotantoon. Yksi syy tähän on se, että globaalit arvoketjut toimivat molempiin suuntiin: alkuun länsimaat kärsivät Kiinan epidemian aiheuttamista ongelmista, nyt tilanne on toisin päin – Kiinan teollisuus tarvitsee länsimaisia raaka-aineita, komponentteja ja tuotteita.
Toim. huom. Suomessa on keskusteltu viime päivinä vilkkaasti tuotannon palauttamisesta takaisin Suomeen Kiina-riskin pienentämiseksi. Globaalin talouden painopisteen siirtyminen Aasiaan voi tuoda omat haasteensa tälle tavoitteelle. Jos markkinat ovat jatkossakin Aasiassa, päätyy tuotantokin helposti sinne. Kiina ohjaa markkinoita tehokkaasti mm. verotuksen ja tullien keinoin, jolloin tuotanto Kiinassa saa helposti etulyöntiaseman. Asiantuntijat korostavat, että vaikka länsimaiset yhtiöt päättäisivät siirtää tuotantoa pois Kiinasta, veisi se vuosia, ei kuukausia. Esimerkiksi Yhdysvalloista on hävinnyt paljon tuotanto-osaamista ja -palveluita tarjoavia yrityksiä, arvioi EE Timesin haastattelema asiantuntija. Kuten Tukesin tällä viikolla vaarallisia kemikaaleja käsitteleville laitoksille antama kehotus varautua koronaviruksen laajempaan leviämiseen osoittaa, ei tuotanto kotimaassakaan ole pandemioilta suojassa. Tosin monissa muissa ongelmatilanteissa kotimainen tuotanto voi parantaa huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa – varsinkin jos komponenttien ja raaka-aineiden saanti on myös varmistettu.
Lähteet:
- How Coronavirus Could Impact Global Supply Chain. Caixin Global Webinar, 11 March 2020.
- Korona muuttaa maailmantaloutta pysyvästi: yritykset vetävät tuotantoa Kiinasta lähemmäs ja hyväksyvät kalliimman työn. YLE, 14.3.2020.
- Elinkeinoministeri Lintilä haluaa selvittää suomalaisyhtiöiden alihankintaketjut – voiko valtio tukea siirtoa Suomeen? Tekniikka&Talous, 12.3.2020.
- With its epidemic slowing, China tries to get back to work. The Economist, 27 Feb 2020,
- Coronavirus tests tech’s supply chain resilience. EETimes, 6 Feb 2020.
- Pysähdys. Saska Saarikosken kolumni koronaviruksesta ja globalisaatiosta. HS 15.3.2020. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006439595.html
Lisää aiheesta:
Kiinan konttisatamat ovat vihdoin pääsemässä purkamaan koronaviruksen aiheuttamia ruuhkia
Koronavirus iskee Kiinan kemianteollisuuteen rajummin kuin SARS aikanaan
Applelta tulosvaroitus – koronavirus iskee teknologiatuotantoon
Koronavirus testaa teknologia-alan toimitusketjujen resilienssin