Euroopan unionin sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton otti blogikirjoituksessaan kesäkuussa voimakkaasti kantaa Euroopan oman raaka-ainetuotannon puolesta.
Vuoteen 2030 mennessä maailman teillä pitäisi liikkua 30 miljoonaan sähköautoa. Nämä autot tarvitsevat akkuja, joihin käytettävät raaka-aineet tulevat päivä päivältä kriittisemmiksi.
Keskeisten akkumineraalien, kuten litiumin, koboltin ja grafiitin, suhteen Eurooppa on erittäin riippuvainen muiden maiden tuotannosta – kärjessä Kiina, joka tuottaa lähes kaiken jalostetun litiumin. Samaan aikaa meillä olisi omiakin varantoja Euroopassa, muistuttaa Breton.
Kuva 1. Kiina dominoi akkuarvoketjun alkupäätä. (Lähde: BMI June 2022)
Tilanne on sama myös sähköautojen moottoreiden ja erityisesti niissä käytettävien kestomagneettien osalta. Kiina hallitsee näiden magneettien arvoketjua. Viime vuosien olemme saaneet seurata, miten kestomagneettien valmistukseen käytettävien harvinaisten maametallien hinta on noussut 50 – 90 prosenttia.
Jos emme pysty varmistamaan raaka-aineiden saatavuutta, päästöttömän liikenteen tavoitteemme vaarantuvat saatavuusongelmien tai nousevien kustannusten takia, varoittaa komissaari.
Oikeasti globaalia kilpailua
Samaan aikaan kuin kriittisten raaka-aineiden kysyntä kasvaa dramaattisesti digivihreän siirtymän seurauksena, puhuttamattakaan puolustuksesta ja kansallisesta turvallisuudesta, on Eurooppa liian usein kokonaan tuontiraaka-aineiden varassa.
Geopolitiikka heiluttelee entistä enemmän toimitusketjuja ja kohtaamme oikeasti kovaa globaalia kilpailua kriittisistä raaka-aineista. Kilpailijamme (Kiina) ja kumppanimme (USA, Kanada, Japani, Etelä-Korea) ovat ymmärtäneet tämän.
Euroopan on luonnollisesti käytettävä jatkossakin kansainvälisiä kauppakanavia, koska olemme ja aiomme olla jatkossakin avoin manner. Kansainvälisen erikoistuminen ja työnjako ei saa johtaa siihen, että eurooppalaisen osaamisen ja omavaraisuuden kehitys vaarantuu.
Jalostuskapasiteetti tärkeää
Ennen kaikkea tarvitsemme kapasiteettia erotella, jalostaa ja kierrättää raaka-aineita, jotka ovat liian usein keskittyneet Kiinaan, painottaa Breton.
On turha rakentaa kestäviä kumppanuuksia raaka-aineista, jos olemme jatkossakin riippuvaisia muista maista niiden jalostuksessa.
Pidimme siitä tai emme, Euroopan unionin painoarvo kansainvälisillä areenoilla sekä suhteessa kumppaneihimme ja kilpailijoihimme riippuu siitä, mitä meillä on tarjota pöytään eikä olla vain asiakkaina tai hakijoina.
On aika toimia
Euroopan on rakennettava omat muskelit raaka-ainekisaan. On korkea aika toimia. On aika määritellä lainsäädännössä, mitkä raaka-aineet ovat kriittisiä Euroopalle.
Kriittisten raaka-aineiden lista toimii meille kompassina, joka vakaan, ketterän ja ennustettavan lainsäädännöllisen kehikon. Sen pohjalta voimme tunnistaa strategisia projekteja, mahdollistaa investointeja, ohjata kansainvälisiä kumppanuuksiamme ja innovaatiotoiminnan painopisteitä, listaa Breton.
Kaivostoiminta ei voi olla enää tabu Euroopassa
Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös kaivosteollisuus, joka on edelleen tabu Euroopassa. Kaivostoimintaan pidetään edelleen ”likaisena” teollisuuden alana, sanoo komissaari.
Tuomme mieluummin raaka-aineet muista maista ja ummistamme silmämme niiden ympäristöllisille ja sosiaalisille haasteille – puhumattakaan pitkien kuljetusmatkojen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.
Samaan aikaan eurooppalainen kaivosteollisuus voisi hyötyä edistyksellisistä teknologioista, joiden avulla voidaan ympäristövaikutukset puristaa minimiin, pohtii Breton.
Avointa keskustelua Euroopan mineraalivarannoista
Komissaari Breton peräänkuuluttaa avointa keskustelua Euroopan omien mineraalivarantojen potentiaalista, ja miten voisimme edistää yksityisiä investointeja niiden hyödyntämiseen.
Jotta tähän päästään, tulee meidän asettaa määrälliset tavoitteet teollisen kapasiteetin kasvattamiselle, erityisesti kaivostoiminnan ja metallinjalostuksen osalta. Lisäksi Euroopassa tulee mahdollistaa strateginen ja koordinoitu investointipolitiikka.
Noustaksemme kansainvälisen kilpailun kärkikahinoihin voimme esimerkiksi asettaa vaatimuksia näiden raaka-aineiden kestävälle tuotannolle, kiertotaloudelle ja sosiaaliselle vastuullisuudelle, listaa Breton kirjoituksessaan.
Kierrätystä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja edistettävä
Samaan aikaan meidän edistettävä uusien innovaatioiden syntymistä – erityisesti kierrätysratkaisujen ja korvaavien raaka-aineiden saralla.
Breton myöntää, että vie aikaa ennen kuin Euroopassa syntyvä kierrätysmateriaalia riittää kattamaan raaka-ainetarpeemme. Mutta sekin aika tulee, uskoo komissaari. Ja voimme alkaa jo nyt vähentämään riippuvuuttamme ja pienentämään hiilijalanjälkeä.
Komissaari korostaa myös, että meidän on hyödynnettävä kokonaisvaltaisesti Euroopan sisämarkkinoiden mahdollisuudet esimerkiksi mahdollistamalla kierrätysmateriaalien liikkuvuus EU:n alueella.
Näin tekisimme sisämarkkinoista sellaisen geostrategisen työkalun, joka se on aina ollut. Siinä olisi järkeä niin Euroopan mantereen, Euroopan talouden ja koko planeettamme näkökulmasta, päättää komissaari Breton kirjoituksensa.
(Julkaistu 24.6.2022)
Toim.huom. Piristävää luettavaa, kun komissaario puhuu asioista suoraan. Saman aiheen parissa ollaan ti 12.7. klo 15.00 SuomiAreena keskustelussa “Kaataako raaka-ainepula ilmastotavoitteet?”.
Lähteet:
- Increasingly strategic raw materials – Blog of Commissioner Thierry Breton. European Commission, 12 June 2022.
Lisää aiheesta:
EU pyrkii kasvattamaan strategista omavaraisuuttaan raaka-aineissa
ERMA etsii investointikohteita – ensimmäisenä tähtäimessä harvinaiset maametallit