Kiina on harvinaisten maametallien suurin viejä, mutta nyt myös suurin tuoja, joka tuo raaka-ainetta muun muassa Yhdysvalloista ja Myanmarista.

Kenellekään kriittisten materiaalien markkinoita seuraavalle ei ole varmasti jäänyt epäselväksi, että Kiina on maailman suurin harvinaisten maametallien tuottaja, jonka viennin varassa lännen hitech-yritykset ovat. Sen sijaan monelle voi tulla yllätyksenä tuore uutinen, jonka mukaan Kiinasta tuli vuonna 2018 myös harvinaisten maametallien suurin tuoja, kertoo Reuters.

Kiina on ollut vuosikymmeniä maailman suurin harvinaisten maametallien viejä. Vienti on kasvanut vuosittain noin 4 prosentin vauhtia. Vuonna 2018 Kiinasta lähti maailmalle yli 53.000 tonnia harvinaisia maametalleja. Tätä taustaa vastaan Kiina nousu harvinaisten maametallien suurimmaksi tuojaksi oli nopea ja yllättävä käänne.

 

Kuva 1. Kiina on dominoinut vahvasti harvinaisten maametallien markkinoita (kuva: USGS)

 

Kiinan tuonti ennätyslukuihin vuonna 2018

Kiinan harvinaisten maametallien oksidien tuonti oli 41.400 tonnia vuonna 2018, kasvua edellisvuodesta 167 prosenttia. Taustalla on Kiinan valtion toimenpiteet, joilla rajoitettiin harvinaisten maametallien laitonta tuotantoa Kiinassa, kertoo konsulttiyritys Adamas Intelligence.

Tuonti oli lähinnä mineraaleja ja kemiallisia konsentraatteja Myanmarista ja Yhdysvalloista. Kun katsotaan seitsemää kriittisintä harvinaista maametallia, kuten kestomagneeteissa käytetty praseodyymi ja keramiikassa käytetty yttrium, oli Kiina näiden materiaalien nettotuoja vuonna 2018 ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen, kertoo Adamas Intelligence. Yhtiön mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta vuoden 1985 jälkeen, jolloin Kiina nousi harvinaisten maametallien tärkeimmäksi tuottajaksi.

Myös kiinalaisten omat tilastot vahvistavat Adamas Intelligencen näkemyksen. Harvinaisten maametallien tuontimäärät Kiinaan ovat noin kymmenen kertaa suuremmat kuin ennen vuotta 2015, arvioi China Merchants Securities.

 

USA vie Kiinaan malmia ja ostaa harvinaiset maametallit jalostettuina takaisin

Yhdysvallat, joka on yksi tärkeimmistä markkinoista kiinalaisille harvinaisille maametalleille, vie Kiinaan malmia, jossa on runsaasti öljynjalostuksessa käytettyä lantaniumia. Yhdysvallat ostaa sitten takaisin harvinaiset maametallit oksideina ja kemikaaleina.

Yhdysvaltain hallinto ehdotti viime vuonna rangaistustulleja harvinaisten maametallien tuonnille Kiinasta osana kauppasotaa, mutta tämä päätös peruttiin.

 

Laitonta kiinalaista materiaalia pestään Myanmarissa?

Myanmar nousi viime vuonna elintärkeäksi lähteeksi dysprosiumille, terbiumille ja gadoliniumille, joita Kiinan magneetti- ja metallinjalostusteollisuudet kovasti tarvitsevat. Mikäli Kiina päätyy kieltämään harvinaisten maametallien tuonnin Myanmarista tänä vuonna johtuen epäilyistä, että Myamarissa ”pestään” Kiinassa laittomasti tuotettuja materiaaleja, voi Kiina palata vuonna 2019 nettoviejäksi seitsemän kriittisen harvinaisen maametallin osalta, arvioi Adamas Intelligence.

Kasvava harvinaisten maametallien vienti näyttää olevan pitkän aikavälin trendi. Poislukien Lynas, joka tuottaa harvinaisia maametalleja Malesiassa ja Australiassa, kaikki yritykset, jotka ovat viime vuosina päässeet tuotantoon asti, ovat myyneet harvinaisten maametallien konsentraatteja Kiinaan, korostaa Adamas Intelligence.

Lynasin harvinaisten maametallien tuotanto Malesiassa on ollut vaikeuksissa ympäristöongelmien takia.

 

Kuva 2. Lynasin harvinaisten maametallien tuotanto Malesiassa on ollut vastatuulessa radioaktiivisen jätteen takia. (kuva: Sydney Morning Herald, 5.12.2019)

 

Lisää aiheesta: