Vuosi sitten kerroimme tällä sivustolla Kiinan “talousdiplomatian” kasvusta Afrikassa. Silloin esillä oli Kiinan 140 miljoonan dollarin “lahja” Zimbabwen valtiolle uuden parlamenttitalon muodossa. Vaikka summa kuulostaa suurelta, on se vain murto-osa Kiinan koko ”diplomatia-kustannuksista”, joiden arvioidaan Visual Capitalistin artikkelin mukaan olevan noin 270 miljardia dollaria vuoden 2000 jälkeen. Nyt Kiina on liikkeelle uudelle konseptilla, jossa Kiina antaa anteeksi Afrikan maiden velkoja, mutta neuvottelee sattumalta samaan aikaan isoista infrahankkeista ja houkuttelee maita mukaan Belt and Road -ohjelmaansa. Kongon kanssa Kiinalla on massiivinen “mineraaleja infraa vastaan” -ohjelma. Voivatko länsimaat mitenkään pärjätä tässä pelissä Kiinalle, joka pelaa ihan eri säännöillä kuin muut?

Koronan jäljiltä heikon talouden kanssa painiskelevat Afrikan maat neuvottelevat Kiinan kanssa velkojen anteeksisaamisesta. Vastineeksi maat tekevät isoja infrastruktuurikauppoja Kiinan kanssa. Velkoja riittääkin uudelleenneuvoteltaviksi, sillä Afrikan valtiot ovat lainanneet Kiinalta jopa 140 miljdardia dollaria, uutisoi Bloomberg artikkelissaan.

 

Kuva 1. Näin Kiina rahoittaa jättihankkeita eri puolilla maailmaa (kuva: Visual Capitalist / AidData)

Tansania näyttää mallia

Yksi aktiivisista maista tällä sektorilla on Tansania, joka on neuvotellut Kiinan kanssa lähes 170 miljooonan dollarin velkojen nollaamisesta. Lainoista 137 miljoonaa dollaria on otettu poliisien asuntoja varten, vajaat 16 miljoonaa taalaa vanhaa Tansania-Sambia-rautatietä varten ja vielä 15 miljoonaa dollaria tekstiilitehdasta varten.

Samaan aikaan Tansania allekirjoitti yli 1,3 miljardin dollarin sopimuksen rautatieverkon kehittämisestä kahden kiinalaisyhtiön, China Civil Engineering Construction Corporationin ja China Railway Construction Corporationin, kanssa.

Uudella sopimuksella rahoitetaan 341 kilometrin pätkä Tansanian suunnittelemasta laajemmasta rautatieverkostosta. Tansanian presidentti aikoo hakea vielä toista lainaa Kiinalta rakentaakseen toisen pätkän rautatieverkostosta, kertoo Bloomberg artikkelissaan.

Kiinan ulkoministeri Afrikan kiertueella

Kiinan ulkoministeri vieraili Afrikan-matkansa aikana Tansanian lisäksi myös Nigeriassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Botswanassa ja Seychelleillä.

Vierailujen agendalla oli Bloombergin mukaan Kiinan apu isäntämaille koronasta selviämiseen ja maiden elvytyssuunnitelmien vauhdittaminen.

Kongon ja Kiinan ”mineraaleja infraa vastaan” -sopimus

Kongolle Kiina antoi anteeksi vajaan 30 miljoonan dollarin velan. Samalla Kongo allekirjoitti sopimuksen osallistumisesta Kiinan Belt and Road –hankkeeseen, järjestyksessä 45. Afrikan maana  , kertoo Kiinan ulkoministeriö. Wikipedian mukaan Afrikassa on 54 itsenäistä valtiota, joten Kiina on kiitettävällä prosentilla tehnyt “Vyö ja tie” -sopimuksia Afrikassa.

Kiinan osuus Kongon kahdenvälisistä veloista on yli puolet. Vuoden 2020 lopussa tällaista velkaa oli vähintään 645 miljoonaan dollaria. Kongon ja Kiinan välillä on jatkuva 6,2 miljardin ”mineraaleja infraa vastaan” -sopimus (minerals-for-infrastructure), joka käynnistyi reilu vuosikymmen sitten.

Bloomberg muistuttaa artikkelissaan, että Kongo on Afrikan johtava kuparin tuottaja ja maailman suurin koboltin tuottaja. Kiinalainen China Molybdenum on merkittävä toimija Kongon kaivosteollisuudessa.

(Julkaistu 11.1.2021)

Lähteet:

 

Lisää aiheesta:

 

 

 

About the author