Kiinalainen pääoma rohmuaa luonnonvaroja ja kriittistä infraa. Ovatko länsimaat hereillä? Onko tämä kehitys uhka huoltovarmuudelle? Valuvatko kriittiset materiaalit Kiinan käsiin?

 

Kiina ostaa maailman

Helsingin Sanomat on nostanut Kiinan vaikutusvallan kasvun esille viime päivien juttusarjassaan. Jutussaan ”Kiina ostaa maailmaa” (HS 16.12.218) lehti kertoo kiinalaisella rahoituksella Malesiaan rakennettavasta Forest Citystä. Lehden mukaan kiinalainen pääoma on alkanut muokata maailmaa omien tarpeidensa mukaan. Kiinan hankkeiden taustalla on nähtävissä One Belt, One Road – hanke ja pyrkimys päästä kiinni strategisesti tärkeisiin paikkoihin. Yksi yhteinen nimittäjä Kiinalle, Afrikalla ja Suomen Lapille on kriittiset materiaalit.

Kiina hyödyntää USA:n jättämän tyhjiön Afrikassa

Financial Times (19.12.2018) puolestaan kiinnitti huomiota Yhdysvaltojen passiivisuuden Afrikan infrastruktuurin rahoittajana, minkä ansiosta Kiina on päässyt häärimään Afrikassa hyvinkin vapaasti. Viimeisten 10 vuoden aikana yli puolet kehitysrahoitusinstituuttien lainoituksesta Afrikkaan on tullut Kiinasta. Amerikkalaisten osuus on ollut vain noin kolmen prosentin luokkaa. Yksistään vuonna 2017 kiinalaiset rahoittivat Saharan eteläpuolisen infrastruktuurin rakentamista lähes 9 miljardilla dollarilla. Nyt USA on muuttanut linjaansa ja rahoitusta alkaa löytyä jo merkittäviä määriä.

Samaan aikaan Kiina kertoo haluavansa työskennellä Afrikan maiden kanssa ”in a participative and inclusive way” (FT 19.12.2018). Huolta aiheuttaa Kiinan poliittisen vaikutusvallan kasvu Afrikassa  näiden merkittävien infrastruktuuri-investointien myötä. Kiinan presidentin Xi Jinpingin tämän vuotinen vierailu Afrikassa on hyvä osoitus siitä, miten kypsyvä, mutta nopeasti kasvava Kiina, ja Afrikan kehittyvät taloudet tarvitsevat toisiaan. Tämän on katsottu hyödyntävän molempia osapuolia: Kiina tarvitsee luonnonvaroja ja uusia markkinoita tuotteilleen, Afrikka taas tarvitsee rahoitusta investoinneilleen.

 

Ovatko kiinalaiset investoinnit uhka Lapille?

Onko Lappi seuraava Afrikka? Helsingin Sanomat (HS 18.12.2018) pohti jutussaan ”Kiina hiipii tunturiin” Jäämeren radan problematiikkaa. Lehti näkee Kiinan valtapyrkimysten vaikuttavan ratahankkeen taustalla: Kiina haluaa valjastaa arktiset luonnonvarat käyttöönsä.

Kiinaa kiinnostavat Jäämeren luonnonrikkaudet ja Koillisväylä, joka lyhentää tuntuvasti matkaa Aasiasta Eurooppaan. Uutta reittiä kutsutaan jääsilkkitieksi. Kiina julkaisi tämän vuoden alussa ensimmäisen virallisen arktisen strategiansa.

Helsingin Sanomat nostaa esiin myös kiinalaisten roolin Jäämeren radan rahoittamisessa osana Kiinan visioimaa pohjoisen Jääsilkkitietä.  Lehden mukaan myös Helsingin ja Tallinnan rautatietunnelihanke sekä Koillisväylän kautta suunnitteltu datakaapeli liittyvät samaan kuvioon. (HS 18.12.2018)

Myös Pohjois-Suomen kaivosbuumi nostetaan esiin juttussa, kuten myös Pohjois-Suomen  suuret metsäteollisuushankkeet, jotka tosin eivät ole ilmeisesti edenneet ihan odotusten mukaan.  ”Liittyykö kiinalaisiin investointeihin myös riskejä, joista olisi syytä keskustella?”, kysyy Helsingin Sanomat (Kiina hiipii tunturiin, 18.12.2018)

 

Lähteet:

”Ovatko Kiinan toimet Suomessa pelottavia? Asiantuntija rauhoittelee, mutta antaa varoituksen liian suuresta taloudellisesta riippuvuudesta.” HS 19.12.2018. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005941114.html

”Kiina hiipii tunturiin”. HS 18.12.2018. https://dynamic.hs.fi/2018/lappijakiina/

”Kiina ostaa maailmaa”. HS 16.12.2018. https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005932520.html

US’s new Africa policy will increase competition to fund infrastructure. Financial Times 19.12.2018. (maksullinen)