Kiinalla on ollut jo vuosia käynnissä ohjelma, jonka myötä maa haluaa päästä eroon riippuvuudestaan amerikkalaisista, korealaisista, taiwanilaisista ja japanilaisista puolijohdevalmistajista. Arvioiden mukaan Kiina on pumpannut rahaa puolijohdealan kehittämiseen reilut 140 miljardia dollaria, mutta toistaiseksi kiinalaiset siruvalmistajat ovat lilliputteja amerikkalaisten puolijohdejättien rinnalla. Kauppasota ja erityisesti amerikkalaisten komponenttien myyntikielto Huaweille tulee varmasti vauhdittamaan Kiinan oman puolijohdeteollisuuden rakentamista. Kiina ei halua vain johtavien siruvalmistajien rinnalle, vaan ohi. Taustalla vaikuttaa tekoälyn myötä kasvava kysyntä edistyksellisille suorittimille, joiden markkinajohtajaksi Kiina haluaa.

Puolijohteet Made in China 2025 -ohjelman kärjessä

Kiinalla, ja sen aloittelevilla siruvalmistajilla, on tavoite kirkkaana mielessä: murtaa amerikkalaisten, eteläkorealaisten, taiwanilaisten ja japanilaisten puolivalmistajien valta-asema. Kiinan valtio haluaa luoda kiinalaisen version useimmista toimialan johtavista yrityksistä, kuten Intel ja Qualcom, ja sitten tehdä niistä johtavia yrityksiä tekoälyn kaipaamien edistyksellisten sirujen valmistajien kilpailussa.

Vuoden 2018 keväällä Kiina julisti puolijohteet tärkeimmäksi kymmenestä teollisuuden alasta, joita maa halua kehittää ”Made in China 2025” –hankkeen puitteissa. Mutta Kiinan tavoitteet olivat selvät jo vuonna 2014, kun maa julkaisi National Integrated Circuit Industry Investment Fund – ohjelman (tunnetaan paremmin nimellä ”Big Fund”), jolla oli vaatimaton 21,9 miljardin dollarin siemenrahoitus. Tavoitteena oli, että tämä pääoma houkuttelisi mukaan investointia paikallistahallinnoilta ja yksityiseltä sektorilta. Big Fundin toinen rahoituskierros toi vähintään toisen mokoman lisää pääomaa. Credit Suisse on arvioinut Kiinan kokonaisinvestointien sektorille olevan noin 140 miljardin dollarin luokkaa.

Kuva 1. Kiinan kansallinen Big Fund -rahasto perustettiin vuonna 2014 kehittämään maan omaa puolijohdeteollisuutta (kuva: SCMP)

Eroon ulkomaalaisriippuvuudesta

Kiina haluaa pyristellä irti riippuvuudestaan ulkomaisesta teknologiasta. Maa tuo vuosittain 260 miljardin dollarin edestä puolijohteisiin liittyviä tuotteita. Puolijohteet ovat suurempi tuontierä Kiinalle kuin öljy. Maa haluaa viedä valmistavan teollisuuden nopeasti korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Kuva 2. Suurempi kuin öljy. Puolijohteiden tuonnin arvo on ylittänyt öljyn tuonnin arvon Kiinassa. (kuva: Asia Nikkei)

Kiina on huolissaan amerikkalaisten sirujen turvallisuudesta

Mutta taustalla on myös kansalliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Mikrosirut toimivat jokaisen elektronisen laitteen aivoina – älypuhelimista ja läppäreistä autoihin ja datakeskusten palvelimiin – ja siksi niillä suuri merkitys vakoilutoiminnan kannalta.  Kiina haluaa välttää vuoden 2013 tyyppiset tapahtumat, jolloin Edward Snowden paljasti amerikkalaisten teknologiayritysten ja NSA:n valtavan vakoiluohjelman.

Toim. huom. Yhdysvallat puhuvat paljon kiinalaisten teknologioiden muodostamasta turvallisuusuhasta länsimaille, mutta harvoin kuulee kommentteja, millaisen uhkan amerikkalainen teknologia muodostaa kiinalaisille. Tai mille tahansa muulle maalle.  Voisi kuvitella, että kiinalaiset kovat tilanteen melko epäreiluksi. Mutta elämä on.

Kiinan huolet ovat suoraan verrattavissa Yhdysvaltain tiukkaan linjaan Kiinan suhteen. Kiinalaisen teknologiavalmistaja ZTE:n käsittely oli vain alkulämmittelyä sille, millaiseen myllytykseen Huawei on joutunut viime viikkoina.

Nouseeko Kiina sirujen supervallaksi?

Kiinan onnistumiselle pyrkimyksissään puolijohteiden eturintamaan ei ole mitään takeita. Maa on yrittänyt samaa jo aiemmin, mutta 1990-luvun yritykset epäonnistuivat. Kiina on reilusti takamatkalla verrattuna esimerkiksi Samsung Electronicsin tai Intelin kaltaisiin jättiläisiin. Kiina asettamaa tavoitetta valmistaa vuoteen 2025 mennessä 75%  siruista kotimaassa pidetäänkin erittäin haastavana.

Kiinan aiemmissa harjoituksissa investonnit levisivät kuin haulikolla ammuttuna ja osuivat huonosti maaliin. Tällä kertaa Kiina yrittää saada ulkomaisia yhtiöitä sijoittamaan edistyksellisiä tuotantolaitoksia maaperälleen. Tämä auttaisi rakentamaan toimitusketjuja ja houkuttelemaan asiantuntijoita maahan. Asiantuntijoiden mukaan tilanne onkin nyt aivan toinen kuin 1990-luvulla: Kiinassa on massiiviset kotimarkkinat elektroniikkatuotteille ja vahvoja paikallisia älypuhelinten, televisioiden, tietokoneiden, (sähkö)autojen jne. valmistajia. Kiina on nyt huomattavasti kovempi tekijä kuin pari-kolmekymmentä vuotta sitten.

Ensimmäisenä markkinoille tulevat kiinalaiset muistipiirit

Asia Nikkei arvioi viime vuonna, että Pekingin kova satsaus alkaisi näkyä vuoden 2019 aikana, kun kiinalaisten muistipiirien toimitukset pääsevät käyntiin. Asiantuntijat ennustivat, että kiinalaistuotteiden tulo markkinoille voisi aiheuttaa huomattavaa turbulenssia, kunhan kiinalaiset saavat volyymit ylös. Mutta kisa on kova, sillä markkinoita hallitsevat Samsungin, Toshiban ja Intelin kaltaiset isot toimivat. Kirittävää Kiinalla riittää, sillä esimerkiksi amerikkalainen siruteollisuus on lähes kymmenen kertaa suurempi kuin Kiinan.

Kuva 3. Kiinalaiset puolijohdevalmistajat ovat vielä varsin pieniä toimijoita globaaleilla markkinoilla (kuva: Asia Nikkei)

 

Toim.huom. USA:n ja Kiina välisen kauppasodan, ja erityisesti viime päivien Huawei-uutisten myötä, on eri yhteyksissä kerrottu, että Huawei aikoo kasvattaa omaan komponenttituotantoaan. Se on helpommin – tai ainakin nopeammin – sanottu kun tehty. Itse työskentelin puolijohdealalla prosessorivalmistaja AMD:n palveluksessa vuosituhannen vaihteessa (siis 2000-luvun vaihteessa), jolloin yhtiö rakensi puolijohdetehdasta Saksaan. Kyseessä oli massiivinen hanke niin rahallisesti (AMD:n liikevaihto oli tuohon aikaan 2 miljardia dollaria ja tehdasinvestoinnin arvo oli noin miljardi dollaria) kuin ajallisestikin. Vaikka omien Kiinan matkojen ja kontaktien myötä usko kiinalaisten kykyyn käynnistää lähes millaista teollista tuotantoa ennätysajassa on vahva, niin fakta vaan on, että puolijohdetehtaan käynnistäminen vie aikansa. Ja kuten erään johtavan suomalaisen teknologiayrityksen tuotantojohtaja totesi, kyse ei ole vain itse tehtaasta, vaan koko alihankinta- ja toimitusketjun rakentamisesta. Erityisen vaativa tehtävä on kuulemma koko ketjun laadun saaminen riittävän korkealle tasolle, kun puhutaan elektroniikkakomponenteista. Mielenkiintoista on myös nähdä, miten äärimmäisen tiukkaan viritetty elektroniikkakomponenttien globaali markkina kestää tilanteen, jossa Huawei (ja luultavasti muutkin kiinalaiset teknologiavalmistajat) alkavat hamstrata komponentteja varastoon valmistautuessaan Trumpin seuraavaan sivallukseen. Täytyy vaan toivoa, että Kiina ei himoitse liikaa Taiwanin vahvaa puolijohdeteollisuutta. Siinä kohtaa voisi kauppasota saada ihan uudenlaisia ulottuvuuksia.

 

Lisää aiheesta:

China’s upstart chip companies aim to topple Samsung, Intel and TSCM. Asia Nikkei, 25.5.2018.

How China’s ’Big Fund’ is helping the country catch up in the global semiconductor race. South China Morning Post, 10.5.2018.

Huawein murheet jatkuvat: Panasonic katkaisee liiketoimet kiinalaisjätin kanssa. Iltalehti, 23.5.2019.

Päättyykö Huawein puhelinvalmistus nyt kokonaan? Brittiläisyhtiö ARM lopettaa kaiken yhteistyön, ilmoitus voi olla lopun alku. Iltalehti, 22.5.2019.

China Deserves Donald Trump. It took a human wrecking ball to get China’s attention. The New York Times, 21.5.2019.

Kiinan vastaisku kauppasodassa voi olla julma: Halliltsee suurinta osaa näistä raaka-aineista, joita ilman Yhdysvaltain teknologiateollisuus alkaa kompuroida välittömästi: ”Se vaikuttaisi kaikkeen”. Tekniikka&Talous, 23.5.2019.

Kiinan vastaisku kauppasodassa voi olla lamauttava: ”Pelkkä uhka korostaa maailmantalouden luonteeseen liittyvää haavoittuvuutta”. Kauppalehti, 23.5.2019.