Keliber kertoi tällä viikolla litiumhankkeensa kuulumisia. Hanke etenee vauhdikkaasti, mutta luvitus ja erityisesti mahdolliset valitukset viiveineen tuovat oman jännitysmomenttinsa hankkeeseen.
Vaikka Keliberistä on tullut nyt osa etelä-afrikkalaista kaivosjättiä Sibanye-Stillwateria, on mukava nähdä, että yhtiö jatkaa ansiokkaita tiedotustilaisuuksiaan hankkeen edistymisestä. Toimitusjohtaja Hannu Hautala kertoi hankkeen keskeiset kuulumiset tiedotustilaisuudessa 22. helmikuuta 2023.
Kokkolan litiumkemiantehtaan rakennustyöt alkavat keväällä ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2025. Suurin osa tehtaan teknologiasta tulee Metso Outoteciltä. Alkuvaiheessa Kokkolan laitos käyttää tuontirikastetta, mutta tavoitteena on siirtyä mahdollisimman pian käyttämään omaa rikastetta Kaustiselta.
Lähes 600 miljoonan euron hanke
Keliberin litiumhankkeen arvioitu kokonaisinvestointi on 588 miljoonaa euroa, joka tullaan rahoittamaan pääomalla ja lainarahoituksella. Sibanye-Stillwaterin omistusosuus Keliberistä on noussut noin 85 prosenttiin. Valtion erityistehtäväyhtiö Suomen Malmijalostus Oy säilyttää 14 prosentin omistusosuuden. Toimitusjohtaja Hautala kertoi, että häneltä on usein kysytty, miksi hanke päätyi ulkomaalaisten omistukseen. Vuoden 2020 lopulla ja vuoden 2021 alussa hanketta esiteltiin noin 150 kertaa sijoittajille, mutta vasta Sibanye-Stillwaterin kanssa löytyi yhteinen sävel. Lähes 600 miljoonan investoinnin lisäksi yhtiö käyttää kymmeniä miljoonia euroja malminetsintään. Lisäksi tarvitaan käyttöpääomaa, kun rikastetta ostetaan ja siitä saatavia tuloja joudutaan odottamaan.
Lupaprosessi edennyt hyvin
Keliberin lupaprosessi on edennyt hyvin. Kokkolan litiumkemiantehdas on täysin luvitettu eikä yhtään valitusta tullut. Ympäristölupa Rapasaaren kaivokselle ja Päivänevan rikastamolle myönnettiin 28.12.2022. Yhtiö sai myös luvan toiminnan aloittamiseen mahdollisista valituksista huolimatta.
Lupapäätöksistä jätettiin Vaasan hallinto-oikeuteen kolme valitusta, joista yksi oli Keliberin oma. Keliber hakee muutoksia tai täsmennyksiä kuuteen lupamääräykseen, joita on yhteensä 144.
Erikoisia vaatimuksia ympäristöluvassa
Esityksessään toimitusjohtaja Hautala nosti esille muutamia kohtia, joihin yhtiö itse on puuttunut lupapäätöksessä. Yksi muutospyyntö koskee Rapasaaren avolouhoksen reunan kivipinnan ruiskubetonointia koko pinnan osalta. Keliberin esitys on, että käsittely koskisi vain niitä kohtia, joissa rikkipitoista kiveä – ei niitä kohtia, jotka ovat esimerkiksi rakentamiseen tai raidesepeliksi kelpaavaa grafiittia. Kaivosten kiertotalouden näkökulmasta tämä kuulostaisi varsin perustellulta pyynnöltä.
Toinen Keliberin oikaisupyyntö koskee Rapasaaren kaivoksen jätevesien sulfaattipitoisuutta, jolle lupaviranomainen on määritellyt käsittämättömän tiukat raja-arvot. Toimitusjohtaja Hautala nosti esille vertailukohdiksi esimerkkejä sulftaattipitoisuuksista eri kohteissa:
- Pyhäsalmen kaivos 4 000 mg / ltr
- Terrafamen kaivos 2 000 mg / ltr
- Syväjärven kaivos 500 mg / ltr
- juomavesi 250 mg / ltr
- Rajasaaren kaivos 150 mg / ltr
Mahdollisiin valituksiin pitää aina varautua
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) on antanut yhtiölle luvan aloittaa toiminnan mahdollisista valituksista huolimatta. Keliberin hanke on yksi ns. vihreän siirtymän hanke, joka vähentää CO2-päästöjä ja riippuvuutta Venäjän öljystä. Tällaiselle hankkeelle toiminnanharjoittaja voi pyytää etusijamenettelyn soveltamista vesitalous- ja ympäristöhakemuksensa käsittelyssä vuosina 2023 – 2026. Etusijalle pääsyn tarkoituksena on mahdollistaa lupahakemuksen tavanomaista nopeampi käsittely aluehallintovirastossa. Keliber hanke on mukana etusijamenettelyn mukaisessa käsittelyssä.
Toimitusjohtaja Hautalan mukaan hallinto-oikeus voi vielä kumota AVI:n myöntämän luvan toiminnan aloittamisesta, jos valituksia tulee. Valitusten käsittelyyn voi mennä Hautalan mukaan jopa kolme vuotta. Sillä välin, kun Keliber odottaa lupaa käynnistää rikasteen tuotanto omalla kaivoksellaan, varautuu yhtiö käyttämään ulkomailta ostettua rikastetta. Rikaste on tarkoitus tuoda Kokkolan litiumkemiantehtaalle Australiasta, joka tuottaa Hautalan mukaan 70 prosenttia kallioperästä louhittavasta litiumista.
Keliber toivoo, että Kokkolan laitoksella päästäisiin mahdollisimman nopeasti jalostamaan “lähi-rikastetta”, jotta vältyttäisiin pitkien kuljetusmatkojen aiheuttamilta päästöiltä. Toivottavasti myös mahdollisia valituksia suunnittelevat tahot ymmärtävät tämä ison kuvan globaalien ilmastotavoitteiden näkökulmasta.
Kuva 1. Keliberillä odotetaan olevan pienin päästöintensiteetti olemassa olevista tai suunnitelluista litiumkemikaalien tuotantoketjuista. (Lähde: Keliber Oy 22.2.2023)
Kriittisemateriaalit.fi-sivusto on Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin hallinnoima sivusto, joka seuraa suomalaisen teollisuuden kannalta kriittisten metallien ja mineraalien sekä elektroniikkakomponenttien markkinoiden kehitystä erityisesti jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Lisätietoa Teknologiapoolin toiminnasta: heikki.hernesmaa@teknologiateollisuus.fi
(Julkaistu 24.2.2023)
Lähteet:
- Keliber Oy:n tiedotustilaisuus 22.2.2023
- Vihreän siirtymän hankkeet 2023 – 2026. Aluehallintovirasto (AVI).
Lisää aiheesta: