EU julkaisi syksyllä 2020 neljännen version kriittisten materiaalien listastaan. HVK:n Teknologiapooli julkisti jo vuonna 2017 haastatteluiden ja verkkokyselyn pohjalta laaditun Suomen kriittisten materiaalien listan. Australia julkaisi päivitetyn version omasta kriittisten mineraalien listastaan syyskuussa 2020. Tällä viikolla Kanada julkisti oman listansa virtuaalisessa Prospectors & Developers Resoources Canada (PDAC 2021) -tapahtumassa.
Mikä mineraali on kriittinen?
Kuten aikanaan Suomen kriittisten materiaalien listaa koottaessa todettiin, mikään mineraali tai metalli ei ole sinällään kriittinen, vaan kriittisyys riippuu aina siitä, kenen kannalta asiaa tarkastellaan.
Roskill arvioi kriittisyyttä siltä pohjalta, mikä on tietyn maan asema arvoketjussa. Joillain mailla tai yrityksillä on isot mineraalivarannot ja kapasiteettia tuottaa aineita, joita pidetään kriittisinä. Tämä antaa näille maille tai yrityksille strategista hyötyä ja kilpailuetua.
Näiden maiden näkökulmasta kriittisten materiaalien strategian tavoitteena on saada kaapattua maksimaalinen osuus syntyvästä arviosta, analysoi Roskill artikkelissaan.
Toisille maille taas kriittisten materiaalien toimenpideohjelma keskittyy enemmän riippuvuuteen kriittisten materiaalien tuonnista ja huolesta pitkän tähtäimen saatavuudesta, jolloin joudutaan tasapainoilemaan lyhyen tähtäimen strategisten ostojen ja pitkän tähtäimen uusiin raaka-ainelähteisiin tehtävien investointien välillä.
Kanadan listan kriittiset mineraalit ovat (lähde: NRCan 2021)
- välttämättömiä Kanadan taloudelliselle turvallisuudelle
- tarpeellisia Kanadan siirtymiselle vähähiiliseen talouteen
- kestävä kriittisten mineraalien lähde Kanadan kumppaneille
Kanada hakee strategista kilpailuetua
Roskillin arvion mukaan Kanada hakee kriittisten mineraalien varannoistaan strategista hyötyä ja kilpailuetua. Maaliskuun 11. päivänä julkistettu Kanadan kriittisten mineraalien lista pyrkii ilmiselvästi positioimaan Kanadan kriittisten mineraalien johtavaksi toimittajaksi maailmassa.
“These minerals are subject to fragile global supply chains and to geopolitics so…we position Canada as a leading supplier of critical minerals and materials but crucially we are a secure and reliable supplier, blessed with a rich bounty of natural resources…supported by free markets…backed by political and judicial stability, advanced transportation systems, a world-renowned mining industry, a preferred access to global market – so Canada will supply the world”. (Seamus O’Regan Jr., Minister of Natural Resources, Canada)
Kuva 1. Kanadan kriittisten mineraalien lista julkistettiin maaliskuussa 2021. (Lähde: NRCan 2021)
Kanadan 31 kriittisen mineraalin listalta löytyvät kaikki muut Suomen kriittisten materiaalien listan mineraalit paitsi kulta. Suomen listan mineraalit lihavoituna.
- Aluminum
- Antimony
- Bismuth
- Cesium
- Chromium (Suomi)
- Cobalt (Suomi)
- Copper
- Fluorspar
- Gallium
- Germanium
- Graphite (Suomi)
- Helium
- Indium
- Lithium (Suomi)
- Magnesium (Suomi)
- Manganese
- Molybdenum
- Nickel
- Niobium (Suomi)
- Platinum group metals (Suomi)
- Potash
- Rare earth elements (Suomi)
- Scandium
- Tantalum
- Tellurium
- Tin
- Titanium
- Tungsten (Suomi)
- Uranium
- Vanadium
- Zinc
Kanada on jo kaivosalan kärkimaa
Roskillin mukaan Kanada on jo nykyisellään kaivosmaailman voimatekijä, kun otetaan huomioon maan huomattavat mineraalivarannot ja lukuisat maailmanluokan tuotantolaitokset.
Kanadan kaivos- ja metallinjalostustuotanto kattaa jo nykyisellään useiden kriittisten mineraalien tuotantoketjut. Maalla on myös mahdollisuus laajentaa tuotantoa uusiin mineraaleihin sekä nostaa tuotantokapasiteettia nykyiseltä tasolta, analysoi Roskill.
Seuraavassa vertailun vuoksi Suomen ja Australian kriittisten mineraalien listojen esittely.
Suomen Top 10 -lista
Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin vuonna 2017 laatima Top 10 -lista näyttää seuraavalta:
- Grafiitti
- Koboltti
- Kromi
- Kulta
- Litium
- Magnesium
- Niobi
- Platinaryhmän metallit
- REE (harvinaiset maametallit)
- Volframi
Australian kriittisten mineraalien päivitettiin vuonna 2020
Australia julkisti vuoden 2020 lopussa päivitetyn kriittisten mineraalien listansa (linkit kriittisetmateriaalit.fi-sivuston sivuille):
- antimoni
- beryllium
- bismutti
- kromi
- koboltti
- germanium
- grafiitti
- hafnium
- indium
- litium
- magnesium
- mangaani
- niobium
- harvinaiset maametallit
- rhenium
- scandium
- tantaali
- titaani
- volframi
- vanadiini
- zirconium
Huoltovarmuuskeskuksen Teknologiapoolin vuonna 2017 laatiman Suomen Top 10 -listan metalleista ja mineraaleista kahdeksan on mukana Australian listalla. Austrategian listalta puuttuvat Suomen listaan verrattuna kulta ja platinaryhmän metallit.
Australian hallitus kuvailee näitä mineraaleja hi-tech-sovellusten mahdollistajina, koska niitä käytetään useilla kasvavilla ja strategisilla alueilla, kuten energia-alalla, puolusteknologioissa, (sähkö)autoteollisuudessa, telekommunikaatioalalla ja maatalouden teknologioissa, listaa Roskill artikkelissaan.
Kuva 2. Australian listaamat 24 kriittistä raaka-ainetta on merkitty punaisella. (Lähde: Australian Critical Minerals Prospectus 2020)
(Julkaistu 12.3.2021)
Lähteet:
- Critical materials: Canada unveils critical minerals list. Roskill, 12 March 2021.
- Canada Announces Critical Minerals List. Government of Canada, 11 March 2021.
- Critical minerals. Government of Canada.
- Australia julkisti päivitetyn kriittisten mineraalien listan. Kriittisetmateriaalit.fi 9.11.2020.
- Critical materials: Australia releases updated critical minerals list. Roskill, 6 Nov 2020.
- Australian Critical Minerals Prospectus 2020.
- Critical raw materials. The European Commission, 3 Sep 2020.
Lisää aiheesta:
Australian_Critical_Minerals_Prospectus 2020
Kriittiset metallit ja huoltovarmuus. Huoltovarmuuskeskus (2017)
Huoltovarmuusorganisaation Teknologiapooli on teettänyt esiselvityksen kriittisten metallien ja metalliyhdisteiden käytöstä ja kierrätyksestä suomalaisessa teollisuudessa. Tavoitteena oli luoda tilannekuva siitä, mitkä ovat suomalaisten teollisuusyritysten toiminnan kannalta kriittisiä metalleja ja metalliyhdisteitä, miten materiaalien saatavuuteen liittyviä riskejä on hallittu ja miten yritykset näkevät yhteistyön merkityksen toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta.
